Päädyin lukemaan Simon Sinekin Start with why kirjan, jonka nimi herätti mielenkiintoni. Kirja oli helppo lukea myös englanniksi, koska ydinsanoma oli loppujen lopuksi melko yksinkertainen.
Miksi nousen aamuisin sängystä? Miksi opiskelen Tiimiakatemialla? Miksi luen juuri tätä kirjaa? Miksi markkinointi ja johtaminen kiehtoo itseäni? Huomaan edelleen välillä tekeväni asioita suorittamalla, jolloin en mieti perimmäistä syytä tekemiselle. Syntyykö motivaatio tekemiselle ulkoisesta paineesta vai sisäisestä motivaatiosta? Olen viime vuosina päässyt turhasta suorittamisesta eroon, jolloin aikaa jää myös kaiken ydinkysymykselle – miksi?
Kirjan keskiössä on siis kysymys miksi. Kirjassa käytettiin esimerkkinä Steve Jobsin tapaa johtaa Applea. Miksi Applella on huomattavasti isoin osa markkinoista, vaikka kilpailijoilla on täysin samat resurssit, valmiudet valmistaa laitteita ja asiakkaat kuin Applella? Simon havaitsi kaikille vastaavassa asemassa olevilla johtajilla olevan jotain yhteistä. Tämän mallin Simon on nimennyt Golden Circleksi, kultaiseksi kehäksi. Ulkokehällä on kysymys mitä. Kysymykseen mitä teet löytyy jokaiselta vastaus. Apple valmistaa elektroniikkaa, itse opiskelen Tiimiakatemiassa. Sen jälkeen tulee kysymys miten. Miten palvelu/tuote tuotetaan, mitkä on sen erottuvuustekijät, entä strategia? Tähänkin suurimmalla osalla on valmiina selkeä vastaus. Kehän ytimessä on kysymys miksi, johon suurin osa johtajista ei osaa sanoa suoraa vastausta. Syy organisaation olemassaoloon ei ole liikevoitto, vaan mikä on perimmäinen syy.
Golden Circle
Mikä erottaa tavallisen johtajan huipuista on tapa nähdä kehä. Suurin osa johtajista aloittaa ulkokehästä miettien tuote/palvelu edellä. Sitten tuotantotapa, strategia ja erottuvuustekijät ja vasta viimeisenä motiivi olemassaololle. Steve Jobs, ja muut vastaavassa asemassa olevat johtajat aloittavat kaiken kysymyksellä miksi, ja vasta sen jälkeen miettivät ulkokehän kysymyksiä. He ovat onnistuneet viestimään tämän myös asiakkaille selkeästi. He eivät vain myy tuotteita, vaan myyvät uskomusta. Tämän avulla Apple on onnistunut luomaan ympärilleen uskollisen asiakaskunnan, joka ei halua vaihtaa tuotteitaan muihin brändeihin. Sama pätee myös asiakkaiden lisäksi uusien työntekijöiden rekrytoimiseen. Tavoitteena ei ole palkata ketään vain ulkoisen motivaattorin kuten palkan takia. Kun olemassaolon syy viestitään työnhakijoille selkeästi, sitoutuneiden ja samat arvot jakavien työntekijöiden löytäminen on helpompaa. Nykypäivän työelämässä sitoutuminen on ytimessä, kun halutaan tuloksellista yritystoimintaa.
”People don’t buy what you do, they buy why you do it.”
On olemassa johtajia, ja niitä jotka johtavat. Johtajille voi olla asemassaan valtaa ja auktoriteettia, ja mutta kuuntelemme niitä johtajia jotka inspiroivat meitä. Emme kuuntele heitä koska meidän täytyy, vaan koska haluamme. Uskomme johtajiin, jotka jakavat samat arvot kanssamme ja uskomme pääsevämme toteuttamaan omia arvojamme heidän kanssaan. Nämä johtajat etsivät ympärilleen ihmisiä, jotka auttavat ratkaisemaan ulkokehän kysymyksiä. Tästä hyvänä esimerkkinä on parhaillaan menossa olevat presidentinvaalit. Äänestämme ja kannatamme sitä ehdokasta, joka jakaa samat arvot kanssamme. Tärkeä tehtävä johtajana on myös viestiä arvoista selkeästi. Vastaus miksi-kysymykseen tulee olla johtajalla kirkkaana mielessä, miksi kukaan uskoisi siihen jos et itsekkään ole täysin varma olemassaolon syystä?
Kaikki tämä johtaa juurensa biologiaan, ja aivoihimme. Olen itse monesti ostopäätöstä tekiessä miettinyt vaihtoehtojen välillä, ja jokin toisessa vaihtoehdossa tuntuu oikeammalta. Tätä tunnetta on mahdoton selittää, ja olen itse vedonnut intuitioon. Oikeasti tunne perustuu aivojen keskiössä olevaan limbiseen järjestelmään, joka hallitsee tunteita ja tekemistä. Tämä osa aivoista ei kuitenkaan osaa sanoittaa asioita, josta syntyy selittämätön tunne. Aivojen ulompi kuori sen sijaan tuottaa kielellistä toimintaa ja ottaa tietoa vastaan, muttei pysty ohjaamaan tekemistämme. Akatemian aikana mielessäni on pyörinyt kokoajan kysymys miksi, ja pyrinkin miettimään perimmäistä syytä ennen tekemistä. Miksi haluan lähteä mukaan projektiin? Miksi juuri tietyt asiat motivoivat minua? Miksi tietyt asiat tuovat merkityksellisyyden tunnetta? Olen löytänyt näihin paljon vastauksia miettimällä perimmäistä syytä. Myös Vengassa olemme miettineet useaan kertaan olemassaolon syytä ja yhteisiä arvojamme. Tärkeää on saada kaikki tiimissä samalla viivalle ymmärryksen tasolla, jolloin tavoitteisiin pääsy helpottuu. Joryn päätöksenteossa kaiken ytimessä tulisi olla miksi, miten kukin päätös edistää perimmäistä tarkoitustamme.
0 kommenttia