Rohkeasti ajatteleva ja radikaalisti uudistuva työyhteisö. Kuinka johdetaan murroksessa? Kirja tarjoaa näkökulmia muutoksen johtamiseen ja kuvailee muutoksen esteitä, tarpeita ja mahdollisuuksia. Kirjassa kuvataan 9 kohtaa, jotka ovat olennaisia radikaalissa muutoksessa. Radikaali uudistuminen tarkoittaa muutosta, jossa yritys korvaa vanhat toimintatavat ja ajatusmallit uusilla, toimivimmilla käytänteillä. Uudistuminen luo mahdollisuuden menestykselle nyt ja tulevaisuudessa. Toimintaympäristön nopeat muutokset vaativat myös organisaatioilta nopeaa muutosta, ja yhtä lailla myös yksilöiltä. Siksipä pystyin tarkastelemaan kirjan tarjoamia näkökulmia myös yksilön henkilökohtaisen kasvun näkökulmasta. Nykyään yritykset toimivat monimutkaistuvammassa ja epävakaassa toimintaympäristössä, jota kutsutaan VUCA-maailmaksi (volatility, uncertainty, complexity, ambiguity).

Uudistumisen johtamisen esteet

Yksi keskeisimpiä organisaation historiaan liittyvä uudistumisen este on vanhat ajatusmallit. Yritykseltä saattaa puuttua paine uudistumiselle, koska kaikki toimintatavat on todettu jokseenkin toimiviksi ja menestystä tuottavaksi. Lyhyellä aikavälillä onkin niin, että uudistukset eivät toisi liikevaihdon kasvua, mutta pitkällä aikavälillä se voi määrittää liiketoiminnan jatkumisen tai loppumisen. Hyvä esimerkki tästä on Nokia, jolta puuttui paine uudistua, koska jo saavutettu menestys oli niin merkittävää. Samalla tavalla yksilö saattaa ikään kuin lakata kehittymästä, kun tietty taso elämässä on saavutettu. Jollain tapaa siis sanonta ”Tyytyväisyys tappaa kehityksen” pitää paikkaansa. Voi myös olla, että aiemmin toimialalla muutos on tapahtunut niin hitaasti, ettei asioiden harppausmaista kehitystä osata ottaa huomioon.

Liiketoiminnan nykytilaan liittyvät keskeiset esteet ovat tuloksellisuuden paine ja strateginen varovaisuus. Yritystoiminnassa merkittävän painoarvon saa lyhytnäköinen kvartaaliajattelu, joka ohjaa liiketoiminnan tuloksellisuuteen lyhyellä aikavälillä. Sijoittajat ja omistajat haluavat nähdä tuloksia ja nopeasti. Uuden innovatiivisen tuotteen, palvelun tai prosessin kehittäminen voi viedä vuosia, eikä takuuta onnistumisesta ole. Siksi sellaiset ehdotukset on helpompaa tyrmätä suoralla kädellä. Kirjassa sanottiin osuvasti, että jos pystyy laskemaan tuotto-odotukset ennalta uudelle tuotteelle, niin se ei ole välttämättä kovinkaan innovatiivinen tuote. Aivan samoin Tiimiakatemialla ja Artessa mietitään liikaa sitä, mistä saadaan laskutusta nopeasti, sen sijaan että luotaisiin jotain, joka voi tuoda paljon liikevaihtoa vuoden tai kahden päästä. Osittain tähän ohjaa sisäisesti luodut rahalliset tavoitteet, jotka saattavat ohjata lyhytjänteiseen ajatteluun. Strateginen varovaisuus tarkoittaa sitä, että muutoksia tehdään pikkuhiljaa ja varovasti. Tämä luonnollisesti jarruttaa radikaalia uudistumista. Aivan samoin henkilökohtaisessa elämässäni minä teen mieluummin pienen pieniä muutoksia, sen sijaan että aloittaisin tekemään aivan uusia asioita ja toimimaan tavoilla, joiden lopputuloksesta en ole varma. On uskallettava ottaa harkittu hyppy tuntemattomaan (moon shot), koska se voi johtaa nopeammin haluttuihin lopputuloksiin. Samoin myös liian tarkkaan suunnitellut strategiat voivat rajoittaa kasvua ja kehitystä, koska se ei aina tilaa suunnanmuutoksille toimintaympäristön muuttuessa. Teal-organisaatiossa tämä asia onkin taklattu sillä, että tyypillisiä strategioita ei ole!

