Valitsin luottavaksi Rohkea organisaatio kirjan omiin kirjatreeneihini. Treenien aiheena on tiimi ja tiiminkehitys. Kirjassa puhutaan rohkeudesta ja psykologisesta turvallisuudetta, ja miten ne vaikuttaa organisaation ja tiimin toimintaan. Kirja oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja ajankohtainen treenien ja tiimin kehityksen suhteen. Psykologinen turvallisuus vaikuttaa tiimin avoimuuteen ja siitä, miten keskustelemme haastavista aiheista. Kirja auttoi ymmärtämään niin rohkeuden vaikutuksesta ja psykologisen turvallisuuden syntymistä tiimissä.

Rohkeus

Kirjassa puhuttiin rohkeudesta, mihin tekijöihin rohkeus vaikuttaa ja milloin olemme rohkeita. Rohkeus vaatii turvallisen ympäristön, jossa voimme olla avoimesti omia itseämme ja näyttää haavoittuvuuden.  Mitä turvallisemmaksi koemme ympäristön sitä rohkeampia voimme olla. Tätä reflektiota kirjoittaessani mietin treenin sisältöä ja kysymyksiä. Treenien aiheena oli tiiminkehitys ja mielestäni psykologinen turvallisuus ja rohkeus vaikuttavat tiiminkehitykseen. Kirjassa puhuttiin rohkeudesta ja niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat rohkeuteen. Mielessäni pyöri kysymys, jonka ajattelin laittaa chek in kysymykseksi ”mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että teet rohkeita valintoja?”. Kysymys on mielestäni haastava, koska siihen vastaamiseen pitäisi olla tietoinen omasta menneisyydestä, heikkouksistaan ja vahvuuksistaan. Oma vastaus chek in kysymykseen olisi, että tarvitsisin rohkeuteen omiin kykyihin luottamista, halua tehdä muutosta, turvallisen ympäristön, tukea läheisiltä ihmisiltä, joihin luotan ja yleinen hyvinvointi. Miettiessäni vastausta kyseiseen chek in kysymykseen, mietin lähtökohtaisesti itselleni isoja rohkeuden tekoja. Esimerkiksi kun hain opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, tarvitsin siihen rohkeutta, halua muutokseen, tukea lähimmiltä ihmisiltä ja tunteen että olen valmis kyseiselle päätökselle. Mielestäni rohkeita valintoja ei pysty tekemään, jos oma hyvinvointi ei ole tasapainossa. Rohkeus voi merkitä ihmisille eri asioita. Toisille ihmiselle on rohkeaa ilmaista omia ajatuksia ääneen ja jollekin toiselle ihmiselle on rohkeata esiintyä lavalla. Rohkeutta tarvitaan moneen asiaan elämässä. Jotta olisimme rohkeita, tarvitses se turvallisen ympäristön.

 Kirjassa mainittiin tutkimus, jossa 75% ihmisistä haluaa saada hyvän yhteyden toisiinsa, enne kuin he voivat esimerkiksi heittäytyä kunnolla mukaan keskusteluun. Mielestäni kyseinen lukema voi hyvinkin pitää paikkansa. Mietin tässä henkilökohtaisesti niitä hetkiä, jossa tulen uuteen ryhmään, josta en tunne ketään. Ennen kun uskallan avata suuni teen useammasta ihmisetä tietämättäni tulkintoja ja johtopäätöksiä, jotka vaikuttavat siihen, miten syvällisesti uskallan kertoa omista ajatuksistani. Olen huomannut miten ensivaikutelma ihmisestä vaikuttaa hyvin pitkään omaan käyttäytymiseeni. Hyvässä ensivaikutelmassa saan turvallisen tunteen niin, että tämä ihminen ottaa minut avoimena vastaan ja haluaa kuulla mitä minulla on sanottavaa. Huonossa ensivaikutelmassa aistin tunnelman nihkeyttä ja jännitystä, joka saa valppaaksi ja aistimaan ilmapiirin muutosta. Valppauden ja aistinnan lisäksi myös tällöin mietin tarkasti, miten kerron asiat ja miten toinen ihminen reagoin viestimääni asiaan. Edellä mainitut kohtaamiset vaikuttavat siihen, miten ihmissuhteet saavat minulla alkunsa ja minkälaista tunnetta tai luottamusta kyseiset kohtaamiset aiheuttavat. Hyväksytyksi tuleminen kokemus ja yhteyden tunne muihin ovat osa sitä turvallisuuden tunnetta. Hyvässä ja avoimessa kohtaamisessa saa luotua toiselle turvallisuuden tunteen. Huonossa ensivaikutelmassa voi kokea turvattomuutta ja saa siten pitämään ajatukset omanaan. Miettiessäni omia ensivaikutelmia tiimissä olevien ihmisten kanssa, koen vieläkin, miten ensivaikutelmat vaikuttavat niiden tiimin jäsenten kanssa, joihin en ole saanut syvää yhteyttä. Syvän yhteyden saamiseksi se tarvitsisi keskustelua ja omien ajatusten ja tunteiden vaihtamista, jotta ymmärtäisimme toisen käyttäytymistä.

