Tekoäly varmasti innostaa sekä samaan aikaan pelottaa ihmisiä tällä hetkellä maailmaa. Tähän varmasti on syynsäkin, sillä tekoälyn kehittyminen tulee varmasti muuttamaan maailmaa. Oma näkemykseni on, että tekoälystä on vasta nyt ruvettu puhumaan meidän normaalienkin sukankuluttajien keskuudessa, vaikka sitä on käytetty jo pidemmänkin aikaa.

Jos menisi tänään kysymään vastaantulevilta, että mikä on tekoäly, saisi varmasti monelta vastaukseksi, että se on sellainen ohjelma kuten Chat GPT. Tämä ei kuitenkaan ole lähellekään oikeaa vastausta, sillä tekoälyä on ollut jo paljon ennen tätä vuosikymmentä sekä sitä käytetään tänä päivänä lähes kaikkialla. Arkisimpia esimerkkejä ovat meidän rakkaat puhelimemme, joita ilman emme voi nykyään elää. Puhelimissa sekä internetissä (Instagram, Tiktok, Google, Youtube yms.) on valtavasti ohjelmia sekä sivustoja, jotka hyödyntävät tekoälyä jatkuvasti ilman, että välttämättä tajuammekaan sitä.

Tekoäly tulee kuitenkin kehittymään koko ajan ja tulee saapumaan meidän kaikkien käytettäväksi. Tämä tulee muuttamaan meidän arkeamme työnteossa sekä elämässä, joten siihen onkin hyvä pyrkiä varautumaan niin hyvässä kuin pahassakin. Tämä kyseinen kirja on tarkoitettu juuri ihmisille, ketkä eivät ole vielä aiheesta tietoisia lähes ollenkaan. Suurin osa tekoälykirjoista uppoutuu heti turhan syvälle, jolloin lukijalla voi mennä suurin osa aiheista ohi. Tässä kyseisessä kirjassa tarjottiin hyvät tiedot ihan tavan talliaiselle.

Mitä on tekoäly?

Määritelmä oli kirjailijoidenkin sekä alan ammattilaisten mielestä melko hankala kertoa helposti. Tekoäly kuitenkin monesti yhdistetään sellaiseen asiaan, joka on tässä hetkessä kehittyneempää mitä voitaisiin tässä hetkessä uskoa. Oli varmaan tarpeeksi sekavasti ilmaistu.

”Tekoäly tarkoittaa ohjelmistoa, joka imitoi ihmisen tapaa oppia ja tehdä päätöksiä. Tekoälyohjelmistot toimivat ihmisen rakentamien algoritmien pohjalta, mutta ne voi myös opettaa oppimaan uutta ja kehittämään suorituskykyään entisestään”

Tekoäly ei tosiaan ole mikään uusi asia, mutta nykypäivänä tuo sana on tullut vasta lähiaikoina enemmän ihmisten tietoisuuteen. Tekoäly on kuitenkin ollut jo vaikka kuinka kauan meidän keskuudessamme.

Jos itse sitä pitäisi jotenkin kuvailla, niin se on aina nykyhetkessä ”edistyksellisin” tietokonejärjestelmä mitä löytyy. Hyvänä esimerkkinä voi ottaa kirjassakin mainittu älylaatikko. Tämä siis oli automekaanikkojen käyttämä sana lähes kaikista ohjausmoduuleista, jotka toimivat sähköisesti. Nykypäivänä taas tuskin käytetään tekoälyn yhteydessä tätä ”ajovalojen automaattisesti päälle napsauttavaa ohjainpiiriä”.

Voisi siis kuvitella, että esimerkiksi Chat GPT:tä ei enää puhuta 10 vuoden päästä tekoälynä, sillä se on jo tuossa ajassa kerennyt huuhtoutua tekoälyn kärkinimien taakse.

Tänä päivänä tekoälyn idea on kuitenkin pyrkiä olemaan viisaampi kuin ihminen. Tavoitetila on, että tietokonejärjestelmä osaa kehittää itse itseään keräämästään datasta ilman, että ihmisen täytyisi tälle asialle tehdä minkäänlaisia säätöjä.

”Yksi parhaista määritelmistä on, että tekoäly tarkoittaa älykkäinä pidettävien toimintojen toteuttamista tietokoneella”

Tekoälyn historiaa oli avattu kirjassa ihan kohtalaisen hyvin. Tekoälyn juuret yltävät jopa 1930 luvulle saakka, vaikkakin itse neuroverkoista sekä tekoälystä tuli puhetta vasta 1950 luvulla.

