Olen ollut usein tilanteissa, jossa kukaan ei johda tehtävää työtä. Tämän seurauksena työ on ollut tehotonta ja päämäärätöntä, eikä vertaisjohtajuus ole näyttäytynyt näissä tilanteissa. Tilanteet ovat usein ratkenneet sillä, että jonkun sisäinen johtaja on ottanut ohjat käsiinsä. Omasta mielestäni on tärkeää, että joku johtaa tiimiä/organisaatiota. Halusin kuitenkin haastaa omaa ajattelutapaani ja päädyin lukemaan tämän kirjan. Kirjan kirjoittaja Karl-Johan Spiik on valmentava johtaja, joka on uransa aikana tehnyt useita projekteja erikokoisissa tiimeissä ja eri organisaatioissa. Yhdistävänä tekijänä Spiik on huomannut jokaisessa projektissa samat lainalaisuudet sekä kommunikaation olevan jokaisen tiimin kulmakivi aina. Näiden kokemuksen kautta Spiik pohtii kirjassaan, tarvitaanko nykypäivänä enää johtajia. 

Mitä sitten on yhdessäohjautuvuus? Yhdessäohjautuva tiimi on itsenäisesti ohjautuva, jossa vältetään tiimin sisäisen hierarkian syntymistä. Ketään ei haluta asettaa jalustalle ja päätökset tehdään yhdessä. Jokainen tiimissä on vastuussa toiminnan ohjaamisesta, eikä ole yhtä johtoasemassa olevaa joka sanelee tehtävät muille. Myös vastuun tulee jakautuva tiimin sisällä tasasesti. Tiimiakatemialla painotetaan johtoryhmän tärkeyttä, ja olemme Vengassa tietoisesti antaneet nykyiselle johtoryhmällemme valtaa tehdä päätöksiä. Pyrimme kuitenkin jakamaan vastuuta koko tiimin kesken.

Kirjassa esiteltiin käytännön työkalu tiimin toimintaan, jolla mahdollistetaan yhdessäohjautuvuus. Toimintamallissa on 3 porrasta, jotka jakautuvat kahdeksaan pienempään askeleeseen. Jotta tavoitteisiin päästään, alempien portaiden tulee toimia tiimissä. 

1. Peruasiat kuntoon

Peruspilarit läsnäolo, kommunikaatio sekä yhteistyö tulee olla kunnossa jokaisessa tiimissä, huolimatta rakenteesta, oli johtaja tai ei. Mikäli nämä peruspilarit eivät ole kunnossa, muutos saadaan aikaan peilin katsomalla yksilöiden kohdalla. 

Pienemmät askeleet, jotka auttavat tämän portaan saavuttamiseen ovat:

• Aikaa keskustelulle. Jokainen tiimin jäsen osallistuu keskusteluihin ja ymmärtää palaverien sekä yhteisien tapaamisien merkitys. Sitoutuminen voidaan osoittaa osallistumalla.
• Avoin keskustelu. Jokaisen tiimiläisen on mahdollisuus avoimeen kommunikaatioon sekä jokaisella oikeus sanoa aito mielipiteensä. Omien ajatuksien tuominen tiimille on myös velvollisuus, jonka kaikki ymmärtävät. 
• Mielipiteen huomiointi. Yhteistyö ja kuunteleminen on avainasemassa. Jokaisen jäsenen mielipide on yhtä arvokas sekä muiden mielipiteitä tulee arvostaa. 

2. Jaettu johtajuus

Toisen portaan saavutettua jokainen tiimissä olevan tulee ymmärtää tiimin tarkoitus. Yksin ei ole mahdollista saavuttaa samaa potentiaalia kuin tiimin kanssa. 

Pienemät askeleet, jotka auttavat tämän portaan saavuttamiseen ovat:

• Sparraaminen. Muihin tiimiläisiin tutustuminen, vahvuuksien sekä heikkouksien ymmärtäminen yhteistyön avulla.
• Arvostus. Jokaisen tiimiläisen tulee arvostaa muita. ”Me henki” luodaan yhteisillä toimintamalleilla, joilla voidaan myös sitouttaa jäsenet paremmin. Onnistumisien juhliminen, epäonnistumisissa tsemppaaminen, sekä palautteenanto ovat tärkeässä roolissa.

3. Yhdessäohjautuva tiimi

Kolmannella portaalla aletaan lähestyä yhdessäohjautuvaa, itsenäisesti toimivaa tiimiä. Tällä portaalla on valmentavan johtamisen sekä esihenkilöttömyyden piirteitä. Tärkeää on kirkastaa jokaiselle yhteiset tavoitteet ja päämäärät. Viestinnän ja yhteishengen rakentamisen sijaan tiimissä päästään keskittymään olennaiseen tekemiseen. Hyvinvointi sekä luottamus on kaiken perustana.

Pienemmät askeleet, jotka auttavat tämän portaan saavuttamiseen ovat:

• Luottamus. Konfliktit on luonnollinen osa tiimitoimintaa, mutta ne eivät vaikuta enää pysyvästi tiimin toimintaan, sillä ne osataan käsitellä kehittävästi. Tiimin yhteinen ajattelutapa kehittyy, mielipiteet nähdään mahdollisuuksina.
• Jaettu näkökulma. Tiimille muodostuu yhteisiä päämääriä, tavoitteita sekä mielipiteitä. Nämä arvot ohjaavat yhteistä tekemistä.
• Tiimiäly. Jokainen jäsen tiedostaa tiimin, sekä yksilöiden tilanteen. Vahvuudet sekä heikkoudet huomioidaan tekemisessä. Onnistumiset sekä saavutukset ovat yhteisiä.

Edellisessä mallissa on paljon hyviä peruspilareita, joita on hyvä huomioida jokaisessa organisaatiossa. Myös Vengassa nämä portaat on hyvä kirkastaa, vaikka olemmekin käyneet keskustelua aiheista. Ylin porras ei ole mahdoton saavuttaa tiimissämme, mutta siihen on vielä työtä tehtävänä. Mielestäni yhdessäohjautuvuus on ehdottomasti hyvä tavoita tiimissämme, jotta vastuu ja toiminnan ohjaaminen on kaikkien vastuulla. En kuitenkaan usko, että tiimissämme toimisi ”esihenkilöttömyys”. Tiimiliiderin rooli sekä muut vastuut ovat tärkeitä tiimin toiminnan sekä yksilön oppimisen kannalta.

Kirja avasi silmiäni yhdessäohjautuvasta tiimistä. Tiimiakatemialla on paljon yhdessäohjautuvuutta ja sen piirteitä, mutta en usko että tiimit toimisi nykyisellä tasolla ilman johtorooleja. Olemme kuitenkin vasta opiskelemassa johtajuutta ja vertaisjohtajuutta, eikä kaikki ole samalla tasolla näiden suhteen. Uskon kuitenkin, että yhdessäohjautuvuus on jokaiselle organisaatiolle tärkeää, sekä esihenkilöttömyys voi toimia tietyissä tilanteissa.