Palataksini vielä rohkeuteen, rohkeus vaikuttaa positiivisesti tiimin psykologiseen turvallisuuteen. Rohkeutta tarvitaan tiimissä siihen, että uskalletaan ilmaista omat mielipiteensä ja ehdotuksensa avoimesti tiimille. Rohkeus auttaa myös tiimin jäseniä uskaltamaan tehdä virheitä, koska silloin tiimin jäsenet tietävät, että tiimi tukee ja opitaan yhdessä virheistä. Rohkeus auttaa avoimempaan kommunikointiin, joka puolestaan auttaa tiimin kehitystä ja tavoitteisiin pääsyä. Rohkeuden puute näkysi tiimissä puhumattomuutena, jolloin ratkaisujen keksiminen, tietoisuus toisten toiminasta ja virheistä ei kerrota avoimesti, joka estää tiimin kehittymisen yhdessä. Mielestäni tiimissäni kaivattaisiin enemmän rohkeutta puhua omista ajatuksista ja mielipiteistä. Jokainen tiimin jäsen voi vaikuttaa omaan rohkeuteen, mutta siihen tarvitaan myös muita tiimin jäseniä luomaan turvallinen työympäristö puhua avoimesti asioista. Siksi pidänkin tärkeänä nostaa rohkeuden treenien alkuun ja kannustaa tiimiläisiä puhumaan rohkeammin treeneissä omista ajatuksistaan, koska mitä avoimempia me tiiminä olemme sitä paremmin me voimme tiiminä mielestäni kehittyä.

Psykologinen turvallisuus

Kirjassa puhuttiin psykologisesta turvallisuudesta. Kun tiimissä vallitsee psykologinen turvallisuus, kaikki tiimin jäsenet voivat olla 100% omia itsejään tiimissä. Turvallisessa ympäristössä uskaltaa puhua avoimesti omista ajatuksistaan ja mielipiteistään. Osataan antaa palautetta ja vastaan ottaa sitä. Turvallisessa ympäristössä puhutaan avoimesti virheistä ja opitaan niistä yhdessä. Autetaan toinen tosiamme haasteiden edessä. Psykologisesti turvallisessa tiimissä, jokainen tiimin jäsen hyväksyy muut tiimin jäsenet sellaisinaan, kun ovat. Haasteita kaikissa tiimeissä on, mutta aina on parantamisen varaa. Miettiessäni tiimiäni voisin todeta, että parantamisen varaa löytyy, jotta turvallisuuden tunne ja luottamus paranisivat tiimissä. Tiimini ensimmäinen kehityskohde olisi mielestäni avoimempi keskustelu. Meidän pitäisi puhua avoimemmin omista ajatuksistamme ja tunteistamme, mutta myös oikeasti kuunnella mitä toinen sanoo ja ottaa se tosissaan. Keskustelua tiimissä tapahtuu, mutta luulen ettei kaikkien ääni ja mielipiteen ole tulleet esille yhtä voimakkaasti. Avoimempaa keskustelua ja kommunikointia voisimme lisätä tiimissä niin treeneissä kuin muissa yhteisissä viestintäkanavissa. Avoimen keskustelun puutteesta olen havainnut, ettei kaikki tiedä mitä muut tiimin jäsenet tekevät päivisin. Henkilökohtaisesti en tiedä mitä jotkut tiimiläiset tekevät tai mitä projekteja heillä on. Avoin ja rohkea keskustelu auttaisi siihen, ettei pienemmissä porukoissa spekuloitaisi tiimin asioista. Koen tällä hetkellä, että jokainen tiimin jäsen tekee omaa asiaa ja katsoo omaa napaansa. Voin myöntää että olen tehnyt tätä samaa, mutta nyt on mielestäni aika muutokselle ja muuttaa oman napaan tuijottelun sijasta vetää yhtä köyttä tiimin kanssa. Olen toivonut pitkään tähän muutosta ja yhteishengen parantamista. Toivoisin että tiimissä keksittäisiin yhdessä ratkaisuja ja puhuttaisiin avoimemmin ja hyväksyvämmin asioista. Toivon että vetämäni tiimi aiheiset treenit auttavat meitä keskustelemaan tiimistä syvällisemmin ja miettimään miten saamme yhdessä muutosta aikaan.

