Päivät tapahtumassa tykitystä lauteilla puhujina toimi Psykologinen valmentaja Hanna Siefen, Aava & Bangin henkilöstöpäällikkö Hanne-Mari Miskala ja kansainvälisen tapahtuma-alan Linda Nilsson-Aro, Mukamas learning Vilma Mutka, Luovajohtaja Mikko Kalliola ja kaikille tutut Timo Lehtonen ja Johannes Partanen. Ajatuksia heidän puheistaan nousi hirvittävä määrä enkä kaikkia lähde avaamaan tässä reflektiossa. Tämä reflektio sisältää mieleenpainuvimmat asiat puhujien opeista, ja siitä miten itse näen asiat projekteissani, tiimissäni ja elämässäni.

Nautinnollisia luku hetkiä!

Oman oppimisen tunnistaminen Hanna Siefen

Oman osaamisen tunnistaminen on usein haastavaa ja koen että Tiimiakatemialla se on todella haastavaa. Meidän oppimismallissamme metataidot nousee substanssi osaamista suurempaan kuvaan. Omia metataitoja voi olla haastava tunnistaa, sillä ne ovat usein haastavia mitata, milloin tulkinta omasta osaamisesta jää itselleen. Tiimiakatemialla tämä korostuu oman ammatillisen taidon sanoittamisena. Teemme paljon erilaisia projekteja ja kirjoista saatuja oppeja reflektoimme ja sovellamme projekteissa. Näitä taitoja on kuitenkin usein hankala sanoittaa ja asettaa tiettyyn arvoon esimerkiksi asiakkaalle työtä hinnoitellessa. Olemme kuitenkin kasvaneet kulttuuriin missä suoritamme kokeita ja tenttejä, mihin oksennamme kaiken informaation mitä olemme viimeisen parikuukautta opiskellut. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että tämä ei ollut itselle niin toimiva asia, sillä usein unohdin opitut asiat nopeasti, eikä niistä ole ollut aina mitään hyötyä sen jälkeisessä elämässä.

Miten sanoittaa omaa osaamista?

Siefen sanoi hyvin kuinka suuri osa osaamista on hiljaista tietoa, minkä tiedämme mutta emme osaa kuvata sitä. Tästä hän antoi esimerkkinä kasvojen tunnistamisen, pyörällä ajamisen ja taikinan tuntemisen. Monet tietävät ja osaavat nämä asiat, mutta niiden sanoittaminen toiselle kuka ei osaa tai tiedä onkin monimutkaisempaa.

Hanna antoi apukeinoksi sanoittamiselle mallittamisen ja siihen neljä erillistä kysymystä.

1. Miksi teet jonkin asian niin kuin teet?
2. Mitä ulospäin näkyviä tekoja siinä tapahtuu?
3. Miten tekoihin päädytään?
4. Minkälaisiin taustauskomuksiin teot perustavat?

Nämä tuntuvat itselle tosi psykologisille kysymyksille, mutta varmasti auttavat tunnistamaan omaa osaamista ja auttavat reflektoimaan omaa toimintaa. Itse näitä tulee harvemmin mietittyä, sillä koen olevani joksenkin impulsiivinen tekijä. Minulla ei ole vielä tullut tuntemusta, ettenkö osaisi sanottaa omaa osaamistani, mutta onko mahdollista, että kovan itseluottamuksen kautta yliarvioin osaamiseni? Tämä on asia mitä olen pohtinut usein, mutta olen tukeutunut rohkeaa ideologiaan, että jos toinen luottaa osaamiseeni niin on itsekin luotettava. Jos joku asia tuntuu epävarmalta, mutta joku luottaa osaamiseeni, selvitän miten homma hoidetaan kunniallisesti loppuun. Tämä ajatustapa on tietyllä tavalla puskenut minua eteenpäin rohkeisiin tilanteisiin, mistä hyvällä itsevarmuudella ja sosiaalisella taidolla olen aina selvinnyt.