Historiaa katsoessa puhuttiin tekoälyn talvista sekä nousuista. Talvi tarkoitti aikaa, jolloin kehittymisessä on tullut romahduksia, eikä aihe ole ollut enää niin ”pinnalla”. Nousut, joita voisi mielestäni kuvata sitten vaikkapa kesänä, ovat taas suurien innostuksien aikakausia. Talvet kuitenkin ovat olleet aina väliaikaisia, joiden jälkeen on jatkettu entistä suuremmalla vauhdilla. Tekoälyn kehittyminen sekä kiinnostus ei kulje jatkuvasti ylöspäin vaan notkahduksiakin on samalla tavalla kuin taloudessakin maailmalla.

Historian aikana on koettu kaksi talvea ja kolme nousua, joista viimeisin nousu on juuri nyt käynnissä. Tämä saikin miettimään, kuinka kauan tämä tämänhetkinen tekoälyn ”kesä” kestää jos vertaamme miten historian saatossa on käynyt. Uskon kuitenkin, että tekoälyn talvi tulee vielä uudestaan, mutta tulemme silti hyötymään tästä innostumisesta valtavasti lähitulevaisuudessa ja se tulee olemaan meidän elämässämme enemmän esillä.

Mitä siitä hyödytään?

Itselläni tulee yleensä tekoälyä miettiessä ajatuksiin arjen helppous, mutta samaan aikaan pieni pelko. Pelko siitä, että tarvitseeko tässä kohta enää ihmisiä mihinkään, kun tekoäly tekee kaiken puolestamme. Jälkimmäiseen skenaarioon ei olla menossa varmaan koskaan, mutta moni saattaa näin alkuun ajatella. Uudet asiat yleensä pelottavat ihmisiä.

Muistan kun pidimme tiimimme kanssa treenit tästä aiheesta ja monelta tulikin ajatuksia niin innostuksesta kuin pelosta. Uskon kuitenkin, että maailman historian aikana on nähty niin monet uudet asiat ja kaikista näistä on varmasti oltu alkuun peloissaan. Joskus aiheestakin, mutta monesti turhaan.  

Tekoäly kuitenkin helpottaa monia yrityksiä sekä ihmisiä jo tälläkin hetkellä valtavasti. Kirjassa avattiin todella hyvin esimerkiksi, miten siitä on hyötyä terveydenhuollossa, ilmastonmuutoksessa, mainonnassa, datan etsimisessä ja vaikka kuinka monessa muussa asiassa. Kun tekoälyä kehitetään tulevaisuudessa pidemmälle, saamme siitä varmasti vieläkin enemmän hyötyä työelämään. Itse ainakin näen isoimpana ja hienoimpana asiana juuri terveydenhuollon mahdollisen helpottumisen. Monet kirjassa käydyt asiat tulivat itselleni täysin uutena ja se kieltämättä herätti innostusta tulevaisuutta kohtaan.

Me kaikki käytämme tekoälyä tietämättämmekin lähes joka päivä, jos ei satu asumaan yksin jossakin metsässä ilman sähköä. Varsinkin meidän puhelimemme ovat sellaisia välineitä, josta löytyy todella paljon sovelluksia, jotka käyttävät tekoälyä jatkuvasti. Tätäkin reflektiota kirjoittaessa tekoäly on apuna, sillä Word sisältää tekoälytoimintoja, jotka esimerkiksi korjaavat kirjoitusvirheitä automaattisesti sekä antaa ehdotuksia sanamuotojen valintaan.

Kirjassa kerrottiin todella monista erilaisista tekoälyllä toimivista sovelluksista ja kuinka niitä pääsee käyttämään. Lähes kaikki olivat itselleni tietää-tasolla tuttuja, mutta kun varsinkin luki osion läpi, jossa tekoälyn avulla voidaan luoda jonkin toisen henkilön ääntä, heräsi itselläni hieman pelottavia ajatuksia mahdollisista väärinkäytöistä.

Kyseessä siis oli vuonna 2022 Joe Roganin haastattelu, jossa hän keskusteli Steve Jobsin kanssa, eli 11 vuotta sen jälkeen, kun Steve oli kuollut. Tässä oli käytetty äänikloonausta, jonka äänet on luonut Play.ht niminen yritys.

Tästä lähinnä heräsi ajatuksia, kuinka tulevaisuudessa ihmiset kykenevät luomaan valheellista informaatiota henkilöistä. Tähän kun lisää vielä videoiden luomiset ja kaiken muun, saadaan varmasti aikaan melkoisia näytöksiä. Tällaiset mahdollisuudet ovat varmasti hauskoja ja hienoja, mutta näillä voi varmasti saada paljon tuhoakin aikaan. Microsoft onkin kehittänyt VALL-E-tekoälyn, jonka avulla näin voidaan tehdä hyvinkin lyhyellä puheen tallentamisella. Väärinkäytön mahdollisuudet ovat kuitenkin niin valtavat, että he eivät välttämättä tuo tällaista tekoälyä yleiseen käyttöön. Mutta voiko joku muu tuoda tällaisen?