Omalla toiminnallaan voi vaikuttaa tiimin toimintaan, mutta vastuuta kokotiimin toiminnasta yksittäiselle ihmiselle ei voi kaataa. Jokainen tiimin jäsen pystyy kehittämään omaa toimintaansa ja siten vaikuttaa tiimin yhteishenkeen. Kirjassa mainittiin eri kohtia, miten luottamusta voidaan rakentaa. Otin sieltä itselleni sopivia kohtia, joita voisin kehittää omassa toiminnassani. Muiden luottamus minuun vahvistuu, kun olen rehellinen ja aito, kysyn jos en ymmärrä, kerron jos en voi pitää lupaustani, olen aidosti läsnä ja kuuntelen, hyväksyn muut ihmiset sellaisena kuin he ovat, tarjoan muille tukea, kommunikoin omista rajoistani ja kunnioitan muitten rajoja ja olen valmis joustamaan sopivissa paikoissa. Haastavin edellä mainituista asioista on itselleni: tarjoan muille tukea. Miksi se on itselleni haastavaa, johtuu pohjimmiltaan omasta ajattelumallista. Olen perinteinen suomalainen siten, että mietin että kaikki pitää tehdä itse ja eka pitää itse koittaa ennen, kun voi pyytää apua. Ajattelumallin on mielestäni hyvin suomalaisille ominaista ajattelua. Jos ihmisenä olen sen kaltainen, että avun ja tuen pyytäminen on itselleni haastavaa, miten voin tarjota sitä muille, jos en osaa sitä itsekkään pyytää. Kehitettävää siten omassakin toiminnassa löytyy niin asioiden ilmaisuun, tuen antamiseen ja luottamuksen antamiseen. Luottamuksen rakentamisessa on itselleni tärkeää avoin kommunikointi, empatia ja ymmärrys ja yhteiset arvot tai kokemukset. Luottamus ei synny ihmisten välille hetkessä vaan se tarvitsee aikaa. Luottamuksen ylläpitäminen on siten jatkuvaa työtä, jota tarvitaan myös tiimin sisäisissä suhteissa.

Pohdinta

Kirja oli todella mielenkiintoinen ja auttoi treenien suunnittelussa. Kirja sisälsi paljon asiaa psykologisesta turvallisuudesta ja siitä, miten sitä voisi kehittää. Yksi tärkeimmäksi asiaksi mieleeni jäi kirjasta turvallinen ympäristö, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja olla rohkea. Miten toimimme tiimin arjessa vaikuttaa vahvasti turvallisuuden tunteeseen tiimissä. Mielestäni turvalliseen työympäristöön jokainen tiimin jäsen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ja siten luoda avoimempaa ja rohkeampaa tiimihenkeä. Psykologisen turvallisuuden kehittäminen on siten jatkuvaa työtä, joka on kaikkien tiimin jäsenten vastuulla.