Osaamisen liikennevalot

Siefen havainnollisti osaamista erinomaisesti liikennevalojen avulla. Oman osaamistason mittaamista vai oman oppimisen tunnistamista? Siefen puhui siitä, kuinka on tärkeä miettiä kenen lähtökohdista mittaus tapahtuu. Usein näissä iskee itsekriittisyys ja vertailu kohteena on joinkun henkilön ydinosaaminen. Tämä korostuu mielestäni hyvin suomalaisten englannin kielen osaamisessa. Moni suomalainen osaa puhua englantia riittävän hyvin, mutta itsekriittisyys sen vertaamisesta ydinosaajiin lamauttaa kielen käyttämisen. Samankaltaisia ongelmia syntyy myös Tiimiakatemialla monelle ja osa saattaa potea pahaa huijarisydroomaa, kun on tunne, ettei ole oppinut mitään, vaikka on korkeakoulussa. Työelämässä kukaan ei tule antamaan sinulle suoritusmerkintöjä työstä, vaan palaute tulee suullisesti ja oman osaamisen tunnistamisessa. 

Omalla kohdallani koen, ettei tässä ole ollut ongelmaa, osaan itse arvostaa omaa keltaista valoani ja ehkä tietyllä tavalla pelata sen avulla omaa itsekriittisyyttä vähemmälle. Itsellä usein esiintyminen ja puhuminen on alue missä joudun eniten pelaamaan ja pallottelemaan omien ajatusten kanssa. Tiedän olevani hyvä puhuja ja esiintyjä, mutta käytän usein vertailukohteina tunnettuja puhujia, esiintyjiä ja some persoonia. Tämä laskee oman osaamisen tuntemista, mikä vaikuttaa oman työn hinnoitteluun ja oman yrityspolun rakentamiseen. Tässä vaiheessa rationaalinen ajattelu kuitenkin hyppää mukaan nostamaan osaamisen itsetuntoa, mutta oman hinnoittelun nostaminen on tuntunut haastavalta. Tämä ajaa itseäni välillä epämukavuusalueelle hinnoittelukeskusteluissa, missä olen aina kuitenkin ollut kyllä tyytyväinen lopputulokseen. Suuremmaksi kysymyksesi kuitenkin jään pohtimaan oman hinnoittelun nostamista 20–35 €/h hommista 40–60 €/h tuntilaskulle. Tämä on seuraava etappi ja rakennusvaihe omissa projekteissa ja toivottavasti ensi vuonna oman yrityksen parissa.

Johda parempaa työntekijäkokemusta Hanne-Mari Miskala

Miskala on monille tuttu Tiimiakatemia alumni ja ollut mukana rakentamassa Aava & Bangista vahvaa työnantajabrändiä sekä Suomen parasta työpaikkaa. Hyvänä todisteena onnistuneesta työstä on Aava & Bangin Great Place To Work palkinnot Suomen parhaana ja Euroopan kolmanneksi parhaana vuonna 2020.

Miskala käsitteli puheessaan, miten johtaa parempaa työntekijäkokemusta ja peilasi toimintaa todella vahvasti monille Tiimiakatemialaiselle tuttuun Aava & Bangiin. Miskala jakoi työntekijä kokemuksen ja yrityskulttuurin kolmeen tasoon. Nämä olivat strateginen taso, kulttuurin taso ja työn tekemisen taso.

Strateginen taso

Strategisella tasolla yritys tekee työtä jakaakseen informaatiota yhteisistä tavoitteista, rooleista ja jokaisen työpanoksen merkityksestä. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä tahtotilaa rakentaa mahdollisimman hyvää työpaikkaa tuloksellisesti mutta myös viihtyvyyden puolesta. Itse tykkään LÄN:iltä opitun taidon mukaan vaihtaa linssiä hieman toiseen näkökulmaan. Itselle tästä strategisesta tasosta nousi mieleen sisäinen imago. Usein Imagoa mietitään ulkoisena harkittuna viestinä, mutta myös strategisen tason johtamisessa viestitään harkittua sisäistä viestiä työntekijöille.

