Aivot työssä on kahden aivotutkijan kirjoittama kirja, jossa avataan asioita, jotka vaikuttavat ihmisten kykyyn oppia ja työskennellä mahdollisimman tehokkaasti. Kirjassa on haastateltu eri alojen yrittäjiä, jotka vastaavat kirjailijoiden esittämiin kysymyksiin. Kirjan kirjoittajat Huotilainen ja Saarikivi ovat auttaneet erilaisia työorganisaatioita hyödyntämään uusinta tutkimustietoa ja saamaan yritykset toimimaan tehokkaammin ja työntekijät motivoituneimmiksi.

 

Aivot ovat tärkein työvälineemme

 

Voimme tukea aivojemme toimintaa nukkumalla tarpeeksi, liikkumalla sekä syömällä terveellisesti ja monipuolisesti. Kirjassa esitettiin seuraavat kysymykset, joihin halusin pohtia vastaukset oman elämäni pohjalta.

 

Liikutko riittävästi? Harrastatko myös palauttaa liikuntaa?

 

Tuntuu, että minun on vaikea löytää hyvää tasapainoa liikunnalle. Yleensä liikkumiseni on joko hyvin vähäistä tai sitten innostun pariksi kuukaudeksi ja liikun sinä aikana todella paljon. Juuri nyt liikkumiseni on huipussaan. Käyn joka ilta lenkillä ja sen lisäksi teen lihaskunto treenejä. Käyn myös välillä pelaamassa sulkapalloa ja lumilautailemassa. Harrastan myös palauttavaa liikuntaa. Rakastan pitkiä kävely lenkkejä ja muuta hyvin rentoa liikuntaa.

 

Syötkö laadukkaasti ja riittävän usein?

 

Koen syöväni laadukkaasti ja monipuolisesti. Vahdoin kaksi vuotta sitten sekasyöjästä kasvissyöjän ruokavalioon. Siitä lähtien olen syönyt paljon terveellisemmin ja kiinnitän enemmän huomiota siihen mitä syön ja että saan tarpeeksi tarvitsemiani ravintoaineita. Nykyään en myöskään herkuttele yhtä paljon kuin ennen ihan vain siitä syystä, että kroppani ei jostain syystä himoitse enää yhtä paljon sokeria ja rasvaa kuin ennen. Ruoka aikani ovat aika säännölliset ensin tulee aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Syön todella harvoin välipaloja.

 

Montako tuntia yössä on sinulle sopivan pituiset yöunet? Mikä vaikuttaa unentarpeeseesi? Miten saat hyvät yöunet?

 

Riippuen vähän päivästä mutta yleensä minulle riittää unet, jotka ovat 7-9h pituisia. Unen tarpeeni on yleensä aika vakio. Loppu syksystä tunnen tarvitsevani normaalia enemmän unta, mutta se johtuu siitä, että on niin pimeää. Olen todella onnekas, kun olen perinyt todella hyvät unenlahjat äidiltäni, joten nukun joka yö todella hyvin. Jos joskus tuntuu, että on vaikea saada unta niin urheilu ja ulkoilu helpottavat aina.

 

Haastatko aivojasi monimutkaisella liikunnalla tai vaikeilla aivopähkinöillä?

 

En ollut edes ajatellut, että voisin haastaa aivojani, vaikka vapaa-ajallani. Nyt kun tämä kuitenkin tuli tietoisuuteeni niin haluan todellakin yrittää haastaa aivojani enemmän tulevaisuudessa.

 

 

Säilyykö vireystilasi hyvänä koko työpäivän ajan? Mikä vaikuttaa siihen?

 

Yleensä vireystilani pysyy hyvänä koko työpäivän ajan. Joskus tuntuu siltä, että loppu päivästä on vaikeampi keskittyä. Yleensä keskittymiseni herpaantuu helpommin, jos päivä on ensin alkanut akatemialla treenien parissa ja sitten loppupäivästä on ollut erilaisia palavereja ja kokouksia. Silloin joutuu vain istumaan pitkään. Välissä tarvitsisi jotain luovaa ja aktiivista tekemistä.

