Valitsin luettavaksi brändikäsikirjan. Tarkoitukseni on vahvistaa omaa brändiosaamista entistäkin tukevammalle pohjalle. Alkuperäinen tarkoitukseni oli lukea tämä kyseinen kirja markkinoinnin koulutusohjelmaan, mutta kirja ei ehtinyt tulla kirjastoon tarpeeksi ajoissa, jotta oisin ehtinyt luke kyseisen kirjan koulutusohjelmaan. Brändikäsikirja kävi yksinkertaisesti ja selkeästi brändin rakentamisen osa-alueita läpi niin tekstimuodossa, kuin myös kuvien avulla. Kirjan kautta vahvistui ymmärrys siitä, mitä osaamista itselläni on jo brändistä ja sen erilaisista elementeistä.

Brändin kehittäminen

Kirjassa mainittiin kolme eri elementtiä, jolla yrityksen brändiä voi lähteä kirkastamaan. Nämä kolme elementtiä olivat: brändin ytimen kiteytys, brändimuotoilu ja brändin jalkautus. Brändin ytimen kiteytys näkyy enemmän yrityksen johdon tekeminä asioina. Siihen kuuluu yrityksen olemassaolon tarkoitus, visio, missio, arvot asemointi, lupaus, strategiat ja monia muita. Brändin ytimen kiteytys on brändin pohjapilari, joka tukee ja ohjaa brändin tekemistä ja toimintaa. Näin myös johdolla tai yrityksen omistajilla on suuri merkitys brändin perusrakenteisiin ja siihen miten se heijastuu kuluttajakunnalle. Miettiessäni brändin ytimen kiteytystä on se yritystoiminnan ja monen muun asian tukipilari kaikkeen. Miten kuinka paljon, vaikka yrityksen arvot tai lupaus näkyvät tämän päivän yrityksen tuottamissa. Jotkut yritykset tuovat hyvin selkeästi esille arvojaan markkinoinnissa tai tuotteiden pakkausmateriaaleissa. Mielestäni ehkä yksi kompastuskivi yrityksillä on se miten arvot ja palvelu lupaus näkyvät jokapäiväisessä toiminnassa. Yksi hyvä esimerkillinen yritys, jossa arvot ja palvelulupaus näkyvät on mielestäni Aava&Bang. Heidän palvelussaan, yhetisössään ja ulosannissaan näkyvät heidän arvonsa ja lupauksensa ”vetävää markkinointia & pitäviä viakutuksia” . Brändin lupauksesta tuli mieleeni Laura Mäntysen sanoman asian, joka meni suurin piirtein näin ”suurin osa yrittäjistä ei lupaa mitään, joten ei heidänkään tarvitse sitoutua mihinkään”. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yritykset lupaavat asioita, jotka ei oikeasti tarkoita mitään. Brändin lupaus pitäisi olla sellainen, jonka pystyy yritys toteuttaa, mutta sen pitäisi herättää asiakaskunnassaan mielenkiintoa palveluun tai tuotteeseen.

Toisena brändin kirkastuksen kohtana oli brändin muotoilu. Brändin muotoilun kohdassa kiinnitetään huomiota enemmän näkyvään osaan, johon vaikuttaa asiakaspalvelu, yritystarina, ulkoasu eli ilme ja olemus. Mielenkiintoiset ja persoonalliset yritystarinat jättävät helpoiten ihmisten mieleen. Miettiessäni brändin muotoilua, eniten siinä kiinnitetään huomiota tarinaan, ilmeeseen ja olemukseen. Mites sitten asiakaspalvelu. Asiakaspalvelusta voi jäädä muistijälki asiakkaan mieleen, joko hyvällä tai huonolla tavalla. Näin ollen miettiessäni brändiä, unohdamme hyvin helposti henkilöstön vaikuttavat tekijät brändiin ulosantiin. Yrityksen henkilökunta edustaa yhtälailla brändiä ja kyseistä yritystä. Unohdamme heidän vaikutuksen brändin rakentamiseen hyvin helposti. Näin ollen ymmärrettyäni henkilöstön tekijät brändiin, oivalsin että yrityksen bändin kehittämiseen liittyy myös henkilöstön kehittäminen niin että he ottavat brändin omakseen ja ovat osa yrityksen brändiä. Kyseinen asia tuli niin muistutuksena, kuin oivalluksena kirjaa lukiessani.

