Pidettiin neuvottelusta kirjatreenit. Olin myöhässä aikataulusta, enkä kerennyt lainaamaan kirjaa kirjastosta, päädyin siis kuuntelemaan kirjan. Kuuntelu ei vieläkään ole mulle mieleinen tai kovin tehokas tapa oppia. Tuntui taas, että iso osa kirjasta menee ohi kun ajatukset harhailee kaikessa muussa paitsi korviin kuuluvassa äänessä.

MINÄ NEUVOTTELUISSA

Tarkastelen melko paljon omaa toimintaani erilaisissa tilanteissa. Pyrin usein ymmärtämään omia tunteitani, reaktioita ja niiden pohjimmaisia syitä. Haluan ymmärtää mistä tuntemukset ja niiden aiheuttamat reaktiot johtuvat. Olen kokenut tämän tarkastelun hyväksi, jotta pystyn kehittämään itseäni siihen suuntaan mihin haluan kehittyä. Tunnistan nykyään jo aika hyvin etukäteen itselle stressaavat tilanteet ja pystyn peilaamaan siihen, miten olen aiemmin reagoinut ja toiminut niissä. Olen huomannut paljonkin kehitystä siihen, miten hallitsen omia tunnetiloja ja niistä johtuvia reaktioitani. Omat reaktiot vaikuttavat vahvasti myös neuvottelun tai keskustelun toisiin osapuoliin, joten on tärkeä miettiä millaisia vaikutuksia saattaa aiheuttaa vastapuolessa. Aiemmin ahdistava ja stressaava keskustelu sai mut kiehumaan ja jopa räjähtäen huutamaan muille, omasta turhautumisesta aiheutunut reaktio sai muutkin huonolle tuulelle. Räjähtely oli turhaa ja tyhmää, en halua olla se tyyppi. Nykyään pystyn paremmin ymmärtämään muiden kantoja ja sitä mitä niillä ajetaan takaa, olen oppinut olemaan joustavampi ja hillitsemään omaa turhautumista. Ei ole enää ollut tarvetta räjähtää, vaikka turhautumisen varmasti minusta vielä huomaakin usein. Sopivia työkaluja täytyy edelleen etsiä ja kokeilla, jotta on helpompi itselle ja muille olla neuvottelu/keskustelu tilanteissa. Tällöin on myös helpompi pitää keskittyminen paremmin aiheessa, ja edetä keskustelussa oikeaan suuntaan.

VALMISTAUTUMINEN

En useinkaan valmistaudu neuvotteluihin juuri mitenkään, luotan siihen, että pärjään omana itsenäni ja saan asiaani edistettyä. No, näin ei kuitenkaan aina käy. En onnistu ajamaan omaa tavoitettani tarpeeksi vahvasti, enkä ole valmis yllättäviin kysymyksiin. Näin ollen perusteet omille intresseilleni saavat olla liian usein heikolla pohjalla, jotta pystyisin vakuuttamaan toisen osapuolen.

Kirjassa esiteltiin neljä elementtiä valmistautumiseen:

1.Neuvottelevat osapuolet eli ihmiset

– Tunnetko vastapuolen ja tiedätkö jotain hyödyllistä

– Minkälainen neuvottelutyyli hänellä on

-Mitkä ovat hänen motiivit ja asenne jolla hän tulee neuvotteluun

-Minkälaiset valta-asemat neuvottelussa on suhteessa tavoitteesesi

2.Eri tahojen intressit

– Mistä todellisuudessa neuvotellaan ja onko asia todellisuudessa neuvoteltavissa

– Ovatko omat intressisi realistiset

– Oletko henkisesti valmis puolustamaan intressejäsi

– Ymmärrätkö toisen osapuolen intressejä

– Ovatko intressinne ristiriidassa ja jos on niin miltä osin

3.Toiminnan vaihtoehdot ja kriteerit

– Löytyykö ongelmaan heti ratkaisu

– Mitkä seikat on johtaneet nykytilaan, voiko jotain korjata heti

– Mitä sinä haluat ja mitä vastapuoli haluaa

– Mitkä ovat neuvotteluvalttisi

– Mikä on pääsuunnitelma, varasuunnitelma ja hätäsuunnitelma

4.Ehdot, joilla ratkaisu toteutetaan

– Mikä on kannaltasi pahin lopputulos

– Mikä on toisen osapuolen pahin lopputulos

– Kumpaan pahin lopputulos vaikuttaa eniten

– Mitkä ovat osapuolten tärkeimmät neuvotteluvaltit

– Mitkä ovat sinun tavoitteesi ja rajasi

Pitkä lista valmistautumiseen pohdittavaksi. Ei ole mahdollista, joka kerta käyttää. Mulle ehkä enemmän muistilistaa mitä kaikkea esimerkiksi voisi pohtia, jos pohtii edes osaa kohdista, on lähtökohdat neuvotteluun jo paremmat kuin itsellä aiemmin.