Kirjan tavoite

Larssen aloittaa kertomalla lukijalle, mihin pyrkii kirjallaan. ”Tällä kirjalla on kolme tavoitetta. Toivon, että se auttaa sinua tulemaan tietoisemmaksi itsestäsi ja ajatustavoistasi. Toivon, että se auttaa sinua muuttamaa niitä ajatustapoja, jotka rajoittavat suorituskykyäsi. Ja lisäksi toivon, että se auttaa sinua kokemaan useammin tunteen, jota kutsun mielihyväksi.” Pyörittelin näitä tavoitteita mielessäni kirjan lukemisen ajan ja huomasin, että pystyin reflektoimaan omaan elämääni monia hänen tarinoitansa.

1. Tietoisuus itsestäni ja ajatustavoistani

Tiedostan kyllä mihin pystyn, mutta ajatukseni vievät usein helpompaan suuntaan. Saatan tehdä valintoja miettimättä pitkäaikaisia onnellisuutta lisääviä tapoja tavoitellessani hetkellistä onnellisuutta. Miksi lähteä aamulla salille, kun voi nukkua vielä tunnin? Laiskuudesta tulee uusi, helppo normi.

Olen aina ollut huono luomaan rutiineja itselleni. Jo tuntimerkkausten tekeminen tuntui aluksi vaikealta, mutta muutaman viikon jälkeen siitä tuli tapa, jota tein lähes automaattisesti ajattelematta asiaa sen enempää. Uskon, että pystyisin luomaan muitakin rutiineja, mutta aloittaminen on vain vaikeinta. Aina on tilaa kehittää itseään ja ajatustapojaan ja tämä kirja auttoi miettimään erilaisia keinoja siihen. Miksei siis tavoittelisi aina sitä, että olisi kaikessa paras?

02. Suorituskykyäni rajoittavien ajatustapojen muuttaminen

Huomaan usein meneväni sieltä, missä aita on matalin. Pienellä itsensä haastamisella arkisissakin asioissa voisin kehittyä huomattavasti. Välttelen sen näyttämistä, että olisin huono jossakin. Nautin asioista, mitkä osaan hyvin ja en pidä asioista, joissa olen huono. Toisaalta tämän vuoksi kehittyminenkin on vaikeaa. Olen kunnianhimoinen ihminen. Miten voin kehittyä ja päästä tavoitteisiini, jos en poistu mukavuusalueeltani? Jossain tilanteissa vastoinkäymiset voivat olla hyvä asia, sillä ne lujittavat voitontahtoa.

Kirjassa puhuttiin paljon tilanteiden visualisoimisesta. Ihanteellisimman suoritustilanteen saa siis, kun näkee ja harjoittelee mielessään kaikkia mahdollisia tapauksia. Niin tekevät menestyjät – oli sitten kysymys yritystapaamisista tai urheilusta. Kun tilanteita on visualisoinut ja kaikki mahdolliset lopputulemat käynyt mielessään läpi, on tilanteeseen valmistautunut paljon paremmin.

Larssen kertoi kokemuksistaan Norjan armeijan laskuvarjojääkärikurssilla, ja armeijan käyneenä minun oli helppo samaistua moniin tarinoihin. Armeijassa huomasin sen, kuinka paljon suurempaan kykenen, kuin mitä luulin. Jalat kantavat ja voimat riittävät siihen asti, kuin pää kestää kasassa. Fyysisissä harjoituksissa vähäisillä unilla ja ruokamäärillä huomasi sen, kuinka pitkälle kehoni jaksaa, kun vain on tahdonvoimaa. On hienoa koetella omia rajojaan ja huomata pystyvänsä asioihin, mihin ei uskonut pystyvänsä. Tunne rankan suorituksen jälkeen on jopa euforinen.

Mieleni on laiska. Jos armeijassa olisi ollut mahdollisuus nukkua pidempään kuin varttia vaille kuuteen joka päivä, olisin erittäin todennäköisesti käyttänyt sen hyödyksi. Kun ei ole muita mahdollisuuksia ja epämieluisista asioista tulee tapa, kokee saaneensa paljon enemmän aikaiseksi. Väsymys kestää vain sen pienen hetken aamulla, ja illalla voi miettiä, kuinka paljon asioita sai aikaiseksi päivän aikana. Rutiineja luomalla tekee itsestään paremman version. Armeijassa aamut olivat helppoja. Herätys – 10 minuuttia aikaa pukea, pestä hampaat, laittaa hiukset ja olla yksikön takapihalla nelirivissä. Jokainen aamu sujui samalla kaavalla ja aikaa ei kulunut jahkailuun. Tällä hetkellä aamuistani puuttuu säännöllisyys ja rutiinit – aikaa ei käytetä järkevästi ja tulee toimeton olo.

03. Mielihyvän tunteminen useammin

Jotkut omat nykyiset toiminta- ja ajatusmallini rajoittavat mielihyvän tuntemista. Haen hetkittäistä mielihyvää torkuttamalla aamulla herätyskelloa, kun taas aamuisen salitreenin jälkeen saisin paljon suuremman mielihyvän purkauksen. Vaikka aamulla lämpimän peiton alta nouseminen tuntia ennen normaalia herätystä houkuttelisi, tieto siitä, että olen ylittänyt itseni ja pyrkinyt olemaan parempi versio itsestäni, parantaa koko päivän fiilistä. Etenkin, jos kyse on rankasta urheilusuorituksesta, jolloin tiedän antaneeni kaikkeni. Mielihyvän tunne on silloin paljon suurempaa, kuin jos olen antanut itsestäni vain 50%. Saan suurta mielihyvää onnistumisen tunteesta ja mielihyvän suuruus usein korreloi tehdyn asian vaativuuden kanssa.

Asioiden saavuttaminen tuottaa mielihyvää. Jos tavoite on kaukainen – esimerkiksi olla maailman paras jossain – saattaa tavoitteen täyttäminen olla vaikeaa ja motivaatio loppua kesken. On luotava välitavoitteita, jolloin mielihyvää onnistumisesta tuntee useammin.

Tie parempaan itseni johtamiseen

Kaikki kolme Larssenin esille tuomaa pointtia ovat kytköksissä toisiinsa. Jos en ole tietoinen itsestäni ja ajatustavoistani, en pysty muuttaa suorituskykyäni rajoittavia ajatustapoja. Jos en muuta suorituskykyäni rajoittavia ajatustapoja, en tunne mielihyvää niin usein. Kirjan lukeminen auttoi pohtimaan omia ajatustapojani ja tulemaan tietoisemmiksi niistä. Aion jatkossa kiinnittää niihin enemmän huomiota ja johtaa itseäni paremmin.