Kolmantena brändin kirkastuksen kohtana oli brändin jalkautus. Brändin jalkautus kohdassa mietitään asioita asiakkaan näkökulmasta. Esimerkiksi myyntiin liittyviä asioita, toimitilat sekä kohtaamispisteet asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi edustavatko nämä myyntitavat ja kokemukset brändiä ja sen arvoja. Viestiikö yrityksen markkinointi ja myyntipiste samanlaista viestiä asiakaskunnalle vai eroavatko he toisistaan. Kaikki yritykseen liittyvät tekijät ja kohtaamispisteet asiakkaiden kanssa vaikuttavat brändin rakentamiseen. Näitä kohtaamispisteitä voi olla myyntipisteet, messut, kampanjat, mainonta, verkkosivut, uutiskirje, sähköposti, lomakkeet, tarjoukset ja monet muut tekijät. Lukiessani kirjaa minulle tuli oivallus, miten eri ihmisillä voi olla erilainen näkemys brändistä. Vaikka kyseisille ihmisille olisi näytetty sama mainos voivat ihmiset tulkita mainoksen eritavalla ja saada erikäsityksen brändistä. Tästä ajatuksieni juoksusta ja pohdinnan jälkeen tajusin, että brändiin voi vaikuttaa mutta emme voi vaikuttaa siihen, miten kukanenkin ihmisyksilö tulkitsee brändiä omasta näkökulmasta.

Brändin kehittämiseen olen päässyt tutustumaan Loventin myötä. Loventin tuoman kokemuksen brändikäsikirjan kokoamisen ja sen sisällön luomisen, on auttanut ymmärtämään brändin kehittämistyötä entistäkin paremmin. Pääsin tutustumaan markkinoinnin koulutusohjelmassa brändirakentamiseen enstistäkin syvemmin. Koulutusohjelman vieraana oli Mari Mansikkamäki, joka teki työkseen brändisuunnittelua. Tämän vierailun jälkeen kiinnostukseni heräsi brändien kanssa työskentelyyn ja niiden kehitystyöhön. Oivalsin sen, että työkseen voi tehdä brändien kehittämistä ja että sekin on työtä, josta voi saada palkkaa. Tämä oivalluksen ja koulutusohjelman myötä innostun brändien kehittämisestä niin että lähdin miettimään, jos tekisin projektia kyseisen asian äärelle. Minun olisi mahdollista yhdistää siihen palveluiden kehittämistä ja konsultointi palvelua, jotka kulkevat likekkäin brändin kehittämisen kanssa. Tästä syntyi ajatus syksyllä uudelle projektilleni, jota lähtisin työstämään eteenpäin.

Pohdinta

Kirjaa lukeissani huomasin oman tietämykseni laajuuden brändityöstä. Kirja ei varsinaisesti sisältänyt uutta ja mullistavaa tietoa itselleni. Lukiessani kirjaa sain varmuuden siitä, kuinka paljon ymmärrän brändityöstä ja mitä tekijöitä siihen kuuluu. Kirja oli mielestäni todella helppolukuinen ja tykkäsin kirjan tehtävä osioista, joita voisi hyödyntää miettiessään, vaikka yrityksen missiota tai strategiaa. Kirjanlukemisen myötä tuli muutamia oivalluksia, jotka auttoi minua ymmärtämään entistäkin paremmin brändityöskentelyä. Kirja oli mielestäni hyvä 1 kirjapisteen kirjaksi.