Risto Siilasmaa, Nokian hallituksen jäsen ja myöhemmin puheenjohtaja, kuvaili omaa johtamistyyliään termillä ”paranoidi optimisti”. Tämä tyyli tuli erityisen esille Nokian murroksen aikoina, jolloin yritys joutui kohtaamaan suuria haasteita ja muuttamaan strategiaansa. Siilasmaan johtamistyyli rakentuu kahdesta keskeisestä elementistä: optimistisesta asenteesta ja samanaikaisesta paranoidista ajattelusta.

Optimismi näkyy Siilasmaan asenteessa, joka painottaa positiivisia näkökulmia ja parhaiden mahdollisten lopputulosten odottamista. Hän uskoo näkevänsä asioiden parhaat puolet ja ylläpitää toiveikasta elämänasennetta. Tämä optimistinen näkökulma auttaa motivoimaan tiimiä ja antaa uskoa siihen, että vaikeuksista huolimatta ratkaisut löytyvät.

Toisaalta paranoidi puoli Siilasmaan johtamistyylistä pakottaa hänet tarkastelemaan myös kauhuskenaarioita – tilanteita, joissa kaikki voisi mennä pahimman kautta. Tällainen paranoidi ajattelu mahdollistaa ennakoinnin lähes kaikkiin skenaarioihin, niin positiivisiin kuin negatiivisiinkin. Siilasmaa pystyy laatimaan useita suunnitelmia erilaisiin tilanteisiin, mikä vähentää yllätyksien vaikutusta ja parantaa valmiutta reagoida nopeasti.

Tämä paranoidin optimistinen johtamistyyli antaa Siilasmaalle välineet navigoida epävarmuuden ja murroksen keskellä. Hänen kykynsä yhdistää toiveikkuus ja valppaus antaa ymmärrystä siitä, kuinka johtaa organisaatiota haastavina aikoina. Tällainen tasapainoinen johtamistyyli voi olla erityisen tehokas liiketoimintaympäristössä, jossa muutokset ovat nopeita ja odottamattomia.

Itselleni tämän johtamistyylin ajattelu tuottaa minulle hieman sekalaisia ajatuksia. Ahdistusta mutta myös mahdollisuuksia. Uskon tämän tyylisen johtamisen olevan todella rankkaa ja voimavaroja vievää. Näen myös tässä toki paljon mahdollisuuksia, sillä uskon tämän tyylin kääntävän jokaisen kiven.

Suurista epäonnistumisista voi ammentaa suurimmat opit, ja Nokia tarjoaa tästä loistavan esimerkin. Yhtiön romahduksen taustalla oli useita tekijöitä, joista tärkeimmät liittyivät strategiseen virhearvioon älypuhelinten markkinassa. Nokia aliarvioi ohjelmiston merkityksen ja keskittyi liikaa laitteiden teknisiin spekseihin. Kilpailijat, jotka ymmärsivät ohjelmiston roolin älypuhelimissa, saivat otetta ja veivät markkinaosuuksia Nokialta. Yhtiö reagoi ongelmaan liian hitaasti, mikä syvensi sen vaikeuksia. Viimeisenä keinona Nokia kääntyi Microsoftin ja Windows Phonen puoleen, mutta tämäkin yritys jäi lopulta liian myöhään.

Nokian suurimmat haasteet juontuivat kuitenkin syvemmälle, yrityskulttuuriin ja viestintään. Yrityksen sisäiset ongelmat eivät saavuttaneet hallituksen tietoisuutta riittävästi, jolloin niihin ei voitu reagoida ajoissa. Yrityskulttuuri oli sellainen, ettei ongelmista uskallettu avoimesti kertoa. Jos joskus niistä kerrottiin, samalla ilmoitettiin, että ratkaisu oli jo valmiina, mikä rauhoitti hallitusta. Tämä viestinnän puute ja ongelmien peittely voivat olla tuhoisia niin suurille kuin pienillekin yrityksille. Siksi korostan avoimuuden merkitystä yrityskulttuurissa, jotta ongelmat eivät jää vaille huomiota. Vaikka pieniä kommunikaatiohaasteita esiintyy aina. Heigassa ei ole mielestäni koskaan ollut suurempia kommunikaatiohaasteita. Tietenkin niiltä ei voi koskaan välttyä täysin. Meillä on nimittäin avoimenpuheen kulttuuri ja saa kyllä kuulla, jos jokin on huonosti toisen mielestä.