 

 

Oppiminen

 

Oppiminen on aivojen muutosta ja se on hyvin terveellistä aivoille. Oppimista johdattelee motivaatio. On tutkittu, että mitä kiinnostuneempi oppija on aiheesta, sitä helpompi se on hänelle oppia, koska hänellä on enemmän motivaatio aiheen oppimista kohtaan. Oppija kokee tarvitsevansa tätä tietoa ja innostuu enemmän sitä mukaa kun oppii lisää. Oppiminen on oikea-aikaista silloin kun oppija tarvitsee kyseistä tietoa. Oppiminen vaatii keskittymistä ja hyvät yöunet jotta asiat painuvat hyvin muistiin. Oppimisen välissä on tärkeää pitää taukoja ja harrastaa liikuntaa. Tutkimuksien pohjalta ei ole pystytty todistamaan, että ihmisillä olisi ”lahjakkuutta”.  Aivotutkimus ei anna pohjaa lahjakkuusajattelulle vaan korostaa oppimisen merkitystä taitojen kehittymisessä. Lahjakkuus ajattelu syö motivaatiota, sillä ajatellaan, että minulla ei ole tuohon lahjakuutta, joten en voi koskaan olla tuossa yhtä hyvä, kun hän. Pitää muistaa, että opettelemalla voi oppia melkein mitä vain.

 

Olen huomannut, että oppiminen todellakin on helpompaa silloin kun olen itse kiinnostanut aiheesta. Silloin keskityn paremmin ja haluan sisäistää kaiken mahdollisen tiedon. Jos jonain yönä on nukkunut huonot yöunet se vaikuttaa seuraavana päivänä huomattavasti kykyyni keskittyä ja samalla saatan olla hieman ärtynyt. Liian pitkään putkeen ei kannata opiskella mitään. Tauot antavat aivoille aikaa sisäistää asioita ja pieni ulkolenkki virkistää mukavasti mieltä.

 

Kirjassa tuli vastaan mielenkiintoista tietoa lukihäiriöstä. Itseasiassa yksi tiimiläisemme kertoi minulle, että epäilee, että minulla saattaisi olla lukihäiriö. Hän on nähnyt usein, kun kirjoitan asioita väärin, lisäksi olen todella hidas lukija ja välillä minulla on suuria vaikeuksia saada selvää mitä tekstistä tarkoitetaan. Myös puhuessani saatan sekoittaa sanat helposti toisiinsa. Minulla on myös paljon kavereita, joilla on todettu lukihäiriö, mutta nyt voin kertoa heille positiivisia uutisia. Lukihäiriöisistä oli nimittäin kerätty tutkimustietoa ja niiden pohjalta todettiin, että heillä on poikkeukselliset kyvyt arkkitehdeiksi, insinööreiksi, taiteilijoiksi ja yrittäjiksi. Lisäksi Amerikassa 40% yrittäjistä, jotka olivat yltäneet yli miljoonan liikevoittoon, olivat lukihäiriöisiä. Yleensä jos ihminen on normaalia heikompi jossain ominaisuudessa, niin se korostuu sitten erinomaiseksi osaamiseksi jossain toisessa ominaisuudessa.

 

 

Perinteinen työ VS Tietotyö

 

Nykyään työelämässä kannustetaan osaamisen sijaan jatkuvaan oppimiseen. Ennen kun yritykset etsivät työntekijöitä he listasivat tarkkaan mitä tulevalta työntekijältä vaaditaan. Mikä koulutus häneltä vaaditaan ja mitä muita taitoja hänen pitäisi jo osata. Ennen työn sisältö oli tehty hyvin selkeäksi, tällaisia työpaikkoja tarvitaan edelleen mutta nykyään tilanne muuttuu ja sen myötä tulee myös töitä, jossa ei pystytä etukäteen kertomaan minkälaista osaamista tarvitaan tai minkälaista työ tasan tarkkaa on. Tulevaisuudessa voit työskennellä ongelmien parissa, joihin ei tiedetä vastausta valmiiksi tai siihen ei ole olemassa oikeaa vastausta. Työtehtävää varten tarvittavaa osaamista ei välttämättä tiedetä etukäteen sekä työ voi myös olla ratkaisun löytämistä, joka on uuden tiedon rakentamista.

