Minut valittiin alkuvuodesta 2021 Projektitoimisto Heiga osk:n tiimiliideriksi. Olen siitä asti tutkistellut itseäni erittäin syvästi. Olen miettinyt, millainen johtaja olen, sekä millainen johtaja haluaisin olla. En ole osannut hahmottaa, mitä johtajuus tarkalleen on. Koko aihe on tuntunut epämääräiseltä, älyttömän laajalta harmaalta köntiltä, josta ei oikein saa kiinni ja jota on mahdotonta hallita. Olen huomannut sen osittain johtuvan johtajuuteen liittyvistä ristiriidoista. Ristiriitojen kanssa olen paininut tämän syksyn alun, joten rauhoitti mieltä lukea tämä kirja, sillä tämä todisti oikeaksi suuren osan ristiriitaisista ajatuksistani.

Johtajuus siis sisältää kuin sisältääkin ristiriitoja ja kaikenlaisia paradokseja, jotka pitää vain hyväksyä ja niiden välillä tasapainoilla. Olen ollut tähän mennessä hieman epävarma johtaja, juuri johtuen siitä, että en ole varma olenko itse vain täynnä ristiriitoja vai ovatko ne vain asioita, jotka jokainen johtaja kohtaa. Nyt kun tiedän, että ne vain kuuluvat asiaan, pystyn elämään ristiriitojen kanssa oikein hyvin ja sopeutumaan tilanteisiin niiden vaatimalla tavalla. Olen ymmärtänyt, että minun ei esimerkiksi tarvitse olla joko sellainen johtaja, joka harkitsee asioita tuntitolkulla löytääkseen parhaan ratkaisun, tai sellainen johtaja, joka tekee nopeita päätöksiä ja etenee asioissa vauhdilla. Saan olla sopivasti molempia, tilanteen vaatimalla tavalla.

Rehn kertoo kirjassaan monenlaisia esimerkkejä erilaisista johtajista. On hyviä, rakastettavia johtajia, johtajia, jotka eivät saa tarpeeksi aikaan, liian innokkaita johtajia, epäaitoja johtajia, kusipäisiä johtajia, esimerkiksi. Johtajat eivät ole välttämättä jokaisen alaisen mieleen, eivätkä he voikaan olla. Johtajan täytyy hyväksyä se, että kaikki eivät voi koko ajan olla tyytyväisiä, eikä aina voi onnistua. Uskon, että itse osaan elää tämän asian kanssa. Pystyn sanomaan asiat suoraan ja minulla ei ole liikaa miellyttämisen halua. Haasteeni tulee siinä vaiheessa, että pystynkö hyväksymään tietyt osat itsessäni, etten osaakaan kaikkea ja etten välttämättä ole luonteeltani sellainen johtaja, jota itse ihannoin. Osaanko olla oma itseni?

Johtajan täytyy olla hyvä itsensä johtaja ja tarkkailla itse omaa onnistumistaan johtajana erilaisten mittareiden avulla. En vielä ole keksinyt mitä nämä mittarit voisivat olla, ehkä jonkinlainen tyytyväisyyskysely? Kun itsensä johtaminen on kunnossa, osaa varmasti myös aikatauluttaa asiat niin, että itsestään selvillekin asioille jää aikaa. Johtajan tulee hoitaa myös pieniä asioita, koska ne saattavatkin vaikuttaa johonkin paljon suurempaan. Johtajan tärkein rooli on kuitenkin kokonaiskuvan näkeminen. Hän on se, joka kontrolloi muita, ja hänen ratkaisunsa ovat erittäin tärkeitä, koska kukaan muu ei näe kokonaiskuvaa yhtä hyvin. Tähän asiaan itse voisin kiinnittää enemmän huomiota. Minun tulisi tietää yrityksemme kokonaiskuva ja lukea ihmisiä.

Kaiken kaikkiaan kirjasta jäi käteen se, että ristiriidat ovat okei ja osa johtajuutta. Epäonnistumista pitää sietää, kaikkia ei voi miellyttää. Johtajan täytyy mukautua tilanteeseen sen vaatimalla tavalla. Kirja oli helppo lukea, mutta sinänsä haastava sisäistää, koska juuri kun oli lukenut kappaleen joka käsitteli vaikkapa sitä, että johtajan täytyy olla nopea päätöksissään, seuraava kappale kumosikin edellisen täysin ja johtajan tuleekin osata harkita asioita huolella. Kirja ei oikeastaan opettanut mitään tiettyä, se vain opetti että johtajuus on ristiriitaista ja siihen liittyy monia asioita.