Tulevaisuusajattelussa keskeinen uudistumisen este on se, että tulevaisuustietoa ei osata kerätä ja hyödyntää, eikä ennakointia tehdä saatavilla olevan tiedon pohjalta. On pystyttävä löytämään sellaista tietoa, joka tarjoaa kilpailuedun. Megatrendit ovat kaikkien tiedossa, mutta hiljaiset signaalit ovat sellaisia joita kaikki eivät kuule. Ymmärrys siitä, mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa voi avautua, auttaa ohjaamaan omaa liiketoimintaa oikeaan suuntaan. Minua itseäni luonnollisesti kiinnostaa se, kuinka teknologinen kehitys vaikuttaa henkisen kasvun aloilla, terapiassa ja valmennuksissa. Mitä mahdollisuuksia tuo virtuaalinen todellisuus, tekoälyterapeutti tai vaikkapa uudet lääkinnälliset menetelmät? Oman valmennustoimiston haluan perustaa ajatukselle innovatiivisuudesta ja jatkuvasta uudistumisesta. Ei pelkästään riitä, että osaa tunnistaa muutostekijät, sillä niihin on osattava myös reagoida. Tulevaisuuden maailmankuvien mallintaminen helpottaa strategista päätöksentekoa tässä hetkessä, sillä se kertoo mikä on oikeasti tärkeää pitkällä aikavälillä.

Uudistumisen johtamisen periaatteet

Kasvun ajattelutapa-> Kyseenalaistaminen, Autonomia, Empatia

Kyseenalaistaminen on uuden perusta, koska mikään ei muutu jos vanhoja malleja ei aseteta kyseenalaisiksi. Rohkeutta haastamiseen ja toisinajatteluun siis tarvitaan! Rakentavalla erimielisyydellä työyhteisölle voidaan saada merkittäviä hyötyjä. Diversiteetti eli monimuotoisuus lisää luovaa ajattelua, mutta toisaalta vuorovaikutuksen onnistumisen todennäköisyys pienenee samalla. Siksipä vuorovaikutukseen on panostettava erityisellä tavalla, jos radikaalia muutosta halutaan saada aikaan. Autonomia eli itseohjautuvuus lisää merkityksellisyyden kokemusta ja siten sitouttaa tekijät tiimiin ja työpaikkaan. Tässäkin on löydettävä kultainen keskitie: ei liikaa, eikä liian vähän autonomiaa. Muutos vaatii kuuntelua ja kykyä empatiaan. Psykologisen turvallisuuden edistäminen tiimissä onkin erittäin tärkeää, jotta kyseenalaistaminen on mahdollista! Kuinka psykologisesti turvallista meidän tiimissämme on? Joku pieni kysely ja dialogi tuloksista olisi hyvä idea.

Ambdekstrinen johtaminen-> Löytöretket, innovatiivisuus, yhteiskehittäminen

Ambidekstrinen strateginen johtaminen tarkoittaa tuloksellisuutta nykyhetkessä ja samanaikaista uusien innovatiivisten mahdollisuuksien kokeilemista.  Löytöretket tarkoittavat käytännössä samaa kuin rohkeat kokeilut. Tavoite on etsiä uutta ja epäonnistua nopeasti, jos suinkin vain mahdollista. Kokeilut tuovat oppia, joka lopulta voi johtaa merkittävään onnistumiseen tai ainakin prosessien kehittymiseen. Onkin hyvä pohtia sitä, kuinka paljon haluaa omassa liiketoiminnassa kohdentaa huomiota epävarmoihin kokeiluihin. Yhteiskehittäminen tarkoittaa tämän kirjan konteksissa sitä, että näkökulmia ideoiden kehittämiseen haetaan oman yrityksen ulkopuolelta kumppaniverkostoissa. Ekosysteemiajattelu ohjaa yhteistyöhön, joka lopulta hyödyttää kaikkia osapuolia. Kirjassa sanotaankin, että menestyvän palvelun rakentaminen yksin on epätodennäköistä. Todennäköisempää on, että menestys mahdollistuu samat arvot jakavien yritysten kanssa yhteistyötä tekemällä. Verkostoituminen ja kumppanuudet on se juttu!

Strateginen ennakointi-> Tulevaisuuden lukutaito, Visionäärisyys, Ajatusjohtajuus

On osattava lukea tulevaisuutta, jotta voi menestyä huomenna. Markkinoiden murroksia ja distruptoita on osattava hyödyntää ja käytettävä niistä kumpuavaa energiaa oman toiminnan kasvattamisen vipuvartena. Visionäärinen johtajuus tiivistyy kahteen asiaan: kirkkaaseen tavoitteeseen ja ihmisten inspiroimiseen. On luotava tarkoitus ja visio jota kohti edetään yhdessä. Ajatusjohtajuus tarkoittaa tahtoa ottaa asioista koppia ja viedä ne maaliin asti. Se on esimerkillä johtamista silloin kun muut ovat epävarmoja. Ajatusjohtana todennäköisemmin pyytää anteeksi kuin luvan.