Omasta liiketoiminnallisesta tekemisestä on puuttunut jo pitkään sellainen pitkäjänteisyys ja systemaattisuus, enkä ole miettinyt tekemiseen oikeastaan sen isompaa strategiaa. Moni meidän tiimistämme oli jo lukenut kyseisen Tero Vuorisen ja Tuomas Huikkolan 25 strategiatyökalua kirjan ja ajattelin, että voisin itsekin lukea kirjan, pitäen silmällä tulevia 24 h synnytyksiä, sekä omia projekteja, joissa erilaisista strategiatyökaluista voisi olla hyötyä. Käytännönläheiset kirjat ovat olleet myös aina sellaisia mihin jaksan keskittyä ja luenkin ne melkein yhdeltä istumalta. Tämä kirja meni myös siihen kategoriaan. Kaikkia kirjan 25 työkalua on vaikea omaksua ja ottaa käyttöön kerralla ja se tuskin on tarkoituskaan, joten otin käsittelyyn ja perehdyin muutamaan itselle tärkeämpään työkaluun enemmän ja peilaan tässä ehkä kaikista relevanteinta työkalua tehtyihin projekteihin, jossa sitä olisi voinut käyttää.

VENGA

Kirjassa nousi kolme tärkeintä elementtiä/kysymystä, jonka pohjalle strategia rakentuu tai minkä pohjalta sitä kannattaa lähteä miettimään: minne, miten ja miksi? Tuntuu, että viimeisen vuoden aikana Vengassa on kokeiltu ja tehty monenlaisia strategioita ja mietitty, miten kehittää toimintaa ja ennen kaikkea miten päästään eteenpäin tiiminä, eikä yksilöinä. Olin viime vuonna meidän tiimimme joryssa ja silloin otimme uutena työkaluna käyttöön kahden viikon sprinttiajattelun. Kokeilu oli mielestäni onnistunut ja paransi tiimin sitoutumista tavoitteisiin. Tavoitteita oli myös helpompi seurata, koska ne katsottiin läpi kahden viikoin välein, jolloin myös tehtiin uudet tavoitteet seuraavalle kahdelle viikolle. Kahden viikon sprinttiajattelussa oli tavoitteena ottaa jokaiselle kahdelle viikolle oma teema, johon keskitytään, ettei ole liian montaa eri asiaa kerralla pöydällä. Tässä myös onnistuttiin. Kahden viikon sprinttiajattelulla ei kuitenkaan päästy liiketoiminnallisiin tavoitteisiin niin hyvin kuin esimerkiksi kirjapisteisiin/asiakaskäynti tavoitteisiin. Ehkä myös tämän takia uuden joryn myötä kahden viikon sprinttiajattelu poistui käytöstä ja tilalle tuli KAPT-malli. Molemmissa on sinällään sama idea. KAPT-mallissa tavoitteet vaan asetetaan kuukaudeksi kerrallaan, joka on myös tähän asti ollut toimivampi ratkaisu ainakin omasta mielestä. Kuukausitavoitteet ovat myös enemmän henkilökohtaiset, joten niiden ainakin pitäisi olla motivoimia. Tiiminä isona tavoitteena on valmistuminen ja yhteinen MYM ensi vuoden alussa.

CO-CREATION

Työkalun ideana on saada uusia ideoita aikaan tehokkaammin, sekä pysyä alati muuttuvassa markkinassa aallon harjalla. Työkalua käyttävä yritys/organisaatio tekee töitä yhdessä asiakkaiden kanssa, jolloin eri sidosryhmiltä saadaan reaaliaikainen tieto mitä asiakaskentässä tapahtuu ja näin heidän tarpeisiinsa pystytään vastaamaan paljon nopeammin. Kevään aikana tehty yrityshankinta Kasvu Openille oli hyvä esimerkki, siitä kuinka saadaan paras mahdollinen lopputulos, kun asiakkaiden mielipiteitä ja kommentteja kuunnellaan. Vuosittain tehtävä soitteluprojekti aikana asiakkailta kerätään palautetta ja kommentteja kasvupoluista ja mitä niissä voisi muuttaa, jotta he hakisivat mukaan. Tämä tieto on erittäin arvokasta siinä vaiheessa, kun seuraavan vuoden polkuja suunnitellaan.

Talvitaituri projektissa tehdyssä kumppanuushankinnassa olisi ehkä ollut myös hyvä ottaa muutama asiakas mukaan rakentamaan kumppanuuspaketteja, joita lähdettiin myymään. Palautetta toki saa kerättyä myyntiprosessin aikana, mutta paljon tehokkaampaa olisi, jos pääsisi jo käynnistämään homman sellaisilla tuotteilla, mitkä on suunniteltu kohderyhmään kuuluvan asiakkaan kanssa. Toki kumppaneita hankittaessa tulee paketit myös yksilöidä yrityskohtaisesti, mutta kaikissa on kuitenkin perusperiaate, niin kuin talvitaiturissa.

Syksylle on todennäköisesti tulossa kumppanuus ja asiakashankintaan liittyvä projekti KuPsin kanssa, josta alustavasti puhuttiin asiakastapaamisessa heidän myynti- ja markkinointipäällikkönsä kanssa. Siihen projektiin aion viedä tätä kyseistä työkalua tai ainakin esitellä käytettäväksi. Kumppanuushankinnassa asiakkaiden kanssa yhdessä tekeminen ja suunnittelu on isossa roolissa yrityksen sitouttamisessa. Tapaamisesta ei ainakaan noussut ilmi, että he tekisivät kumppanuuspakettien suunnittelua yhdessä asiakkaiden kanssa, joten siinä on itsellä valttikortti, koska pystyn tuomaan oman osaamisen lisäksi erilaisia työkaluja työn helpottamiseksi. Urheilun parissa toimimisessa täytyy ehkä miettiä vielä se paras ja tehokkain tapa tehdä yhteistyötä asiakkaiden kanssa, koska välttämättä etäyhteyksin ei saa välitettyä tarvittavaa tunnetta, jonka perusteella monesti ostopäätökset tehdään, kun on kyse ’’sponsoroinnista’’.