Lukiessani Sirkku Ruusun Koutsin työkalupakkia, mielikuvani valmentamisesta ja valmentavasta johtajuudesta vahvistui. Vaikka koutsaamista ei suoraan valmentajaan tässä yhteydessä ole tarkoitettu on se mielestäni silti hyvä tapa kuvaamaan koutsaamista. Hauskaa kirjassa oli sen positiivisuus sekä optimistisuus tulevaisuutta kohtaan. Kuka vain voi olla koutsi, jos vaan. osaa asennoitua oikein, jättää oman egonsa ja mielipiteensä toissijaiseksi ja haluaa vilpittömästi kehittää toista ihmistä.

Miten koutsaus sitten eroaa valmentamisesta. Koutsaus ei sinänsä vaadi laji taitoja tai sen täydellistä ymmärtämistä. Koutsaus on enemmänkin ajatusprosessin edistämistä tavoite tilaa kohti. Et voi olla maailmanmestari ulkopuolelta ennekuin olet maailman mestari sisältäsi. Tämä on mielestäni aliarvostettu asia, koska tänä päivänä keskitytään niin paljon ulkoisiin ja näkyviin tekoihin. Se on ajanut suorittamisen sille tasolle, ettei sitä enää tehdä itsensä vuoksi vaan jonkun muun. Täytyy todistaa jotain. Tämä on yksi siitä syystä miksi monet eivät menesty. Menestymisen syyt ovat väärät. Koutsin isoimpia strategioita onkin saada koutsattava oivaltamaan.

Vahvuudet ovat usein vahvempia kuin itse ymmärrämme tai haluamme ymmärtää. Esimerkiksi, kun tutkit itseäsi voi vahvuutesi olla esimerkiksi luottamuksen tunteen herättäminen toisessa. Tämä on vahvuutena erittäin hieno mutta, kun alamme tutkimaan vahvuutta löytyy sen alta usein useita muitakin vahvuuksia, jotka voivat olla muun muassa: taitavat sosiaaliset taidot, aktiivinen kuuntelija, empaattisuus, humoristisuus, hauskuus, vakavuus. Kaikkien vahvuuksien alta siis löytyy useita vahvuuksia ei ole olemassakaan yhtä vahvuutta vain kaikki ovat aina osa jotain kokonaisuutta. Tämä osuu juurin hyvin Vengaan, koska olimme viime viikolla hyvinvointi treeneissä pohtineet omia vahvuuksia ja miten koemme ne. Heikkoudet ovat toisaalta myös iso osa vahvuuksia ja kokonaisuutta. Meillä oli kyseisissä treeneissä mukana hyvinvointi valmentaja/koutsi, joka juuri avoimilla kysymyksillä oivalsi meitä ymmärtämään syvemmin, mitä vahvuuksia tai heikkouksia meillä on ja mistä nämä johtuvat. Kuulostaa hyvin yksinkertaiselta mutta näiden ymmärtäminen on erittäin tärkeää kehityksen kannalta. Jos et tiedosta mitä kehität tai missä olet kehittynyt, oletko oikeasti kehittynyt?

Energia pankkitili oli yksi hyvistä esimerkeistä, joita koutsi käytti. Tämän avulla mietimme mitkä asiat vaikuttavat meidän suoritukseemme ja onnistumiseen. Mihin voimme vaikuttaa ja mihin emme? Onko kannattavaa käyttää energiaa asioihin, joihin et tosiaan voi vaikuttaa millään tavalla? Eihän se ole mutta, miksi niin usein teemme silti niin?

On paljon hyviä kysymyksiä, joilla pystyy kuka tahansa itse miettimään mitä kannattaisi tehdä seuraavaksi. Esimerkkeinä mitä henkilö x, y, z tästä ajattelisivat? Mitä esihenkilösi toivoisi sinun hoksaavan? Mitä kolleegasi tästä ajattelisivat? Mikä voisi olla sinua voimaannuttava motto? Mitä toimintatapoja minun kannattaisi vaalia, jotta pääsen tavoite tilaan? Mitä tekisin, jos olisin erityisen rohkea, jotain ennenkuulumatonta? Jos elämäsi tai tilanne olisi satu, mitä olennaisia vahvuuksia tai luonteen piirteitä henkilöllä olisi? Tai mitä haasteita/ongelmia henkilö kohtaa ja voitttaa?

Pystyvyysusko määriytyy pitkälti jo tiedossa olevien kokemusten pohjalta, siksi on erittäin tärkeää saada henkilön pystyvyysuskoa vahvistettua, jotta pystytään entistä parempiin suorituksiin. Tämä on hyvä yhdistää virheisiin. Sillä on tärkeää ymmärtää, että virheet mahdollistat oppimisen ja kehittymisen. Se, että pystyvyysukoa vahvitetaan ei tarkoita sitä, ettei virheitä tapahtuisi. Ne on tärkeää oppia hyväksymään ja jopa tykkäämään ja näkemään ne tärkeänä osana prosessia. Koutsin tehtävänä on suunnata ajatusta oppimisen, mahdollisuuksien ja toivekkuuden suuntaan. Käyttää oikea aikaisesti oikeita menetelmiä koutsattavan pystyvyysuskon kehitykseen.