Meillä Elementiassa tämä on ollut hieman hukassa, enkä tiedä onko oikein muulla kuin johtoryhmällä tietoa omasta roolista ja työpanoksen merkityksestä tiimissä. Omalla asiakkuuspäällikkö kaudella muistutin usein rahan tekemisestä, ja siitä kuinka on tärkeää, että jokainen sitoutuu ja tekee rahaa yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Tämän tarkoitus oli muistuttaa, että jokaisen työpanos merkkaa ja meidän tavoitteisiimme pääseminen vaatii sitoutuvuutta sen toteuttamiseen. Tarkoitus ei ollut roolittaa tiimiläisiä aivottomiin tekijöihin, vaan luoda merkitys silloisesta 17 hengen voimasta.

Kulttuurin taso

Kulttuuri tasolla rakennetaan yrityksen yrityskulttuuria. Tämä pitää sisällään rutiineja, käytänteitä ja toimintamalleja. Miten esimerkiksi viestimme, nostamme onnistumisia. Tärkeää on toimia yrityksen sisäisten arvojen ja toimintamallejen mukaan. Miskalan mukaan tämä kulttuuri lähtee pienistä asioista esimerkiksi, kahvin keitosta, tervehtimisestä ja yleisestä läsnäolosta.

Meidän tiimissämme yhteinen kulttuuri on tällä hetkellä heikohko ja jokainen meistä tekee omaa toimintaansa, eikä juuri tiimin yhteisiä asioita ole. Laadimme paljon uusia toimintamalleja ja tavoitteita mihin ihmisten sitouttaminen on haastavaa. Usein puhutaan kuinka tärkeitä asioita esimerkiksi yhteinen ajanvietto ja toiminta on, mutta asiat jäävät aina puhetasolle. Itse näen keskeisenä ongelmana sitoutumisen. Tällä hetkellä koen, että tiimi ei ole valmis sitoutumaan asetettuihin tavoitteisiin. Mielestäni tällä hetkellä tiimiä ja sen toimintaa ei priorisoida tarpeeksi. Mielestäni emme ole koskaan yrittänyt kaikkeamme tiimin ja yhteisen tekemisen eteen ja olemme osaksi syrjäyttänyt tiimin priorisointia alemmaksi. Olen usein ajatellut, että toimintamme on ollut liian lepsua ja kaikkia mielisteltävää eikä mitään paineita saisi syntyä kenellekään. Ymmärrän että jokainen meistä on täällä eri syistä ja etsii omia polkujansa, mutta ne eivät mielestäni sulje tiiminä toimimista ja sen priorisointia pois. Puhumme että haluamme toimia tiiminä, eli jonkinlainen tahtotila siihen löytyy. Seuraava steppi olisi saada siirrettyä puheet teoiksi. Miten tämä tapahtuu ei ole minulle vielä selvää, mutta mukailisin Miskalaa ja sanoisin että pienillä teoilla ja yhteisen tahtotilan rakentamisella luomme paremman yrityskulttuurin tiimillemme. Mielestäni meidän pitäisi pystyä tekemään rohkeammin kokeiluja ja vaatia tiimiläisiltä enemmän, tästä Vilma Mutka sanoi hyvin ”Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu”. 

Työn tekemisen taso

Työn tekemisen taso perustuu pitkälti toimivuuteen ja sen arvioimiseen. Miskala puhui esimerkiksi palautteen annon merkityksestä ja tiedon saatavuudesta. Helposti otsikon perusteella tulisi vain katsottua mittareita, miten tehokkaasti työ suoritetaan, vaikka vain sitä se ei meinaa. Jatkuva taustatyö tekemisen tason ylläpitämiseksi takaakin onnistuneen tuloksen pitkällä kantamalla. On tärkeää, että työ on helposti tehtävissä selvin prosessein ja siitä tulee saada jatkuvaa rakentavaa palautetta. Mielestäni tässä osutaan naulan kantaan työn onnistumisen tukemiseksi.

