Olen pitkin syksyä kuullut useilta tahoilta suosituksia sekä ylistyksiä kirjasta, joten päätin jo alkusyksystä lukea sen tänä vuonna. Järvilehto avaa mielen toimintoja laajasti niin tieteellisten tutkimusten, että inhimillisten kokemuksien kautta.

Kenties johdonmukaisin piirteeni ajattelussani läpi elämäni on negatiivisuus. Lasi on mielestäni siis miltei aina puoliksi tyhjä. Esimerkiksi ideoidessa voin ottaa helposti jo alkuvaiheessa esille huonoimmat mahdolliset lopputulemat ja muut kauhukuvat. Tämä ei tarkoita, että itse pitäisin liikeideaa tai muuta ajatusta huonona. Mieleni vain kampeaa miettimään mahdollisia riskejä ja uhkakuvia keskivertoa helpommin. Pidän tätä kuitenkin hyvin hallittuna tiimityöskentelyä täydentävä tekijänä. Monet kanssani työskennelleet voivat varmasti allekirjoittaa, että haukun monetkin työtehtävät ja asiat aluksi pystyyn, mutta sen jälkeen suoritan tai keksin varsin hyvän ratkaisun kyseiseen ongelmaan.

Negatiivisten ajatusten hallintaan on kuitenkin olemassa hyviä keinoja. Järvilehto kertoo yhden, jonka voin itse allekirjoittaa välittömästi. Tiettyjen ajatuksien leimaaminen, jolloin ne voi jättää omaan arvoonsa tai sivuuttaa kokonaan. Tätä kannattaa hyödyttää varsinkin silloin, kun on väsynyt tai tietää muuten, mistä ärtymys vai huonot fiilikset voivat johtua. Tällöin et anna valtaa negatiivisuudelle, kun sille ei ole oikeita perusteita.

Kirja tarjoaa oivan konkreettisen työkalun negatiivisten ajatuksien hallintaan. Tik-tak metodi pyrkii muovaamaan mielesi ajatusskriptejä. Skripti on nimensä mukaisesti käsikirjoitus ajatuksista tai toiminnoista, jotka lähtevät käyntiin laukaisijasta. Tämä voi olla esimerkiksi sisäinen (nälkä) tai ympäristön (vesisade) tapahtuma.

Tik-tak metodissa huolet ja niiden positiiviset kääntöpuolet kirjoitetaan ylös paperille. Paperi jaetaan pystysuuntaisesti kahtia. Vasemmalla TIK-puolella on negatiivinen kanta, kun taas oikealla TAK-puolella positiiviset havainnot. Kirjoittaisin itse paperille tällä hetkellä näin:

TIK: ”Vituttaa kiire ja stressaa saada opinnot hyvin purkkiin ennen deadlinea”

TAK: Vielä hetken rutistus ja sit voi lomailla, opinnoista ja tehtävistä on ennenkin suoriuduttu mallikkaasti kiireestä huolimatta”

Metodin tarkoitus on pidemmällä aikavälillä tehdä positiviisesta TAK-puolen ajattelusta automaatio. Kun ajattelet jotain erittäin negatiivistä, keksit siihen alitajuisesti positiivisen kääntöpuolen välittömästi perään. Näin mieltä ahdistavat ajatukset kääntyvät kannustaviksi. Et välttämättä jossain vaiheessa enää edes tiedosta, että asiassa on joku harmittanut.

Kirja käsitteli myös opiskelua sekä sen tehostamista. Muistipalatsi on ikivanha muistitekniikka, jota on hyödynnetty jo antiikin kreikkalaisten toimesta esimerkiksi puheiden pitämiseen. Tälle on löydetty myös tieteellistä hyväksyntää nykyajan tutkimuksista. Tekniikka toimii käytännössä mihin tahansa ulkoa muistettavaan asiaan. Se hyödyntää assosisaatioita, jossa vanhoihin tuttuun asioisin kytketään uutta tietoa.

Karkeasti selitettynä kuvitellaan esimerkiksi itselle hyvin tuttu reitti tai vaikka iso rakennus, jossa on paljon eri huoneita. Seuraavaksi keksit jokaiselle muistettavalle osuudelle (esimerkiksi numeroitu lista) tietyn mielikuvan. Mitä vahvempi sitä parempi. Sen jälkeen sijoitat mielikuvat reitin varrelle tai tiettyyn huoneeseen. Viimeisenä vaiheena käyt reitin tai huoneet läpi huolellisesti muutamaan otteeseen.

En ole vielä keksinyt hyvää ”listaa”, johon tätä testata, mutta olen kuullut ja lukenut siitä jonkin verran. Varmasti menee käyttöön tilanteen sattuessa kohdalle!

Yllätyksekseni kirjasta iso osa käsitteli luovuutta. Asia myötäili pääpiirteittäin paljon samaa, jota Saku Tuomisen Luova Järkevyys tarjosi. Järvilehto käsitteli kuitenkin asioita paljon tieteellisemmin ja uusin esimerkein.

Järvilehto kirjasi luovuuden yhdeksi älykkyyden muodoista. Luovuuden voi karkeasti jakaa kahteen luokkaan, jotka ovat divergentti ja konvergentti. Divergentti ajattelu on innovatiivista ja uutta, joksi luovuus perinteisesti mielletään. Sen parina on konvergentti ajattelu, jossa vanhoja ideoita parannetaan. Parhaimmillaan luovuus onkin sitä, että näitä kahta yhdistellään keskenään. Luovaa järkevyyttä.

”Paras tapa saada hyviä ideoita on saada paljon ideoita”

Luovan työn kehittämiseenkin löytyi keinoja. Merkittävin, joka jäi mieleen oli jatkuvan idea-arkiston kerääminen. Alitajunta toimii kokoajan taustalla, jolloin minkä tahansa mielenkiintoisen ajatuksen tai idean iskiessä olisi hyvä kirjoittaa se muistiin. Tällöin se ei vain jää ohimeneväksi heitoksi, vaan oikeaksi omaisuudeksi, jonka arvo todellinen arvo voi ilmetä myöhemmin. Omalla kohdalla se voisi olla taidokkaasti editoitu video tai kuva, josta voi hakea inspiraatiota myöhemmin.

Kirja oli todellakin maineensa veroinen. Päätin tällä kertaa hyödyntää äänikirjaa, koska se tuntui freesiltä lähestymistavalta pitkän ajan jälkeen. Pakko kuitenkin myöntää, että fyysisen kirjan lukeminen on omalle kohdalle kaikista paras vaihtoehto. Muistiinpanoja tehdessä sai kelata monesti ääniraitaa edestakaisin etsien sitä yhtä tiettyä kohtaa, joka oli jäänyt aikaisemmin mieleen. Sisällöltään kirja oli kuitenkin loistava, jota pystyy monipuolisuutensa ansiosta peilaamaan varmasti jatkossakin moniin muihin teoksiin.

4/5