Tekoälystä on kirjoitettu jo jonkin verran kirjallisuutta. Onhan sitä kuitenkin kehitetty jo useita kymmeniä vuosia, vaikka tavallisen ihmisen arkikäyttöön tekoäly on noussut vasta viime vuosien teknologiaharppausten avulla. Kirjallisuus on kuitenkin ollut edistyksellistä eikä juuri tavan tallaajan ymmärrykselle tarpeeksi yksinkertaistettua. Viime kuussa sellainenkin teos kuitenkin ilmestyi, se kirja, joka toimii tämän reflektion ajatuksenjuoksun taustalla.

Koneoppiminen, algoritmit, neuroverkot, big data, ja niin edespäin. Paljon termejä, joita tekoälystä puhuessa helposti droppaillaan, mutta ei niin suurta ymmärrystä mitä ne oikeasti tarkoittavat. Taas koen olevani piirun verran viisaampi, ja koen ymmärtäväni tekoälyn luomat mahdollisuudet hieman paremmin, kun taustalla vaikuttava termistö on selitetty auki.

Käytämme tekoälyä jopa huomaamattamme päivittäin. Bisneksen tukena, viihteenä, apurina, assistenttina. Chat GPT on noussut nopeasti erittäin suosituksi, ja tuntuu nyt helpolta esimerkiltä selittää, mitä tekoäly on. Kun joku kysyy, miten tekoäly näkyy arjessasi, on helppoa vastata ”no ainakin Chat GPT:tä käytän päivittäin.” Vaikka Chat GPT on kuin onkin mullistava työväline, ja nopeasti sen kaveriksi on tullut esimerkiksi Snapchatin My AI (maksullinen ystävä), olemme käyttäneet tekoälyä päivittäisessä tekemisessä jo kauan ennen sitä.

Puhuvien assistenttien (Siri, Google, Alexa) lisäksi koko sosiaalinen media toimii tekoälyn voimalla. Algoritmit seuraavat, millaisesta sisällöstä pidät: mitä sisältöä katsot useamman kerran, mistä tykkäilet, mitä jaat kavereillesi ja mitä tallennat profiiliisi. Sitten se näyttää samantyyppisiä videoita, jotta koet saavasi mahdollisimman kohdennettua sisältöä. Näin toimii esimerkiksi Instagram ja TikTok. TikTokissa monet videot ovat useassa eri osassa tai tarinan kuuluisi saada luonnollisesti jatko-osa, ja kommenttiosiossa tällöin näkyykin kommentteja ”begging for algorithm to bring be back for part 2”. Samaten ei ole enää ihmeellistä, että kaksi peräkkäin feedissä näkyvää videota liittyvät toisiinsa, vaikka niiden postaajat eivät millään tavalla olisi kytköksissä toisiinsa. Tällaisia hassuja ”sattumia” voi nähdä esimerkiksi yleisötapahtumissa otetusta sisällöstä. Algoritmi toimii nopeammin ja tehokkaammin kuin ihminen ikinä voisi.

Tekoälyn käytössä pääpointtina on tekoälyn opettaminen. Tekoäly oppii sille syötetyn datan perusteella ja voi oppia nopeastikin tunnistamaan myös yhteyksiä, jotka eivät ole relevantteja. Tekoälyä opettaessa on myös vaarana se, että sille opetetaan asioita niin kuin ne yhteiskunnassa ovat nyt, eikä niin kuin niiden toivottaisiin olevan. Tämä voi harhaanjohtaa tekoälyä tekemään esimerkiksi rasistisia tai seksistisiä päätöksiä. Mielenkiintoista on se, miten paljon tekoälylle voidaan nyt jo ulkoistaa asioita, kunhan dataa on tarpeeksi. Uskon, että jo pian työelämään siirtyessämme, monia yksinkertaisia vaiheita eri prosesseissa on ulkoistettu tekoälyn hoidettavaksi. Jo nyt pitkälti asiakaspalvelu voidaan ulkoistaa, sillä monet asiakkaiden esittämät kysymykset ovat lähtökohtaisesti samantyyppisiä ja niitä hoitaa jo erilaiset chatbotit. Näin asiakaspalvelijoiden tai esimerkiksi myyjien kalenteriin jää enemmän aikaa asiakkaiden kiperille kysymyksille.

Toisin sanoen tekoälyn käyttö on nyt opeteltava tärkeä taito, sillä sitä tulemme tarvitsemaan Tiimiakatemian jälkeen luultavasti työssä kuin työssä. Erilaiset tekoälyä käyttävät ohjelmat tulevat nostamaan työn laadun sekä suoritusnopeuden uudelle tasolle – ja jos toimimme hitaammin ja huonommin, teemme itsemme turhiksi. On siis tärkeää ottaa tekoäly mukaan työntekoomme jo tässä vaiheessa, kun voimme sitä akatemian seinien sisällä turvallisesti harjoitella. Tekoälyä voimme käyttää omana assistenttinamme esimerkiksi opinnäytetyön kirjoittamisessa, erilaisilla markkinointitehtävissä, tiedon tiivistämisessä, käännöstyössä ja vaikka kuvittamisessa. Eräässä nettisivuprojektissani sain nopeutettua työtäni luultavasti kaksikertaiseksi, kun käskin vain Chat GPT:tä kääntämään tuotteiden kuvailut ja muotoilemaan ne uudestaan. Näin sain tekstit sekunneissa ensinnäkin englannista suomeksi, ja lisäksi ne oli sanoitettu aavistuksen eri tavalla kuin kilpailijoiden samat tuotteet, jotka oli selvästi vain käännetty Google Kääntäjällä. Kuinkahan kauan aikaa minulla olisi mennyt, jos olisin ensin joutunut opettelemaan uuden alan sanaston, kääntämään tekstit käsin ja sitten vielä muotoilemaan ne myös suomen kielellä myyviksi kokonaisuuksiksi. Chat GPT:n tehokkaan työn jälkeen minulle jäi vain oikoluku.

Tekoäly voi tietysti myös tehdä virheitä ja tällöin syyllisen löytäminen voi olla haastavaa. Sillä on kuitenkin huomattava ero, onko virhe lapsien päälle ajanut automaattiohjauksella toimiva auto, vai chatbotin vastaaminen leipomiskysymykseen väärin. Tietysti ihminen sekä ihmisen syöttämä data on tekoälyn kehityksen taustalla, mutta yksilöityä syyllistä voi olla haastava löytää. Tässä mukaan astuu myös eettiset kysymykset – mihin kaikkeen tekoälyä voidaan käyttää? Voiko sitä käyttää myös pahaan?

Tiimiakatemialaisen assistenttina tekoäly toivottavasti keventää työkuormaa, nopeuttaa työtahtia sekä nostaa työn tekemisen tasoa. Lopulliset päätökset ja vastuut jäävät kuitenkin aina ihmisten käsiin, ja on tärkeää muistaa, että tekoäly on vain yksi työkalu, joka toimii yhdessä ihmisten kanssa.