Itse olen rakentavan palautteen suuri ystävä ja moni usein ihmetteleekin, että en tyydy vain hyvään palautteeseen vaan tahdon aina jotain rakentavaa ja kehittävää. Tässä tapauksessa usein joudun siteeraamaan itseäni ” Hyvällä palautteella tiedän, että meni hyvin ja olen oikeilla jäljillä, kehittävällä palautteella tiedän mihin suuntaan jatkan”. Minulla on jatkuva nälkä kehittyä minua kiinnostavissa asioissa paremmaksi ja kehittävä palaute on siihen erittäin tärkeää.

Evendalla mielestäni tämän mahdollistaminen on ollut loistavaa. Työn tekeminen on mahdollistettu todella helpoksi ja saan aktiivisesti rakentavaa palautetta toiminnastani. Olen itse kokenut tämän todella mukavaksi ja helpoksi tavaksi työskennellä, sillä sen suorittamisen miettiminen ei vaadi minulta lähes mitään. Jatkuvalla kevyellä sparrauksella saan kehitettyä omaa toimintaani ja tarjoamaan oppeja ja näkemyksiä sekä heille että tiimillemme. 

Yhteenvetona

Parempi työntekijäkokemuksen johtaminen on pitkälti läsnäoloa ja prosessien suorittamisen helpottamista. Tämä on asia minkä itse haluan nostaa omissa projekteissani esille nyt ja tulevaisuudessa. Laadukas työnantajabrändi on nouseva trendi ja ehdoton kilpailutekijä nyt ja tulevaisuudessa. Tahdon itse olla muutostekijänä olla luomassa parempia työpaikkoja tulevaisuudessa.

Konttorizombit Mikko Kalliola

Mikko puhui meille konttorizombeista ja miten tunnistaa zombit työ- ja arkielämässä. Konttorizombit ovat ihmisiä, jotka suorittavat samoja rutinoituja toistoja päivästä toiseen unelmoiden viikonlopusta ja eläkkeestä. Tämä on itselle ollut aina suuri pelko jämähtää elämään ja elää samanlaisia päiviä päivästä toiseen. Olen aikaisemminkin puhunut ja sparrailut Mikon kanssa, joten konttorizombi puhe osakseen tuttu mutta kylmät väreet se jätti silti. Mikko antoi meille 6 kohdan listan miten selviytyä konttori zombin kohtalolta.

1. Temppeli tikissä
2. Jatkuva oppiminen
3. Seikkailu
4. Positiivisuus
5. Empatia
6. Rakkaus

Mielestäni nämä ovat aina olleet elämässäni jonkinlaisia perustus pilareita, minkä ympärille on pyrkinyt kaiken rakentamaan. Tärkeänä yhteenvetona sanoisin näistä elämänilon. Omaan itse suuren elämän ilon ja tunnen olevani valot päällä ja elossa. Ensimmäisen kohdan täyttäminen on itselle hankalinta, sillä usein priorisoin muut asiat temppeliäni korkeammalle. Tämä on ollut tähän asti toimiva, uskon että seikkailut ja aktiivinen elämä jotenkin tukee temppelin hyvinvointia. Mitä vanhemmaksi kasvan sen tärkeämpään rooliin temppelin kunnossa pito kuitenkin tulee. 

Loppu yhteenveto

Loppu yhteenvetona tapahtuma oli erittäin antoisa, vaikka oman työn tekeminen siinä sivussa vei oman osuuden keskittymisestä. Oppeja puhujilta tuli lukuisia, ja oli haastava valita tärkeimpiä, sillä monesta asiasta lukuisia ajatuksia. Tämän reflektion kirjoittaminen ja tiivistäminen ei myöskään ollut kaikista helpoin, sillä aihe alueet olivat kovin erilaisia toisistaan ja selkeän rakenteen luominen tuntui todella hankalalta. Puhujat palvelivat hyvin omaa oppimistani ja antoi hyviä ajatuksia, mitä kaikkea asioissa tulee ottaa huomioon. Tapahtuman jälkeen olen kokenut itseni eläväisemmäksi ja rohkeammaksi oppien osalta. ”Keltainen valo riittää, eikä elämää ole tehty töitä varten”, tämä lause monien tulisi muistaa, kun arki ja työt tuntuvat painavalta.