Tämä tulee olemaan viimeinen kirjareflektioni Tiimiakatemialla, joten valitsin viimeiseksi kirjaksi hyvin ajankohtaista aihetta käsittelevän Timo Siukosen ja Pekka Neittaanmäen vuonna 2019 kirjoittaman teoksen ”Mitä tulisi tietää tekoälystä”. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen yleisteos tekoälystä ja se lupaa antaa kattavan ymmärryksen aiheesta. Kirjassa käsitellään muun muassa tekoälyn ymmärtämistä sekä siihen liittyviä näkemyksiä, kehitysmahdollisuuksia ja uhkatekijöitä. Lisäksi kirja laittaa pohtimaan tekoälyn merkitystä ihmisten elämään ja työelämän rakenteisiin, joita tässä kirjareflektiossa erityisesti reflektoidaan. Kirjassa avataan myös tekoälyn historiaa ja sen kehitystä alkuvaiheista kirjan julkaisuhetkeen.

On mielenkiintoista huomata, että vaikka tekoäly on ollut kehityksen alla jo vuosikymmeniä, sen perusperiaatteet ja sovellusalueet ovat edelleen hyvin ajankohtaisia. Kirja muistuttaa siitä, että tekoälyä kehitetään jatkuvasti ratkomaan sekä teknisiä että ihmisläheisiä ongelmia. Tämä kaksijakoinen tavoite on ehkä yksi tekoälyn kiinnostavimmista piirteistä. Se pyrkii toisaalta optimoimaan prosesseja ja toisaalta jäljittelemään ihmisille tyypillisiä piirteitä, kuten oppimista ja päätöksentekoa. Kirjan mukaa tekoäly ei ole vain työkalu, vaan ilmiö, joka muuttaa käsityksiämme siitä, mikä on ihmisen ainutlaatuista osaamista ja mihin kone kykenee.

Kirja on kirjoitettu viisi vuotta sitten, joten sen esille tuomia tietoja tulee analysoida lähdekriittisesti teknologian nopean kehityksen vuoksi. Aiheen ajankohtaisuudesta kertoo kirjan esipuheessa oleva maininta siitä, että lähes jokainen suomalainen ja suomalainen yritys hyödyntää tekoälyä päivittäin. Tekoälyä on nykyään kaikkialla; hakukoneissa, puhelimien kasvojen tunnistuksessa, kohdennetussa mainonnassa, radio- ja televisiotoiminnassa ja niin edelleen.

Kirjan lähdekriittisyys on erityisen tärkeää, koska tekoälyyn liittyvät uskomukset ja odotukset voivat välillä kasvaa kohtuuttomiksi. Kun lukija syventyy kirjan käsitteisiin ja esimerkkeihin, on hyödyllistä tarkastella niitä suhteessa tämän päivän teknologiaan ja yhteiskunnan kehitykseen. Moni tekoälyyn liittyvä ennuste on jo toteutunut, mutta monet myös osoittautuneet liian optimistisiksi tai epärealistisiksi. On mielenkiintoista seurata, miten nämä ennusteet osuvat yksiin tekoälyn nykyisten sovellusten ja tulevaisuuden mahdollisuuksien kanssa.

Aiheen ymmärtämiseksi on mielestäni hyvä avata teoriaa tekoälystä ja sen toimintaan liittyvistä tekijöistä, joita kirja nostaa esille. Käsite tekoäly nousi ensimmäisen kerran esille tieteellisissä piireissä jo vuonna 1956, mutta vasta viimeisten vuosikymmenten aikana tekoälyn kehityksessä on tapahtunut merkittäviä kehityksellisiä harppauksia. Kirjassa tekoälyn käsite summataan ohjelmistoksi tai tietokoneohjelmaksi, jossa on oppimismekanismi. Oppimaansa tietoa tekoäly käyttää päätöksen tekemisessä uudessa tilanteessa ihmisen kaltaisesti. Eli koneelle syötetään tietoa, jonka avulla se oppii, jolloin syntynyttä tietämystä voidaan hyödyntää muualla.

Tekoälyn merkittävyydestä kirjan mukaan kertoo se, että sitä on verrattu jopa yhtä merkittäväksi mullistukseksi kuin kirjapainotaidoin keksimistä. Tutkijoiden tavoite on luoda tekoälystä ihmisviisauden kaltaista tietoisuutta, joka vastaisi ihmisaivojen toimintaa ja kykenisi vielä ylittämään ne älyllisesti ja toiminnallisesti. Tällaista tekoälyä kutsutaan vahvaksi tekoälyksi. Yksi tekoälyn kehityksen merkittävimmistä mahdollisuuksista ja samalla haasteista onkin nimenomaan vahvan tekoälyn tavoittelu. Kirjassa vahva tekoäly kuvataan potentiaalisena tulevaisuuden mullistajana, mutta samalla muistutetaan, että olemme vasta kaukana sen saavuttamisesta. Tämä kirjan osuus antaa hyvän taustan sille, miksi niin moni tekoälytutkija pitää eettistä keskustelua ja sääntelyä tärkeänä osana tekoälyn kehitystyötä. Vahva tekoäly ja sen käyttö tulee ottaa vakavasti niin eettisissä kuin esimerkiksi sotilaallisissa asiayhteyksissä. Näitä kysymyksiä varten on jo säädetty tekoälyn käyttöä rajoittavia ja valvovia säädöksiä sekä lakeja.

Yhteiskunnallisesti katsoen tekoäly haastaa perinteiset käsityksemme työstä, luovuudesta ja jopa ihmisten identiteetistä. Kirjassa esille nostetut kysymykset esimerkiksi tekijänoikeuksista ja vastuista herättävät pohtimaan, kuka lopulta omistaa tekoälyn luomat sisällöt tai kuka vastaa tekoälyn tekemistä päätöksistä. Nämä ovat erityisen merkityksellisiä kysymyksiä luovilla aloilla, missä tekoäly jo nyt luo taidetta, musiikkia ja muuta sisältöä. Omasta kokemuksestani osaan jo sanoa, että esimerkiksi yrittäjien, taiteilijoiden ja muiden eri alojen ammattilaisten on hyvä pysyä ajan tasalla näistä kehityksistä ja varautua tekoälyn tuomiin muutoksiin.

Olen tehnyt tekoälyllä muun muassa lauluja, kuvia ja artikkeleita, mikä kertoo tekoälyn monista käyttömahdollisuuksista. Toisaalta tällöin nousee esille kysymykset tekijänoikeuksista ja herää epäilyjä siitä, kenen tekemää nykyajan musiikki on, entä leffat tai kuka on vastuussa tekoälyn ohjaamasta autosta kolaritilanteessa. Kirjassa nostetaan esille mielenkiintoinen esimerkki, jossa autovalmistaja Lexus tuotti mainosvideon, jonka käsikirjoitus on tehty tekoälyllä. Mainosvideo oli niin onnistunut, että se lähti maailmanlaajuiseen levitykseen. Tämä kertoo tekoälyn tehokkaasta suorituskyvystä ja hyödyntämismahdollisuuksista. Esimeriksi blogitekstin kirjoittaminen voi viedä ihmiseltä kokonaisen työpäivän, mutta tekoäly voi tuottaa sellaisen minuuteissa.

Käytän itse päivittäin ChatGPT:tä, joka on todella edistyksellinen tekoälysovellus. Uusimpana päivityksenä sovellukseen tuli muisti, jonka avulla tekoäly pystyy luomaan uutta sisältöä niin, että sille ei aina tarvitse kertoa tietoa uudelleen. Tekoälyn soveltaminen yrittäjyydessä ja arjessa on tehokasta, ja sen vaikutukset näkyvät monilla eri osa-alueilla. Yksi merkittävimmistä hyödyistä on automaatio, joka säästää sekä aikaa että resursseja. Tämän hyödyntäminen vapauttaa yrittäjän aikaa ja mahdollistaa keskittymisen niihin tehtäviin, jotka vaativat enemmän luovuutta ja strategista ajattelua. On tärkeää huomata, että vaikka automatisointi voi tuntua siltä, että yritys menettää inhimillisen kosketuksen, tosiasiassa se voi parantaa toimintaa tarjoamalla täsmällisiä ja luotettavia palveluita, jotka tukevat liiketoiminnan kasvua.

Arjessa tekoäly puolestaan auttaa monissa käytännön asioissa, joihin emme usein kiinnitä erityistä huomiota, mutta jotka voivat pitkällä aikavälillä tuoda mukanaan merkittävää helpotusta. Esimerkiksi älykodit käyttävät tekoälyä mukautumaan asukkaan rutiineihin, kuten säätämään lämmitystä, valoja tai kodinkoneita automaattisesti. Tämä ei ainoastaan lisää mukavuutta, vaan auttaa myös säästämään energiaa ja pienentämään kustannuksia. Tekoälyyn perustuvat sovellukset voivat lisäksi auttaa asukasta päivittäisissä askareista, kuten siivoamisessa tai kaupassa käynnissä, joista esimerkkeinä löytyvät robotti-imurit- ja kotiinkuljetukset. Nämä tukevat ajanhallintaa ja arjen sujuvuutta. On mielenkiintoista seurata mihin kaikkiin toimintoihin tekoälyä vielä tullaan hyödyntämään.

Asiakaspalvelussa tekoälyn merkitys korostuu erityisesti yrityksissä, jotka pyrkivät tarjoamaan asiakkailleen laadukasta ja nopeaa palvelua. Esimerkiksi tekoälypohjaiset chatbotit voivat palvella asiakkaita vuorokauden ympäri ja vastata kysymyksiin, jotka muutoin kuormittaisivat ihmistyöntekijöitä. Tämä vapauttaa henkilökuntaa keskittymään monimutkaisempiin tehtäviin ja parantaa asiakastyytyväisyyttä, kun vastausten saaminen ei ole ajasta tai henkilökunnan saatavuudesta riippuvaista.

Kun mietitään tekoälyn käytön rajoja asiakaspalvelussa, on hyvä pohtia, kuinka pitkälle voimme automatisoida kohtaamisia ilman, että henkilökohtainen kontakti kärsii. Vaikka tekoäly on tehokas ja joustava ratkaisu moniin palvelutarpeisiin, asiakas saattaa arvostaa enemmän inhimillistä kohtaamista erityisesti silloin, kun hänellä on monimutkaisia kysymyksiä tai ongelmia. Tekoäly voi tukea ja täydentää asiakaspalvelua, mutta rajojen asettaminen on tärkeää tasapainon säilyttämiseksi.

Tämä mahdollisuus herättää myös kysymyksiä siitä, missä määrin asiakaspalvelua voidaan tai pitäisi automatisoida. Tällä hetkellä suomenkieliset chatbotit ovat vielä mielestäni aika alkutekijöissä, joten oman yrityksen sivulle en ole vielä sellaista hommannut. Kehitys on kuitenkin nopeaa ja yrittäjänä tulee olla sen suhteen hereillä koko ajan. On tärkeää löytää tasapaino, jossa tekoäly tukee ihmisten työtä ja tekee siitä tehokkaampaa, mutta ei vie inhimillistä otetta pois tilanteista, joissa henkilökohtainen kosketus on ratkaisevan tärkeää.

Samalla, kun tekoäly tuo arkeen helppoutta ja yrittäjille tehokkuutta, on tärkeää huomata, että nämä teknologiat muuttavat myös odotuksiamme palvelujen laadusta ja nopeudesta. Chatbotit, kuten ChatGPT, ovat hyvä esimerkki tästä muutoksesta. Ne tarjoavat asiakkaille pääsyn tietoon ja palveluihin lähes reaaliajassa ja säästävät resursseja, mutta samalla nostavat odotuksia sen suhteen, että palvelu on aina saatavilla ja nopeasti reagoiva. Tämä kehitys tuo mukanaan kysymyksen siitä, missä määrin tekoäly voi korvata ihmiskohtaamisia ja missä tilanteissa ihmisten välinen vuorovaikutus on edelleen korvaamatonta. Vaikka tekoäly voi tarjota tehokkaan ja kattavan palvelun, henkilökohtaisen asiakaskokemuksen tarve pysyy silti usein tärkeänä. Itse haluan uskoa, että robotit eivät voisi kuitenkaan koskaan korvata täysin ihmiskohtaamista.

Kaiken kaikkiaan tekoäly mahdollistaa suuria muutoksia sekä yrittäjien että yksityishenkilöiden elämässä, mutta se vaatii myös jatkuvaa pohdintaa siitä, missä määrin ja mihin tarkoituksiin sitä tulisi käyttää. Tekoälyn avulla saavutettava tehokkuus ja ajansäästö ovat houkuttelevia asioita, mutta samalla on hyvä reflektoida, miten automatisointi vaikuttaa arjen vuorovaikutukseen ja ihmisten välisiin suhteisiin. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää miettiä, miten voimme säilyttää ihmisläheisyyden ja inhimillisyyden tekoälyn yleistyessä. Tämä reflektointi toimii hyvänä lähtökohtana tekoälyn vastuulliselle käytölle ja sen pohtimiselle, miten teknologiaa voidaan kehittää tukemaan ihmiskeskeistä tulevaisuutta.

Kirjassa tuodaan ilmi seikka, joka kumoaa yliarvostetut ja -mitoitetut mielikuvat tekoälyn tulevaisuudesta. Kirjan mukaan ihmisen aivot toimivat eri tavalla kuin tietokone, joten niitä on haastavaa verrata toisiinsa. Vaikka tietokoneen suorittimet voivat olla yksittäin mitattuna aivosolua nopeampi ovat aivot kokonaisuutena ylivoimainen tiedon- ja muistiaineksenkäsittelijä pystyen ratkaisemaan ongelmia tietoisuuden, kokemuksen ja tunteiden kautta.

Lisäksi kirja muistuttaa realistisesti, että ihmisaivojen monimuotoisuutta ja tunteiden merkitystä ei voi korvata teknologialla. Tekoälyn kehitys etenee nopeasti, mutta siitä huolimatta tietoisuuden ja aidon kokemuksellisen ymmärryksen luominen on edelleen hyvin haastavaa. Tämä muistuttaa meitä siitä, että teknologialla on rajansa, ja vaikka tekoäly on tehokas työkalu, se ei voi täysin jäljitellä ihmisen koko mieltä ja kokemusten syvyyttä.

Kirjan lopussa tarkastellaan vielä tekoälyn tulevaisuutta. Hurjimmissa skenaarioissa puhutaan tekoälyn synnyttämästä vallankumouksesta, joka loppuen lopuksi pyyhkäisee ihmisen pois maapallolta. Toisaalta näitä skenaarioita lievennetään kirjassa esille tuoduilla toiveikkailla ilmaisuilla tekoälyn tulevaisuudesta vain ihmisen hyödyllisenä apuvälineenä. Täytyy siis toivoa, että tekoälyä toteutetaan ja hyödynnetään eettisesti kestävin perustein.