Monelle tiimiakatemian yrittäjällä tuttuakin tutumpi Patrick Lencionin kirja Viisi toimintahäiriötä tiimissä kertoo nimensä mukaan tiimin haasteista ja niiden ratkaisemisesta. Menen suoraan asiaan ja käyn toimintahäiriöt läpi kohta kohdalta:

1. Luottamuksen Puute

Luottamuksen puute tiimissä tarkoittaa sitä, että tiimiläiset eivät uskalla näyttää tiimissä haavoittuvuutta, ei uskalleta pyytää apua, eikä palautetta uskalleta antaa.

Kirjassa puhutaan työkalusta, jota mekin käytämme tiimiakatemialla luottamuksen parantamiseksi, oppimissopimuksesta. Meidän version oppimissopimuksessa vastataan kysymyksiin missä olen ollut, missä olen nyt, minne haluan päästä, miten pääsen sinne ja mistä tiedän olevani perillä. Mielestäni jo heti meidän ensimmäisenä vuotena moni oppimissopimus oli todella rohkeita ja ihmiset pääsivät toden teolla avautumaan menneistä. Se kasvatti tiimin sisällä luottamusta räjähdysmäisesti heti alkuun. Jokaisella kerralla, kun käymme läpi oppimissopimuksia, asioita kerrotaan aina rohkeammin.

2. Konfliktin pelko

Tiimien alkuvaiheessa voidaan usein havaita keinotekoista harmoniaa, joka voi johtua konfliktin pelosta. Tämä vaihe saattaa kestää pidempäänkin, jos tiimi ei ole tottunut käsittelemään vaikeita puheenaiheita avoimesti ja rohkeasti. Kehitysehdotuksia ei uskalleta sanoa suoraan ja palautetta ei uskalleta antaa, mikä voi johtaa vastuun välttelyyn ja välinpitämättömyyteen. Katzenbachin ja Smithin tiimin suorituskäyrä-teoriaa mukaillen tätä vaihetta voisi kutsua ”valetiimi”-vaiheeksi.

Olemme tiiminä kehittyneet paljon palautteen annossa, mutta siinä on kyllä vielä paljon varaa kehittämiseen. Tiimiläiset eivät uskalla aina antaa suoraan rakentavaa palautetta. Ne asiat jäävät usein pyörimään vain mieleen tai niitä nostellaan esiin ilman, että mainitaan henkilöä tai kyseistä tapahtumaa. Olen itse ihan tietoisesti odottanut palautetta asioista, jota en ole hoitanut niin mallikkaasti, kun olisin voinut, mutta yleensä olen odottanut turhaan. Ja kyllä, minäkin voin nostaa niitä asioita esille heidän kanssaan ja niin olen joissain tapauksissa toiminutkin.

Pidämme tiiminä palautetreenit kaksi kertaa vuodessa, jossa jokainen antaa palautetta jokaiselle tiimin jäsenelle. Tämä on hyvä tapa, koska se lisää meidän palautteenantoa, mutta samaan aikaan, se houkuttelee odottamaan palautteenantoa sinne, eikä ehkä kannusta antamaan palautetta heti, kun se on mielenpäällä. Tällöin joku saattaa pureskella, sitä asiaa mielessään jopa melkein puolivuotta, eikä tästä johtuen palautteen vastaanottaja voi tehdä muutoksia hyvissä ajoin palautteen nojalla.

Meillä ei ole tiimin sisällä ollut mitään isompia konflikteja, jotain pieniä on ehkä ollut. Olemme lähiaikoina lisännet tiimin tietoisuutta konfliktien hyvistä puolista, ja humoristisessa mielessä ennustellut, että se olisi tulossa.

3. Sitoutumisen puute

Tiimiläinen voi olla mukana tiimissä, mutta silti olla sitoutumaton tiimin toimintaan ja tavoitteisiin. Esimerkiksi yrityksen johtoryhmässä jäsenet saattavat pitää oman osaston asioita tärkeämpinä kuin johtoryhmän asioita, mikä johtaa siiloutumiseen ja ristiriitoihin.

Mielestäni sitoutumisen puutetta näkyy meidän tiimissä aika paljonkin. Luodaan tavoitteita, johon tiedämme kuukauden päästä, että emme todennäköisesti tule pääsemään. Sitten kun tavoitteen määräaika tulee, niin todetaan vaan, että harmi, ei päästy tavoitteeseen. Vaikka käymme läpi tavoitteita luodessa, että kaikki ovat varmasti sitoutuneita tavoitteisiin, niin kuinka moni oikeasti on sitoutuneita 100% jokaiseen tiimimme tavoitteeseen. Minä ainakin voin myöntää, että siellä on tavoitteita mitkä eivät ole minulle niin tärkeitä, mutta jos ne ovat toisille tärkeämpiä niin, en halua olla se, kenen takia ei päästä niihin tavoitteisiin.

4. Vastuun välttely

Jos tiimiläisiä ei pidetä vastuullisina ja heidän osaamistaan ei haasteta, tiimin standardit saattavat laskea huomaamatta.

Aika perinteikäs tapaus tiimissämme menee seuraavasti: On jokin asia mikä pitäisi tiimin eteen tehdä. Joku nostaa asian viikkopalaverissa ja kysyy kysymyksen: ”kuka voisi ottaa tästä asiasta kopin?”. 0 kättä nousee, jonka jälkeen todetaan, että se on pakko kuitenkin tehdä ja sitten yleensä joku henkilö sanoo, että mulla on kyllä tosi paljon kaikkea, mutta mä voin tehdä, jos kukaan muu ei voi. Ja yleensä ne on ne pari samaa naamaa kenelle näitä hommia kasaantuu.

5. Tulosten huomiotta jättäminen

Kirjassa puhuttiin, että syy tulosvälinpitämättömyyteen voi olla, että tiimi ei ole oppinut olemaan tulosorientoitunut, vaan suhtautuu toimintaansa enemmän elossa pysymisen kamppailuna. Mielestäni tiimimme tavoitteet, ovat aika tulospainotteisia. Tavoitteissa on pakolliset kirja ja asiakaskäynnit, nämä tavoitteet tulevat akatemian puolelta. Sen lisäksi tiimin tavoitteissa on liikevaihtotavoite. Kyllä, haluamme pyörittää kannattavaa liiketoimintaa, mutta tiimiakatemialla on tarkoitus oppia, eikä niinkään tehdä rahaa. Tai jos rahaa tulee, niin se tulee samalla oppien, eikä niinkään ”hanttihommilla”, joilla tavoitteisiin päästäisiin helpommin.