Luin Hanna Markukselan kirjoittaman kirjan nimeltään Suorituskyvyn salaisuus. Kirja paljastaa tehokkaita strategioita ja harjoitteita, jotka auttavat saavuttamaan huippusuorituksia niin työssä, kuin henkilökohtaisessa elämässä. Kirjassa oli hyviä neuvoja ja inspiraatioita suorituskyvyn parantamiseen ja omien tavoitteiden saavuttamiseen. Poimin itse myös kirjasta muutaman asian ja harjoitteen, joiden avulla olen pystynyt kehittämään itseäni. Aion tässä reflektiossa kertoa oppimistani asioista ja avata ajatuksiani kirjassa lukevista asioista, sekä mahdollisesti myös auttaa tämän reflektion lukijaa kehittämään itseään.

Hyvät rutiinit ovat terveyden perusta. Tuon lausahduksen olen kuullut lukemattomia kertoja, mutta silti tulee välillä pidettyä itsestään selvyytenä rutiinien muodostumisen ja terveet elämäntavat. Olen itse oppinut tämän asian kantapään kautta ja ennen luullut, että ongelmat, joita kohtasin normaalien arkiaskareiden kanssa, johtuivat siitä, että olen liian stressaantunut tai aikaansaamaton. Huomasin, että elämässäni rutiinit olivat olemattomia tai ne koostuivat suurimmaksi osaksi huonoista elämäntavoista. Lähdin pikkuhiljaa kehittämään itseäni pienillä asioilla, esimerkiksi ottamalla ensin liikunnan osaksi jokapäiväistä elämää. Tämän myötä ruokahalu lisääntyi ja terveellinen ruoka alkoi maistumaan paremmalta ja kynnys sen tekemiseen pienentyi. Liikunnan ja hyvän ruokavalion myötä, unenlaatu ja sen saaminen parantui ja näiden kaikkien myötä olokin on paljon energisempi ja elämä tuntuu helpommalta. Kuitenkaan rutiinien ylläpito ja luominen ei ole ollut helppo tehtävä. Elämässä tapahtuvat muutokset yleensä edellyttävät mukavuusalueelta poistumista, mutta huomasin itse muutoksen tapahtuvan mukavuusalueella. Kun ajattelen asiaa tarkemmin, tuntuu siltä, että epämukavuusalueesta olisi tullut mukavuusalue, jonka seurauksena muutoksia on tapahtunut.

Aivojen tarkoitus on toimia tehokkaasti ja taloudellisesti. Autonomisen hermoston toiminta, mukaan lukien sympaattinen kuormittuminen ja parasympaattinen palautuminen, vaikuttavat suuresti vireystilaamme. Kirjassa keskityttiin todella paljon myös omaan vireystilan säätelyyn ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tunnistin itsestäni samoja piirteitä, joita kirjassa käsiteltiin liittyen erilaisiin vireystiloihin. Yksi keskeisistä vireystiloista on ylivireys. Ylivireys tarkoittaa käytännössä sitä, että aivot käyvät ylikierroksilla, josta syntyy todella paljon kulutettavaa energiaa. Kun olet ylivirittynyt, jokainen tehtävä ja asia, mikä eteen tulee ei tunnu enää ylitsepääsemättömältä. Sinusta saattaa välillä tuntua siltä, että kun olet ylivirittynyt, että nyt pitäisi tehdä mahdollisimman paljon asioita, koska niin sanottu flow-tila on päällä. Herkästi syyllistyn itse myös tähän ja siitä loppujen lopuksi on enemmän haittaa, kun hyötyä. Ylivireyden kokoaikainen ylläpitämisen haittoja on tutkittu ja tutkimusten perusteella se altistaa erilaisille sairauksille ja esimerkiksi loppuun palamiselle tavallista enemmän. Vireystilan säätely on todella vaikeaa ja se vaatii pitkää harjoittelua ja itsensä tutkiskelua. Sinun pitää opetella rentoutumaan ja tuntemaan oman kehon äänet ja viestit, jotka kertovat esimerkiksi väsymyksestä tai liiallisesta kuormituksesta. Vireystilan säätelyyn vaikuttavat useat tekijät, kuten geeniperimä, lapsuuden huonot ja hyvät kokemukset, sekä elämän varrella kerätyt opit siitä, kuinka itseään voi rauhoittaa. Jokainen voi harjoitella säätelemään omaa vireystilaa harjoittelemalla rentoutumisharjoituksia, varmistamalla, että nukkuu tarpeeksi, hyvällä ruokavaliolla ja muilla terveellisillä elämäntavoilla.