Tekoälystä kolmas käsi

Tekoäly tulee auttamaan meitä tulevaisuuden arjessa takuuvarmasti. Sen käyttäminen on kuitenkin vielä tällä hetkellä rajallista, mutta yksinkertaisten töiden kuten datan keräämisen, datan ilmoittamisen sekä niiden keräilyn yhteydessä siitä on jo nyt tullut valtava apu. Tekoälyn suurin tehtävä onkin toimia apuvälineenä, eikä tehdä kaikkea työtä meidän puolestamme.

Tekoäly on jo nyt iskemässä lujaa vauhtia kaikkialle. Yritysten pitääkin pystyä olemaan ajoissa kartalla mitä kaikkea tämä uskomattomalta vaikuttava asia voi mahdollistaa. Jos yritys ei pysy menossa mukana, se varmasti jää pahasti jälkeen.

Vaikkakin tekoäly yleisesti häviää ihmiselle (ainakin vielä), on se tarkasti rajatuissa tehtävissä paljon tehokkaampi kuin ihminen ja tämän takia juuri siitä saataisiin oiva työkaveri työelämään.

Tekoäly – yritykset

Nykypäivänä ja varsinkin suomessa yritykset ovat vielä hieman varovasti lähteneet kokeilemaan tekoälyn hyödyntämistä. Tähän varmasti on kuitenkin tulossa kasvua viimeisen parin vuoden sisällä.

Yritykset lähtökohtaisesti saavat tällä hetkellä hyötyä mm. laaduntarkkailussa, asiakaspalvelun kehittämisessä, datan keräämisessä sekä sen analysoimisessa. Moni yritys on valmis kokeilemaan pilottijaksoja kyseisestä aiheesta, mutta he tarvitsevat näistä todellista rahallista hyötyä, että ne ovat siitä valmiita maksamaan enempää ja ottamaan ne jatkuvaan käyttöön.

Aloja on monia, missä tekoälyä käytetään jo nyt sekä miltä niiden tulevaisuus tulee mahdollisesti näyttämään. Näen kuitenkin itse, että terveydenhuolto on näistä kaikista isoin sekä parhain asia, jota tekoälyn kautta voidaan parantaa ja sen kehittämiseen pitääkin panostaa. Terveydenhuollossa esimerkiksi potilaan seuraamisessa voidaan säästää työntekijän aikaa, kun tekoäly tekee sen heidän puolestaan. Samoin potilaasta kertyvä data auttaa hoitajia sekä lääkäreitä tekevään ennaltaehkäisevää työtä, jolloin suurimmilta tuhoilta vältyttäisiin.

Kaikkia hyötyjä ja ajatuksia, jota tekoälyn tuoma elämä voikaan tuoda tullessaan on hienoa lukea ja seurata. Toivon kuitenkin suuresti, että ihmiset, jotka näitä kehittelevät osaavat tehdä niistä sellaisia, ettei niihin pääse ulkopuoliset käsiksi. Ei olisi kovin hieno tilanne, jos jokin ulkopuolinen taho pystyy tekemään muutoksia tekoälyn käskyihin/ohjeisiin, varsinkaan jos kyseessä on esimerkiksi ihmisten henget.

Kun joskus etsin itselleni kryptovaluuttoihin sitä ”turvallisinta ja parasta” lompakkoa jonne kryptovaluutat voisi laittaa säilöön, painui mieleeni yhden ”ammattilaisen” näkemys lompakoista.

Hän sanoi ”ei ole olemassa täysin turvallista lompakkoa, hakkerit eivät vain ole vielä löytäneet tapaa päästä käsiksi turvallisimpiin lompakoihin”. Tuossa lauseessa on ihan hyvää pohdintaa siitä, että vaikka kuinka hienolta ja turvalliselta uudet teknologian asiat vaikuttavat, on hyvä muistaa, että niissäkin on varmasti heikkoutensa.

Tekoäly vie meidän työpaikat

Tuo ajatus varmasti herää monella ensimmäisenä, kun kuulee mihin kaikkeen uskomattomaan ja hienoon tekoälyn kautta päästään tulevaisuudessa. Se ehkä johtuu siitä, että ihmiset helposti myös ehkä liioittelevat asioita mihin oltaisiin heti menossa. Vastaus tuohon ajatukseen kuitenkin on ei, se ei tule viemään meiltä työpaikkoja pois.

Työelämässä tekoälyn ja robotiikan tarkoituksena ei ole viedä ihmisten työpaikkoja vaan suurimmissa osissa työtehtävissä ne tulevat tehostamaan ja parantamaan tuottavuutta tekemällä yhteistyötä työntekijöiden kanssa. Kuvailinkin aikaisemmin, että se on meidän kolmas käsi.