 

Perinteinen työ vaatii tietyntason koulutuksen ja työssä tapahtuvaa oppimista, kun taas tietotyössä oppiminen on jatkuvaa oppimista. Perinteisessä työssä työtaidot ovat tarkasti määriteltyjä ja tietotyössä taidot ovat yleisiä, niitä voi käyttää erilaisissa tehtävissä. Perinteisessä työssä käytänteet ovat hyvin vakiintuneita ja tietotyössä on vain vähän vakiintuneita käytäntöjä.

Tietotyö sisältää abstraktia tietoa ja työssä ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Perinteinen työ pohjautuu yleensä konkreettisen materiaalin työstöön.

 

Jos itse saisin valita niin työskentelisin mieluummin tietotyön parissa kuin perinteisen työn työpaikassa. Tietotyö on selvästi uudempi ja modernimpi versio, joka on alkanut leviämään pikkuhiljaa erilaisille työ aloille. Perinteistä työtä tarvitaan tietenkin myös ja on hienoa, että jokainen voi valita minkälaisen työn parissa viihtyy parhaiten. Tietotyössä minua houkuttaa se, että kaikkeen ei ole valmista vastausta ja minulle annetaan mahdollisuus ratkaista ongelmia ilman tarkkoja määräyksiä. Haluan myös jatkaa oppimista koko loppu elämäni ja minusta tuntuu, että tietotyössä ympäristö antaa siihen enemmän mahdollisuuksia.

 

Työpaikkojen kehitys

 

Yritykset haluavat tietenkin kehittyä koko ajan paremmaksi se tarkoittaa, että muutoksia on aika-ajoin tehtävä. Lisäksi yritykset yrittävät madaltaa johtoasemien byrokratiaa. Kun työntekijä tuntee olevansa yhtä arvokas yritykselle kuin muutkin on hän todennäköisemmin motivoituneempi työntekijä. On myös tehty tutkimuksia, joiden pohjalta on huomattu, että kun yrityksen johtaja asettaa itsensä muiden työntekijöiden kanssa samalla viivalle uskaltavat työntekijät rehellisemmin sanoa oman mielipiteensä sekä viihtyvyys työntekijöiden keskuudessa lisääntyy. Työntekijöistä tulee motivoituneempia ja tuntevat tekevänsä työtä, jolla on merkitystä.

 

Erilaiset työntekijät kaipaavat erilaisia työtiloja. Nykyään on kehitelty avoimia työkonttoreita, jotka sisältävät vapaata tilaa ja myös työtiloja, joita jokainen voi varata itselleen työpäivän ajaksi. Kun tilat ovat avoimet ihmiset myös keskustelevat ja pyytävät apua useammin kuin jos heillä on omat kiinni olevat toimistot. Ilmapiiri on vapaampaa ja ääniä saattaa kuulua sieltä ja täältä. Kaikille tämä ei kuitenkaan sovi. On myös ihmisiä, joiden on todella vaikea keskittyä, kun muiden puhe kuuluu vierestä. Kaikki eivät myöskään tykkää siitä, että joku alkaa koko ajan juttelemaan ja oma työ keskeytyy. Kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti myöskään ole yhtä sosiaalista ja jotkut eivät välttämättä kaipaa eivätkä edes halua keskustella. On tärkeää kuunnella työntekijän toiveita ja kysyä minkälaisessa työympäristössä hän kokee olevansa tehokkain, jotta kaikki hyötyvät. Työpaikat ovat myös alkaneet panostamaan ergonomisiin työvälineisiin kuten seisoma pöytiin, säädettäviin istuimiin sekä pöytiin. Erilaiset viihdykkeet ja modernit ja toimivat työtilat lisäävät huomattavasti työntekijöiden virkistys tilaa sekä viihtyvyyden tunnetta.

