Kirja 5 toimintahäiriötä tiimissä voisi hyvin olla yksi ns ”pakollisista” kirjoista Tiimiakatemialla ja miksei myös muissakin paikoissa, joissa halutaan kehittää ryhmiä. Olen esimerkiksi saanut tästä kirjasta uutta näkökulmaa urheilujoukkueen toiminnan parantamiseksi. Opin sen että, kirja on ryhmädynamiikan parantamisen kannalta täysin ytimessä monessakin asiassa. Kirjailja Patrick Lencioni on löytänyt ratkaisun ongelmallisista tiimeistä, jotka eivät pääse yhdessä tavoitteisiinsa eivätkä pysty kehittymään. Selitys ratkaisulle on onnistuttu löytämään yksinkertaisen asian, mutta samalla hyvinkin syvällisen kautta. 

Kaiken alkuna toimintahäiriö ketjulle on luottamuksen puute. Luottamus toimii kaikille ihmissuhteille perustana, kuten ryhmillekin, jotka koostuvat aina useista ihmissuhteista. Luottamusta voidaan pitää perusarvona tai jopa itsestäänselvyytenä, koska sitä on toimiessaan vaikea tunnistaa tai mitata. Sen puuttuminen kuitenkin näkyy ja todella negatiivisesti. Uskallan jopa väittää, että ilman luottamusta, kahden ihmisen välille ei voi syntyä oikeaa ihmissuhdetta.  

Luottamuksen puute johtaa luonnollisesti siihen, että emme pysty olemaan aitoja omia persooniamme, vaan meistä tulee hetkellisesti omaa persoonaamme suojelevia valepersoonia. Niitä, joita emme oikeasti ole itsemme takia, vaan muiden. Näytämme tämän valepersoonan hyvinkin usein elämämme aikana, varsinkin nuoruudessa, kun emme vielä täysin tiedä keitä olemme. Avaan asiaa esimerkin kautta. Tilanteissa, joissa tapaamme uusia ihmisiä, koemme helposti jännitystä. Varsinkin jos kyseessä on joku ihminen, ketä satumme ihailemaan tai arvostamaan. Näissä hetkissä meidän on vaikea olla täysin oma itsemme, vaan enemmänkin pyrimme olemaan jonkinlainen ”huolitumpi” versio itsestämme. Tämän uskon tapahtuvan siksi, koska oletamme tietynlaisen ihmispersoonan olevan oikeanlainen nyt tähän tilanteeseen, pelkäämme liian paljon antaa itsestämme ”huonoa” kuvaa. Todellisuudessa kuitenkin väärän kuvan antaminen itsestään on aivan yhtä huono kuva. Tietysti niissä tapauksissa, joissa et luota itseesi tai tiedät että aito sinä ei osaa olla ”oikealla” tavalla vaaditussa tilanteessa, on silloin jonkinlainen kaunistelu hyväksyttävää. Aika usein ihmiset vain pyrkivät sopimaan yhteiskunnan muottiin ja olemaan tietynlaisia, mutta sillä tavalla valitettavasti et tule ikinä erottumaan joukosta millään tavalla. Toki eriasia on, jos et halua sitä. Minä kuitenkin elän mieluummin elämääni itseni kautta, kuin muiden. Jos tahdot elää muiden vuoksi niin anna mennä vaan, mutta silloin elämä menee herkästi sinulta ohi.  

Toimintahäiriö ketju itsessään kulkee minun mielestäni todella luonnollisesti ja se on selkeästi ymmärrettävissä ja peilattavissa omaan toimintaan. Luottamuksen puute aiheuttaa sen, kuten sanoin etteivät ihmiset pysty toimia omina itsenään, eivätkä opi siten täysin tuntemaan toisiaan. Kun emme tunne toisiamme, emme uskalla asettua toisiamme vastaan. Emme myöskään uskalla olla sitä mieltä mitä mieltä oikeasti olemme, varsinkaan silloin kun mielipide on yksinäinen, hiljainen tai vähemmistössä eli se ei saa kannatusta. Se aiheuttaa sen, että hiljaa nyökytellen hyväksymme päätöksen, mutta emme todellisuudessa sitoudu siihen, joka luontaisesti on seuraava häiriötekijä. Sillä kun emme sitoudu, emme myöskään ota vastuuta mistään, sillä emme tykkää päätetystä asiasta tai muuten vaan haluamme salaa vastustaa ideaa. Tässä vaiheessa tulee paljon yksilö sekä persoona kohtaisia eroja. Osa ihmisistä saattaa kuitenkin kääntää oman mielensä ja kelpuuttaa ratkaisun, vaikka eivät alun perin siitä pitäneetkään. Heitä voidaan pitää sovittelevina hyvinä ryhmäläisinä. Jotkut toiset persoonat, jotka vastaavassa tilanteessa vastustavat ja jättävät tekemättä ovat paljon haitallisempia yksilöitä ryhmälle. 