Olen vakaasti sitä mieltä, että ajoittainen pysähtyminen elämässä on viisautta. Tämä taito näyttää minulle olevan olennainen osa itsensä johtamista. Kyky tiedostaa, milloin on aika laskea kierroksia, on merkittävää, jotta asiat eivät pääse karkaamaan hallinnasta. Arjessa pysähtyminen on myös tärkeää, erityisesti kiireisen elämänrytmin keskellä, jotta voi ladata omia akkujaan.

Tiimiakatemialla arjen kiireet voivat helposti viedä mennessään, ja itse koen, että pysähtyminen on ajoittain haasteellista. Esimerkiksi projektien parissa työskennellessäni huomaan, että olisi ollut viisasta pysähtyä hetkeksi ja pohtia tarkemmin, mitä todella haluan. Monet ottavat vastuulleen projekteja, jotka ei lopulta tuntunutkaan itsellensä kaikkein mielekkäimmältä. Osa ihmisistä osittain siksi, että se vaikutti lupaavalta ja osittain siksi, että haluaa olla mukana jossain tekemisessä. Jälkikäteen ajateltuna olisi monesti ehkä kannattanut käyttää enemmän aikaa harkintaan, sillä monesti olisi voinut välttää mukaan lähtemisen. Toisaalta näen positiivisena asiana sen, että jokaisesta projektista voi oppia uutta, vaikka se ei olisikaan täysin mieluisin projekti.

Yrittäjämäinen johtaminen sisältää perusoppeja, jotka ovat hyödyllisiä kenelle tahansa, riippumatta taustasta. Tähän johtajuuden muotoon liittyvät seuraavat keskeiset näkökulmat:

1. Vastuuntunto: Yrittäjämäinen johtaja kantaa vastuunsa päätöksistään ja toiminnastaan. Hän ymmärtää, että vastuu on olennainen osa johtamista.
2. Tosiasioiden tunnustaminen: Yrittäjämäinen johtaja ei pelkää tunnustaa todellisia tilanteita ja faktoja. Hän pyrkii ymmärtämään rehellisesti sen, missä organisaatio tai tiimi seisoo.
3. Sinnikkyys: Yrittäjämäinen johtaja osoittaa sinnikkyyttä kohtaamiensa haasteiden edessä. Hän on valmis työskentelemään pitkäjänteisesti tavoitteidensa saavuttamiseksi.
4. Riskienhallinta: Yrittäjämäinen johtaja osaa arvioida riskejä ja tekee harkittuja päätöksiä riskienhallinnassa. Hän ei pelkää ottaa riskejä, mutta tekee sen harkitusti.
5. Opinjano: Yrittäjämäinen johtaja on innokas oppimaan jatkuvasti. Hän näkee oppimisen mahdollisuutena kehittää itseään ja organisaatiotaan.
6. Herpaantumaton fokus: Yrittäjämäinen johtaja pitää katseensa tiukasti asetetuissa tavoitteissa. Hän ei anna häiriötekijöiden tai lyhyen aikavälin esteiden horjuttaa keskittymistään.
7. Katse taivaanrantaan: Yrittäjämäinen johtaja osaa nähdä pidemmälle ja visioida organisaationsa tulevaisuutta. Hän asettaa korkeita tavoitteita ja ohjaa tiiminsä kohti niitä.
8. Mukavien ja arvostettujen ihmisten tiimi: Yrittäjämäinen johtaja ymmärtää tiimin merkityksen. Hän rakentaa tiiminsä mukavien ja arvostettujen ihmisten ympärille, jotka jakavat saman visioon ja arvot.
9. Kysy miksi: Yrittäjämäinen johtaja kyseenalaistaa asioita ja ei tyydy vain siihen, että asiat tehdään tietyllä tavalla. Hän rohkaisee kysymään miksi ja etsimään parempia ratkaisuja.
10. Älä lakkaa unelmoimasta: Yrittäjämäinen johtaja säilyttää innostuksensa ja uskonsa suuriin tavoitteisiin. Hän rohkaisee itseään ja tiimiään unelmoimaan ja pyrkimään kohti suuria saavutuksia.

Summa summarum kirkasta oma johtamisfilosofiasi ennen kuin haet johtajanpestiä ja muista aina unelmoida isosti.