 

 

Tiimityö

 

Työpaikoilla on alettu entistä enemmän arvostaa tiimityötä. Yhdessä saavutetaan enemmän nopeammassa ajassa. Monesta näkökulmasta asiaa katsottuna saadaan nopeammin tietoa irti ja työntekijät oppivat toinen toisiltaan. On myös kiva saada tukea tiimiltä ja stressi vähenee, kun et ole yksin vastuussa tärkeästä projektissa. Tiimin tärkein tekijä on psykologinen turvallisuus eli luottamus. Mitä paremmin tiimiläiset tuntevat toisensa sitä tehokkaammin he saavat myös tehtyä yhdessä töitä. Pitää pystyä luottamaan siihen, että jokainen tiimistä hoitaa oman osansa.

 

Meidän tiimissämme keskustelimme luottamuksesta välillämme vähän aikaa sitten. Kävi ilmi, että kaikki eivät olleet ihan samalla viivalla. Osa koki, että välillämme on isokin luottamus pula, koska sovitusta ei pidetä kiinni, ihmiset ovat toisia kohtaan epäkunnioittavia, kun treeneihin ja kokouksiin tullaan aina myöhässä ja paikalle ilmaantuu vain osa porukasta. Osa porukasta ei ollut huomannut mitään ongelmaa luottamuksemme välillä. Oli kuitenkin todella hyvä, että otimme asian puheeksi ja saimme juteltua kaikki asiat läpi. Puhuimme myös siitä, että asiat pitää sanoa suoraan ja pitää osata olla rehellinen. Tämän keskustelun jälkeen tuntui sille, että kaikki ovat valmiita tekemään töitä tiimimme toimimisen eteen ja rakennamme luottamusta pidemmälle päivä päivältä. Meidän pitää myös tehdä vapaa-ajan juttuja enemmän yhdessä, jotta todella opimme tuntemaan toisemme kunnolla.

 

Tiimityön vahvuuksia on ehdottomasti se, että kukaan ei jää yksi. Asiat ratkotaan aina yhdessä, saan aina apua, kun sitä tarvitsen, en stressaa niin paljon, kun tiedän että minulla on tiimin tuki. Lisäksi yhdessä saamme paljon eri näkökulmia ja luovempia ratkaisuja aikaiseksi. Suhteemme ovat 13 kertaiset kun aina joku tiimistämme tuntee jonkun. Kun joku oppii jotain uutta hän jakaa sen innoissaan muille. Opimme myös väittelemään asioista ja argumentaatio taitomme laitetaan kovalle koetukselle. Tiimissämme on myös erilaisia johtaja rooleja, joiden avulla opimme johtamaan toinen toisiamme sekä tiimityöskentely vaatii myös itsensä johtamista. Tiimi on aina vahvempi kuin yksilö

 

Empatia

 

Empatia on toisten ihmisten tunteiden huomioon ottamista. Empatian tärkeitä osa tekijöitä on muiden ihmisten tunteiden tarttuminen ja niiden kokeminen omina. Katsot vierestä, kun kaverisi kompastuu ja kaatuu maahan. Ilmeesi muuttuu vakavaksi ja voit tuntea pienen vihlaisun omassa polvessasi. Tämä on muiden ihmisten tunteiden tarttumista ja sen kokemista omina. Voit tuntea asioita, jotka eivät oikeasti tapahdu sinulle. Toinen esimerkki on, että aloitatte treenit ja yksi tiimistänne kertoo, että hän on todella huonolla päällä ja tänään on hirveä päivä eikä häntä kiinnosta istua treeneissä vaan hän haluaa kotia takaisin nukkumaan. Tämän kuuleminen herättää sinussa niin kuin muissakin tiimiläisissä negatiivisia tunteita, koska tunteet tarttuvat. Myös hymy tarttuu, jos sinulla on hyvä päivä ja tulet oikein iloisena treeneihin silloin kaikki muutkin tuntevat itsensä hieman iloisemmiksi. Tiimissä olisi hyvä ottaa kaikkien tunteet huomioon ja osata asettua toisen asemaan. Silloin osaamme ymmärtää toisiamme paremmin. On helppo alkaa nahistelemaan asioista, joita katsoo vain omasta näkökulmasta, mutta jos osaat asettua toisen asemaan, näet myös heidän kantansa. Empatia on tärkeä kyky tiimin toimimisen kannalta ja muutenkin elämässä.