Vastuun välttely joka tapauksessa johtaa kuitenkin siihen, että emme ole kovin kiinnostuneita tuloksesta, vaan homma vietiin maaliin ns. vasemmalla kädellä. Usein tehtävä on suoritettu silloin huonosti tai se on ajanut tietyt yksilöt aivan liian suuriin rooleihin. Kun ryhmä ei välitä tavoitteista tapahtuu se, että ryhmä ei kehity, eikä siitä tule yhtenäistä. Jos tapahtuu tämä toinen, missä vain osa välittää ja tekee, tapahtuu ryhmän kesken hyvinkin tyypillinen asia eli jakautuminen. Osa kehittyy ja yhtenäistyy ja osa ei. Näin minä ymmärrän 5 toimintahäiriötä ketjun. 

Seuraavaksi omia huomioitani Bluumista ja sen toimintahäiriöistä. Kuvailisin matkaamme kulkua tiiminä tunnustellen kiihtyneeksi. Käytimme alkuun paljon aikaa harkituiden päätösten tekemiseen. Meillä on paljon viisaita pohdiskelevia yksilöitä, jotka tuntuvat monissa asioissa arvostavan laatua. Ensimmäinen keväämme olikin toisiimme tutustumista ja yhteisten käyttäytymissääntöjen asettamista. Koska alkumme oli rauhallinen, näen että meidän oli syksyllä takaisin tullessamme helpompi kiihdyttää tahtia yhdessä. Tiimimme päättikin aloittaa syksyllä ”grind seasonin”. Tämän tarkoituksena oli tehdä kovasti töitä suurten tavoitteiden saavuttamiseksi. Syksyn loppupuolelta arvioituna grind season oli hyvä ratkaisu tuloksiin pääsemisen kannalta, mutta se on aiheuttanut jonkun verran jakautumista tiimissä. Jakautuminen erottui varsinkin alkuun.  

Mielestäni tiimimme yksi huonoimmista päätöksistä on ollut tonni raha tavoite. Hyvää siinä oli se, että se pakotti kaikki töihin. Huonoa oli se, että päätös ei ollut tiimin tekemä, vaan tiimin kunnianhimoisten yksilöiden ja joryn tekemä päätös. Alkuun maltillisemmalta osalta ei löytynyt vastustusta tälle konfliktin pelon vallassa. Tavoite asetettiin, eikä ollut yllätys, ettei siihen osa päässyt. Tavoite jäikin peikkona nurkkaan vaanimaan koko syksyksi, vielä niille, jotka eivät siihen päässeet. Nyt niiden, jotka eivät olleet päässeet kevään tonni tavoitteeseen, oli tehtävä hurjasti töitä hankkiakseen rahaa. Tonnin suorittaneet etenivät omilla tavoitteillaan eteenpäin. Tämä aiheutti tiimissä jonkin verran jakautumista. Jonka seurauksena osa koki tekevänsä liikaa ja osa liian vähän, joko yksilönä tai ryhmälle. Tämä on ollut opettavaista seurata sivusta ja tiedän jo hyvin minkä suuntaisia linjoja uusi jory tulee vetämään.  

Mennään hieman syvemmälle toimintahäiriöihin. 5 toimintahäiriötä tiimissä treeneissä check in kysymys antoi minulle tämän havainnon. Kysymys oli kertoa mistä asioista olet kiitollinen tiimissä. Vastaukset olivat hyvin samankaltaisia ja toistivat sitä kuinka kivaa ja ihanaa meillä on toistemme kanssa. Huomaan että tiimissämme vallitsee luottamus lähes kaikkien kesken ja uskallamme olla haavoittuvaisia toistemme edessä. Mutta toinen toimintahäiriö eli konfliktin pelko paistaa vielä kirkkaana keskuudessamme. Minusta tuntuu, että tästä ihanuudesta johtuen, meitä pelottaa olla vastahakoisia, koska luulemme menettävämme sen ihanuuden, jos asetumme sitä vastaan. Tämä on luonnollinen ajatus mutta pelkkä oletus. Emmehän me tunne vielä toisiamme kovin pitkältä ajalta, joten on vaikea vaatia nuorilta suomalaisilta ihmisiltä heti rohkeutta tällaisiin toimiin. Totuus on kuitenkin se, että ei se ilmapiiri tai ajatus sinusta murene miksikään, jos olet joskus erimieltä tai vastahakoinen. Totuutta ja aitoutta arvostetaan aina enemmän kuin valehtelua ja teeskentelyä. Meillä on paljon sydämellisiä ystävällisiä ehkä hieman ujoja ja epävarmojakin yksilöitä, joten uskon että rohkeimpien täytyisi pyrkiä esimerkkien kautta tekemään tällainen normaali vastustaminen normaalimmaksi tiimissämme. Tässä kohtaa en vielä osaa syvempiä ratkaisuja tämän häiriön ratkaisemiseksi antaa. Ensi vuonna varmasti osaan. 

Konfliktien pelko on hyvin aikaisen vaiheen toiminta häiriö ja se aiheuttaa vielä sitoutumattomuutta ja sen ettemme meinaa ryhmänä päästä kaikkiin tavoitteisiin. Se on selkeää, että jonkinlaista debatti treeniä me ehkä tarvitsemme järjestettäväksi alkuvuodelle. Tämän häiriön ratkaiseminen tulee olemaan yksi tärkeimmistä asioista meille ryhmänä. Se tulee helpottamaan meidän päätöksemme tekoa ja yhdessä kasvamista.