Yritysvastuu, ekologisuus, vastuu, kestävä kehitys. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin myös vastuullisuudella. Entä jos jokainen yritys toimisi yritysvastuun mukaisesti? Olisiko maailmamme parempi paikka ja miltä liiketoiminta maailma tulevaisuudessa näyttäisi? Vastuullisuus ja kestävyys on aihe, joka usein herättää keskustelua sekä hyvin vahvojakin mielipiteitä. Esimerkkinä voin käyttää markkinointikampanjoita, mitkä voivat herättää mielipiteitä hyvässä sekä pahassa. Sen vuoksi etenkin itseään vastuulliseksi kutsuvien brändien on tärkeää pysytellä valppaana kriisiviestinnän hallinnassa. Vastuullisuusteemassa ehkä vaikeinta on se, että mielipiteitä  tosiaankin on vähintään yhtä paljon kuin havupuussa on neulasia. Mutta niin on itseään vastuulliseksi kutsuvia brändejäkin. Kestävä kehitys käsitteenä tuntuu olevan suuressa suosiossa tänä päivänä. Kuluttajien sekä sidosryhmien tietoisuuden lisääminen on tärkeää, sillä miten tässä sana helinän paljoudessa voimme tunnistaa todelliset tekijät joiden ‘’purpose’’ ei perustu kiiltokuvan rakentamiseen vaan oikeaan tarkoitukseen? 

Mitä vastuullisuus oikein tarkoittaa? 

Yritysvastuu ottaa huomioon kolme peruspilaria, jotka noudattavat tärkeimpiä vastuullisuuden periaatteita. Nämä kolme tärkeintä asiaa ovat sosiaalinen, ympäristöllinen sekä taloudellinen vastuu. Itselleni nämä käsitteet ovat jo aiemmin tuttuja markkinoinnin koulutusohjelman myötä, jossa rakensimme näiden skeemojen pohjalta projekteillemme jonkinlaisia vastuullisuussuunnitelmia. Käteen jäi paljon ajatuksia, mutta tämän kaiken ymmärtäminen ja käsitteleminen vie huomattavasti enemmän aikaa kuin yhden intensiivisen päivän. Uskon että samaa ongelmaa esiintyy myös valtaosassa kuluttajista. Tuntuu, että yritykset ovat tietoisempia vastuullisuus aiheen ymmärtämisestä kuin lopputuotteen käsitelijät. Koska tieto ei ole helposti käsiteltävissä, ei käsitys koskaan saa tuulta purjeisiinsa. Tietoa on siis jaettava jollain tavalla paremmin yrityksistä ulospäin, jotta saamme kaikki samalle viivalle tulevaisuudessa. 

 Havaitsen saman kaltaisia piirteitä meidän tiimissämme. Teemana vastuullisuus tiimissämme koetaan ehkä jollain tapaa haastavaksi toimenpiteeksi. ‘’Eihän tälläinen yksi ihminen voi niin paljon vaikuttaa, en voi pelastaa maailmaa’’: kuuluu usein puhuttavan. Emme tietenkään voi hetkessä yksin pelastaa maailmaa, mutta toisaalta se ei ole tarkoituskaan. Mielestäni tärkeintä on ymmärtää joitain sellaisia piirteitä, jotka muokkaavat tiettyjä toimintamalleja sekä valintaperusteitamme paremmaksi. Olen yrittänyt pohtia tähän jonkinlaisia ratkaisuja, mutta pääni lyö hyvin paljon tyhjää. Kysymys kuuluukin, miten taklata vastuullisuuden ristiriidat Tiimiakatemialla? 

Vastuullisuus brändeissä 

Millon brändi voi kutsua itseään vastuulliseksi? Tietenkin voimme kutsua itseämme milloin tahansa vastuulliseksi. Totuus kuitenkin on, että sen merkitys ei ole leima, jonka ansaitsemme lisäämällä verkkokauppatilauksen yhteyteen ruudun, jota painamalla maksat 30 senttiä kompensoidaksesi hiilijalanjälkesi. Voimme korostaa vastuullisuutta kyllä erilaisilla keinoilla, mutta yritykseltä usein tulisi löytyä syvempi tarkoitus, jolla osoittaa olevansa vastuullinen toimija. Brändin tarkoituksen tulee olla sellainen, että pystymme perustelemaan väitteemme, tekemään konkreettisia toimenpiteitä sekä olemaan toiminnallamme läpinäkyviä. 

Esimerkki tälläisestä brändistä, jota itse ihailen on nimeltään Cossa. Sen tarkoituksena on vähentää kosmetiikkahävikkiä sekä vaikuttaa kosmetiikka-alan epäkohtiin. Cossa pyrkii löytämään erilaisia ratkaisuja sekä toimintamalleja, jotka edistävät mm. kiertotaloutta ja zero waste-arvoja. 

Vastuullisuus markkinoinnissa 

Olemme pyöritelleet LYS studiosissa paljon vastuullisuusteemaa ja miten haluamme omien markkinointipalveluiden vaikuttavan yhteiskunnan rakenteeseen. Agendanamme on olla ennemminkin osa ongelman ratkaisua kuin sen edistäjiä. LYS studioksen olemassa olon syy tosin ei ole aiemmin rakentunut vastuullisuuden ympärille, mutta aihe on alkanut projektiryhmässä nostamaan päätään viimeisen puolen vuoden aikana. Herätys varmasti lähti liikkeelle, kun aiemmin viime keväänä vierailimme erilaisissa PR-tapahtumissa, joista huomasimme miten ongelmallista ilmaisen materian perässä juokseminen on vastuullisuuden näkökulmasta. Olenkin aiemmissa reflektioissani käsitellyt tätä aihetta paljon, joten en syvenny tähän sen enempää. Kun kuitenkin tarkastelen vastuullisuuden kolmea eri perus pilaria vaikuttajamarkkinoinnin osalta, löydän jokaiseen osaan jonkin ongelma kohdan. Esimerkiksi jatkuva tuotelahjoitusten näkyminen somessa voi aiheuttaa isojakin sosiaalisen vastuullisuuden ongelmia. Kuluttajilla kasvaa paine omistaa tiettyjä tuotteita, joihin ei edes välttämättä löytyisi juuri nyt varaa. Silloin ongelma kasvaa taloudelliselle puolelle ylikuluttamisen puolesta. Vaikka vastuu aina onkin kuluttajalla, voisimme silti mielestäni miettiä miten valtava merkitys influenssoinnilla on kulutuskäyttäytymiseen ja sen tuomaan paineeseen. Joka päivä uusi paita päällä, miksi minä kuljen aina tässä samassa villapaidassa? Jatkuvasti monia uusia värejä poskipunissa ja minulla on vain tämä vanha kulunut paletti, olenko tylsä? 

Lopuksi 

Vastuullisuuden ei tule rajoittaa liiketoimintaa, vaan nimenomaan rikastaa sitä. Ongelmia on monenlaisia, eivätkä ne ratkea yhdessä tai kahdessa yössä. Strategian tulee olla sellainen, että se tukee toimintaamme pitkällä aikavälillä. Strategia pitkällä aikavälillä kuulostaa erittäin hienolta, mutta omassa toiminnassani se ei toistaiseksi ole ensimmäinen toimenpiteeni. Ensimmäiseksi meidän on pohdittava miten saisimme teemaa näkyvämmäksi vaikuttajamarkkinoinnin parissa, tiimissä tai ylipäätään Tiimiakatemialla?