Tähän on kuitenkin pakko mainita yksi muisto omasta työhistoriasta. Kun aloitin työt, kiinnitin huomioita suureen robottiin tuotannon loppupäässä. Robotti lajitteli tuotannosta tulevia laatikoita kolmelle eri FIN-lavalle. Muistan kun ensimmäisinä päivinä ihastelin sitä, miten hieno ja fiksu robotti voikaan olla, kun noin näppärästi lajittelee erilaisia tuotteita. Tämän jälkeen vanhempi työkaverini sanoi, että ”niin se vaan tuokin vei kuuden ihmisen työt”

Pisti hetkeksi hiljaiseksi.

Mutta näin jälkeenpäin kun miettii, niin kyllä sellainen järjettömän kallis robottikin maksaa itsensä joskus takaisin. Robotille ei tarvitse maksaa palkkaa, sairaslomia, koulutuksia eikä mitään muitakaan kuluja, mitä normaalille työntekijälle tarvitsisi maksaa. Eikä sen kyllä myöskään tarvitse lomailla. Huoltoa se aika-ajoin tarvitsee, mutta suorittaa työt muuten mainiosti.

Oli kuitenkin tilanteita, jolloin kyseinen kapistus meni jostakin syystä sekaisin ja sitten sitä oltiinkin koko porukalla ihmeissään ja jumissa työtehtävien kanssa. Eli plussia ja miinuksia löytyy molemmista vaihtoehdoista.

Haluan silti uskoa, että tekoäly sekä robotit eivät tule viemään meidän kaikkien työpaikkoja.

Omia huomioita tekoälystä

Chat GPT

Tämän Chat GPT:n tullessa kaikkien tietoisuuteen on saanut tehdä muutaman huomion. Monet ihmiset kuvittelevat sen ratkaisevan kaiken mahdollisen, eli ihminen laiskistuu ja ”tyhmistyy” herkästi. Kun saadaan jokin ihan perus asia selvitettäväksi projektin tiimoilta, kysäistään heti Chat GPT:ltä ja mennään sillä mitä sieltä tulee. Tarkoitan tällä sitä, että osasta ihmisistä tulee välittömästi todella laiskoja sekä sokeita, koska ajatellaan, että kyllä tämän tekoälyn kautta paras ja oikea lopputulos tulee. Näin se ei kuitenkaan mene, sillä kyllä niihin asioihin pitäisi myös enemmän perehtyä mitä sieltä tekoälyn kirjoituksistakin löytyy. Kaiken lisäksi sen antama tieto ei välttämättä ole 100 % oikea. Emme saisi antautua liikaa sille ajatukselle, että se ratkoisi kaikki mahdolliset ongelmat.

Mielestäni on myös fiksua pitää näiden sovellusten käyttö vielä melko rajallisena, sillä nämä eivät todellakaan ole vielä valmiita, mutta pienemmissä, yksinkertaisemmissa asioissa näistä varmasti on paljon hyötyä.

Arten synnytykset

Olemme nyt tänä keväänä ruvenneet tekemään synnytyksiä muiden projekteille sekä yrityksille kuin itsellemme. Synnytyksien jälkeen raportointivaiheessa on huomattu, että olisi ollut pirun fiksua kirjoittaa kaikki asiat ylös, jolloin raportointi olisi helpompaa.

Törmäsin itse tuolla Instagramin ihmeellisessä maailmassa jonkin herran reels-videoon, jossa hänen esimiehensä oli pyytänyt ennen palaveria tekemään muistiinpanot kaikesta mitä palaverissa käytiin läpi. Hän näytti, kuinka sai kahta eri tekoälyohjelmaa käyttämällä palavereissa käydyt asiat ylös ensin äänittämällä keskustelut, jonka jälkeen ensimmäinen ohjelma teki niistä selkotekstiä ja tämän jälkeen toinen ohjelma kirjoitti niistä lyhyet ja ytimekkäät muistiinpanot. Tästä heräsikin mieleeni, että voisimme ehkä ratkaista meidän yhden ongelmamme, joka synnytyksien yhteydessä on ilmennyt jokainen kerta.

Loppuun vielä Playground AI:n luoma teos, jonka tarkoituksena kuvastaa kirjoitushetkellä aiheutuneita fiiliksiä kevään osilta, ehkä pienellä liioittelulla. Kyllä tästä selvivvää!

www.playgroundai.com

Sivustolle annettu seuraavat ohjeet kuvan luomiseksi:

portrait of a man student, burnout, muted colors, technique wet on wet, watercolor style ink, muffled splash, well-drawn face, with shadows and partial shadows, ink splatter, faded dripping paint. monochrome sepia, soft strokes of the impressionists, hyper 8K detailed painting