Palautuminen ja stressinhallinta ovat keskeinen osa oman suorituskyvyn tehokkuuden parantamisessa. Kaikilla ihmisillä on erilaisia tapoja palautua arjen kuormituksesta ja ei ole olemassa oikeaa, eikä väärää tapaa. Liikkuminen, nauraminen ja laulaminen on tutkitusti todella tehokkaita tapoja auttaa kehoa ja aivoja palautumaan kuormituksesta. Itse menen tähän kastiin, jotka tuntevat palautuvansa parhaiten harrastamalla säännöllistä liikuntaa. Tykkään käydä kuntosalilla ja olen huomannut vireydessäni muutoksia negatiivisesti, jos en ole kerennyt harrastamaan liikuntaa. Toinen tapa millä rentoudun ja palaudun, on tekemällä ei yhtään mitään. Pitää muistaa, että on tärkeää välillä olla myös tekemättä yhtään mitään, koska jatkuva ylivireystila voi totuttaa kehon toimimaan korkeilla kierroksilla, joka ei pitkässä juoksussa, tuo kuin negatiivisia vaikutuksia. Jos et ole koskaan ottanut itsellesi aikaa harjoitella palautumista ja rentoutumista, tulisi sinun tehdä se nousujohteisesti, mutta ei liian nopeasti. Hitaasti etenemällä saavutetaan pitkäaikaisia tuloksia. Stressinhallinta ja sen osaaminen on yksi todella keskeinen asia myös oman vireydentilan säätelyssä. Sain kirjasta hyvän harjoitukset, jota olen nyt noin kaksi viikkoa käyttänyt ja saanut sen avulla elämässä suurilta tuntuvat ongelmat tuntumaan pienemmiltä. Harjoitus on nimeltään huolihetki ja se menee näin: varaa päivästä 15-30min huolten tai tekemättömien töiden jäsentelyyn. Jos muulloin kun huolihetkenä tulee tekemätön asia tai murhe mieleen, se kirjoitetaan ylös ja käsitellään seuraavan huolihetken aikana. Mieti jokaisen huolen/asian kohdalla voitko itse vaikuttaa asiaan jollain tavalla ja jos voit, millä teoilla pystyt muuttamaan asioita. Tämä harjoitus on auttanut itseäni ymmärtämään paremmin omia tarpeita ja ongelmia normaalissa arjessa ja saada juuri ongelmat näyttämään pieniltä ja ylitsepäästäviltä. Melkein jokaiselle tulee päivittäin vastaan huolia tai muistiin juolahtaa tekemättömiä asioita, jotka pitää hoitaa. Kannustan kokeilemaan pitämään yhden huolihetken, koska se auttaa hahmottamaan ongelmia ja haasteita omassa arjessa. Stressinhallinta ja palautuminen kulkeutuvat käsikädessä ja omaamalla vireystilan säätelyn taidon, osaat myös paremmin palautua ja hallita stressiä tulevissa tilanteissa.

Kirjaa oli kokonaisuudessaan mielestäni hyödyllinen. Siinä oli paljon myös asiaa, jotka eivät koskettanut minua ja osa asioista oli entuudestaan tuttuja. Sain kuitenkin kirjasta todella paljon irti ja aion jatkaa huolihetkien pitämistä, sekä keskittyä oman vireystilan säätelyyn. Tärkeintä on ymmärtää omaa vireystilaamme ja oppia hallitsemaan sitä. Näiden taitojen omaksuminen auttaa parantamaan suorituskykyä ja hyvinvointia.