Miten voisin saada neuvottelutilanteet kääntymään aina puolelleni, kuitenkin niin että myös toiselle osapuolelle jää positiivinen mieli tapahtumasta? Lars- Johan kehitti viisi askeleisen menetelmän tämän saavuttamiseen, jotka ovat: Myönteinen tunne, pohdinta, huolehdi vuorovaikutussuhteesta, oikea puhe sekä pidä varalla suunnitemaa B. 

Pohdin omia aikaisempia neuvottelutilanteita elämässäni ja mieleen ei juolahtanut mitään kovin merkityksellistä tapahtumaa. Arkisen tilanteen neuvotteluita on kuitenkin päivittäin ja jatkuvasti. Usein oma ajatteluni neuvotteluihin on ollut se, että kunhan itse saan agendani läpi, on usein tilanne mielestäni riittävä. Myös toisin päin ollessa, ajattelen että toinen on voittanut ja minä hävinnyt. Happy Happy- tilanteessa tämän ei kuitenkaan tulisi mennä niin, vaan ajatuksena on se, että neuvottelutilanteen päätös hyödyttää molempia ja molemmat neuvottelun osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen. 

Jos pohdin omia neuvottelutilanteita ja sitä, mihin ne ovat usein kaatuneet on lähtökohtaisesti ollut oma huono tai ennakkoluuloinen asenne jo ennen neuvottelun alkua. Tämä on yksi neuvottelun suurimpia sudenkuoppia muiden rinnalla ja tähän asiaan keskitytään myös happy happy – tilanteessa. Happy happy ei kuitenkaan ole sama asia kuin win win- tilanne, sillä happy happy:ssa keskitytään käytökseemme päätösprosessin aikana, toisin kuin win win- tilanteessa. 

Liskoaivot

Liskoaivot ovat aivojemme osa, jossa menetämme kyvyn ajatella järkevällä ja loogisella tavalla. Neuvottelussa liskoaivomme voivat aktivoitua, jos joku sanoo jotain mistä emme niin välitä tai joku haastaa egomme. 

Lukiessani liskoaivoista eli mantelitumakkeessa naurahdin, sillä havaitsin tilanteita, jossa omani tai muiden liskoaivot aktivoituivat. Tilanteet ovat olleet juuri edellä mainitun kaltaisia tapahtumia, jossa olen kuullut jotain mikä itseäni ärsyttää tai triggeröi jollain tapaa. Monesti tilanteet ovat tulleet ja menneet nopeasti. Vasta jälkikäteen olen pohtinut, miksi toimin toimimallani tavalla ja mistä se johtui. Normaalisti kun osaan haastavimpiakin tilanteita käsitellä loogisesti. Mutta tässäpä tuo syy, liskoaivot aktivoituivat oikeiden aivojen sijaan ja sai käyttäytymään kyseenalaisella tai välillä jopa hieman huvittavalla tavalla. 

Neuvottelun näkökulmasta liskoaivojen aktivoituminen on ihan todellinen asia, sillä on hyvä oppia havainnoimaan omia liskoaivoja sekä muiden liskoaivoja. Sillä tällaisessa tilanteessa on hyvä tiedostaa tilanne, sillä neuvottelut ihmisen kanssa kenen liskoaivot ovat aktivoituneet eivät tuota mitään järkevää lopputulemaa. 

Neuvotteluun valmistautuminen, sen aikana ja jälkeen

Neuvottelun kirjaan tartuin lähtökohtaisesti treeniemme vuoksi, jossa heräsikin hyvää keskustelua neuvotteluun valmistautumisesta, sen aikana ja neuvottelun jälkeen. Pohdimme toisen kirjan määritelmän mukaan omia värejämme, että millaisia neuvottelijoita oikein olemme. Kävimme myös läpi hyviä vinkkejä ja ajatuksia aiheeseen liittyen sekä mitä voisi neuvottelujen aikana hyödyntää.  

Kirjassa painotettiin paljon tuota omaa asennetta ja mielikuvia ennen neuvottelun alkua. Jotta neuvottelut sujuisivat mutkitta, on hyvä asettaa itsensä positiiviselle asenteelle jo ennen toisen henkilön tapaamista. Hyvä harjoitus tähän liittyen oli mielestäni ”omat voimasanat”. Aseta itsellesi muutama voimasana, jotka käyt ääneen tai päässäsi läpi ennen neuvottelua. Ne voivat olla sellaisia sanoja, jotka ovat sinulle itsellesi tsemppaavia tai kehuja, joita voit itsellesi kertoa. Jos tilanne jännittää, on toinen hyvä keino virittäytyä oikealle taajuudelle ja rauhoittaa itseään tekemällä hengitysharjoituksia. 

Asenteen virittämisen lisäksi toinen hyvä keino ennen neuvotteluja on pohtia, mitkä ovat omat rajat ja mikä neuvottelun oikea tavoite on. Jos meillä ei ole ajateltuna omaa päämäärää mihin pyrimme, on todella vaikea päästä lopputulokseen, joka on harkittu ja mieleinen. Myös tilanne voi kääntyä niin, että vastapuoli esittää hänen edulleen puoltavia asioita huomioimatta meidän päämääräämme. Jos emme siis aseta tavoitetta, tuskin tiedämme rajojakaan.

Kirjassa oli muutama vinkki neuvottelun aikaiseen toimintaan, jota voi hyödyntää. Ensimmäinen on hymyileminen silmillä. Ei riitä, että hymyilemme suullamme vaan silmät on otettava mukaan. Tätä voi testata myös tilanteessa, jossa tulemme neuvotteluun. Aloita neuvottelu siis silmillä hymyilemällä ja lähtötilanne neuvottelulle on jo positiivinen. Sen lisäksi voimme kysellä personoituja kysymyksiä, joka viestii että olemme aidosti kiinnostuneita. 

Neuvottelun jälkeen on tilanteen mukaan hyvä kysyä neuvottelun toiselta osapuolelta palautetta omasta toiminnasta, jotta jatkossa osaa kiinnittää asioihin enemmän huomiota. Myös oma reflektointi voisi olla hyvä konkreettinen tapa tarkastella omia toimintamalleja. 

Kirja yhdistettynä neuvottelu treeneihin oli mielestäni hyvä muistutus neuvottelun tärkeydelle. Päällimmäisenä mieleeni kuitenkin jäi ajatus siitä, miten valmistautumien olisi tärkeää ja se, että neuvottelu ei olekaan aina ”voitto tai häviö” – ajattelumallilla. Aion jatkossa ehdottomasti tarkastella tilanteita happy happy- näkökulmalla, jossa molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen.