Mindset

Kirjoittaja: Jessika Pennanen

13 maaliskuun, 2024

Lähdeteos: Mindset

Lähdeteoksen kirjoittaja: Carol S. Dweck

Teoriapisteet: 3

Menestyksessä tärkeintä on oma mindset. Sinä pystyt käytännössä mihin vaan, jos vaan omaat oikeanlaisen mindsetin ja teet kaikkesi sen eteen. Omaa asennetta voi muuttaa ja kehittää elämän aikana, mutta se kuka siihen voi vaikuttaa, on minä itse.

Fixed mindset 

Fixed mindset eli muuttumaton mielentila tarkoittaa käytännössä sitä, että ihminen uskoo omien kykyjensä olevan pysyviä, eivätkä ne muutu tekemällä ja oppimalla. Tällaisessa mielentilassa ihminen ei haasta itseään ja pysyy helposti mukavuusalueella.

Koen, että oma asenteeni kansainvälisyyteen tai englannin kielen puhumiseen on ollut tällainen. Jäin jumiin ajatukseen, että en osaa enkä en pärjää. En ole aiemmin edes halunnut yrittää muuttaa ajatusmalliani ja esimerkiksi tiimin yhteiset treenit viime vuonna, jotka pidettiin englanniksi, tuntuivat vastenmielisiltä. Olen aina kuitenkin osallistunut ja yrittänyt parhaani, mutta uskon, että asenteeni on kuitenkin näkynyt muille. Nyt olen vähän tänä keväänä saanut muutettua asennettani. Tähän on vaikuttanut tiimivaihto tiimin kanssa sekä uusin projektini, jossa suurin osa Slack:ssa käytävistä keskusteluista käydään englanniksi. Tällä hetkellä asenteeni on se, että mä oikeasti tahdon kehittyä ja päästä tästä oman pään sisällä olevasta ongelmasta yli. En halua, että tulevaisuuden työpaikassa kielimuuri tulee olemaan vaikuttava tekijä. 

Tiimiakatemian oppimismuoto on ihan huikea, opimme tekemällä ja aivan varmasti enemmän kuin mitä olisimme koulun penkillä oppineet. Suurin osa meistä kuitenkin syyllistyy siihen, että omaa osaamista ei osaa sanoittaa ja sen vuoksi vähättelemme osaamistamme. Oman osaamisen vähätteleminen voi aiheuttaa sitä, että pysymme helposti tutuissa ja turvallisissa projekteissa, joissa olemme hyviä. 

Growth mindset

Kasvun mielentila on päinvastainen kuin muuttumaton, tekemisen kautta kehitytään, opitaan virheistä ja kasvetaan ihmisenä. Reflektointi toimii hyvänä työkaluna kasvun mielentilan omaavalle henkilölle.

Koen, että oma mielentilani kohtaa paremmin kasvuajattelun kanssa. Haluan kehittää itseäni jatkuvasti viemällä itseäni epämukavuusalueelle. Sisäistä motivaatiota löytyy suurimpaan osaan hoidettavista asioista Tiimiakatemialla, eikä niiden hoitaminen vaadi itseltäni sen suurempia ponnisteluja. 

Mietin jo ennen Tiimiakatemialle tuloa, että myyntityö voisi olla oma juttu minulle. Siltä se on kyllä tuntunutkin ja nyt alkuvuoden olen päässyt haastamaan itseäni SDR-roolissa Clevenio nimisessä yrityksessä. Tahdon oppia ja kehittyä siinä jatkuvasti. Toivon, että se näkyy myös pitkällä aikavälillä tekemisessäni. Myyntityö on muuttunut aiemmasta B2B-myyntiprojektista huomattavasti. Tämä projekti on sellainen, jonka haluan hoitaa esimerkillisesti, sillä haluaisin mahdollisesti työllistyä siellä valmistuessani.

Viime vuonna tiimiliideriroolissa pyrin näyttämään esimerkin kautta, kuinka asioita hoidetaan ja kuinka kehitymme yksilönä. Yleisesti ajatukseni on, että en voi vaatia muilta asiaa, johon en itse kykene tai pysty. Koin, että oma kasvun mielentila auttoi tähän. Halusin tsempata tiimiläisiä siihen, että jos minäkin pystyn tekemään, hekin pystyvät. Yhdessä tekemällä me kaikki pystymme siihen. Halusin saada kaiken irti tuosta roolista ja nyt jälkeenpäin, kun miettii viime vuotta, opin varmasti eniten itsestäni ja siitä, kuinka voin johtaa itseäni. 

Ulkopuoliset tekijät vaikuttavat omaan ajatteluun

Mielestäni meidän yhteiskunnassamme me arvioimme itseämme tiettyjen mittareiden mukaan. Juttelin viikonloppuna ystäväni kanssa siitä, että jo peruskouluaikana ajattelemme kokeiden tuloksien tai päättötodistuksen numeroiden kertovan meistä jotain. Ne ketkä pärjäävät koulussa, ovat lahjakkaampia ja älykkäämpiä kuin taas me, jotka emme saaneet niin hyviä numeroita, olimme jollakin tapaa lahjattomampia ja tyhmempiä. Tällainen oli ainakin oma ajattelutapani, koska mielestäni peruskoulussa ei otettu tarpeeksi huomioon erityistarpeita, joita jotkut yksilöt olisivat tarvinneet. 

Muistan kuinka kiusallista oli ysiluokalta päästessä vastata ystävien vanhempien kysymyksiin, kun he kysyivät että ”mihin lukioon sinä pääsit?” Tosiaan hain suoraan ammattikouluun merkonomilinjalle, koska ajatus oli, että tulen kuitenkin valmistumaan huonoilla numeroilla lukiosta. Tuntui, että olin jollakin tapaa alempiarvoisempi kuin ystäväni, jotka menivät lukioon. Toisaalta tämä ajatus oli vain omassa päässäni, ystäväni eivät olleet tätä mieltä. Merkonomiopinnot olivat kyllä ihan minun juttu ja valmistuinkin sieltä todella hyvin arvosanoin. Tämä taisi olla ensimmäisiä kertoja sitten alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen, kun oikeasti koin pärjääväni koulussa. 

Tästä pääsemme ehkä siihen tärkeimpään ajatukseen, jonka olen jo ajatuksen tasolla oivaltanut, että kaikki mitä teen, teen itseäni varten. Tekemisen tasolla en tätä aina meinaa sisäistää ja tuntuu, että joissain tilanteissa koen, että minun on näytettävä jollekin minua epäilleelle, että oikeasti suoriudun hyvin. Kuitenkin jo ajatuksen ymmärtäminen on tärkeää ja uskon sen näkyvän tulevaisuudessa tekemisessäni.

Palautteen tärkeys

Yksi tärkeimmistä ja kehittävimmistä asioista on palautteen saaminen ja sen antaminen. Arte on tässä kahden vuoden aikana kehittynyt hyvin paljon palautteen annossa. Nostamme asioita esille, mikäli ne mieltä vaivaavat ja annamme hyvää palautetta onnistumisista. Hyvää palautetta saadessani, koen, että se buustaa minua tekemään ja yrittämään entistä enemmän. Palautteen anto ja sen saaminen puhdistaa ilmaa ja se tuo luottamusta tiimin sisälle. 

Välillä pelkään, että kun koen olevani jossain hyvä ja suoriudun hyvin oman tontin hoitamisesta, joku tulee ja tiputtaa minut maan tasalle. Pelkään, että tällaisissa tilanteissa ajattelen olevani hyvä ja joku muu näkee tilanteen aivan toisin. Tämä voi johtua siitä, että loppujen lopuksi en ole saanut hirveästi kehitettävää palautetta Tiimiakatemian aikana. Mielestäni sille olisi ollut joissain kohti tarve. Yleisesti aina tekemisessä on jotain parannettavaa. 

Olen saanut palautetta siitä, miten annan palautetta. Yritän tehdä sen aina tsemppaavasti, jotta se oikeasti kehittää palautteen saajaa. Kritiikin antaminen on vieläkin vaikeaa ja se tuntuu ahdistavalta, koska pelkään, että palautteen saaja ottaa sen henkilökohtaisesti. Mutta tässäkin kehittyy vain tekemällä.

Mokaaminen ja siitä yli pääseminen

Se, että epäonnistut, on yksi opettavaisimmista asioista. Tiimiakatemialle tullessani ajattelin, että mokaaminen on noloa ja kauheaa, enkä ikinä tahdo epäonnistua missään. Nyt harmittelen välillä sitä, että en ole aina uskaltanut yrittää ja haastaa itseäni niin paljoa kuin mitä olisin voinut. Suurin osa projekteistani ovat olleet turvallisia ja käytännössä niissä ei ole ollut erityisempiä riskejä siihen, että voisi mokata. Tätä on kuitenkin turha jossitella jälkeenpäin, tässä on vielä vuosi jäljellä ja mikään ei ole myöhästä.

Pienikin unohdus tai ”epäonnistuminen” on aiemmin tuntunut maailmanlopulta ja olen ruoskinut itseäni siitä. Muistan kun töissä unohdin hoitaa jonkun pienen asian, joka ei oikeasti edes vaikuttanut kenenkään työhön, olin aivan rikki siitä. Mietin silloin, miksi olen niin huono enkä meinannut millään päästä siitä yli. Nyt tällaiset oikeasti naurattavat minua. 

Kolmas vuosi starttasi nyt tammikuussa ja koen, että olen ollut hukassa itseni kanssa. Vähensin projekteja minimiin, jotta voin keskittyä olennaiseen. Tällä hetkellä pyörii Clevenio sekä TA-Spirit ry, ja ne kyllä työllistävät minua tarpeeksi. Oma terveydentila ja jaksaminen on kuitenkin stressannut. Oma minäkuva on ollut vääristynyt ja koen, etten ole tehnyt tarpeeksi. Perfektionistin piirteitä löytyy ja ne näkyvät ehdottomasti tällaisissa. Tosiaan kirjapisteet ovat hieman roikkuneet tuolta viime syksystä lähtien, tästä on kyllä valmentajan kanssa sovittu, mutta en ole mielestäni tehnyt niiden eteen niin paljoa töitä kuin mitä olisin voinut. Nyt kuitenkin suunta ylöspäin ja ei muuta kuin tekemään vaan! Kyllä kaikki järjestyy.

You May Also Like…

25 strategiatyökalua

Omasta liiketoiminnallisesta tekemisestä on puuttunut jo pitkään sellainen pitkäjänteisyys ja systemaattisuus, enkä...

Lean startup by Inksu ja Pappa

Tämän esseen on kirjoittanut yhteistuumin Inka Rissanen sekä Lassi Louhelainen. Ja se on muuten nimittäin sellanen...

0 kommenttia

Lähetä kommentti