Olin lukenut johtajuuden koulutusohjelmaa varten Stephen R. Coveyn ”7 Habits of Highly Effective People”, suomenkielisenä Tie menestykseen -kirjan, ja lukiessani Eckhart Tollen kirjoittamaa Läsnäolon voimaa huomasin kirjoissa paljon yhtäläisyyksiä. Ensinnäkin molemmat kirjat on kirjoitettu ennen 2000-lukua eli ovat suhteellisen vanhoja teoksia, mutta edelleen hyvin suosittuja. Siinä missä useiden kirjojen tieto vanhentuu ajan myötä, näiden kahden kirjan opit tulevat entistä relevanteimmaksi maailman muuttuessa. Mistä tämä taas johtuu, lainaan lyhyen pätkän Coveyn Tie menestykseen -kirjasta: ”Ongelmamme ja murheemme ovat yleismaallisia ja alati kasvavia, ja ratkaisut niihin perustuvat nyt ja tulevat aina perustumaan yleismaallisiin, ajattomiin, itsestään selviin periaatteisiin, jotka on tunnettu kaikissa kestävissä, kukoistavissa yhteiskunnissa kautta historian.” Eckhart Tollen opit Läsnäolon voima -kirjassa pohjautuvat mm. Buddhan ja Jeesuksen viisauksiin eli yli 2000 vanhoihin opetuksiin.

Tie menestykseen -kirjassa ensimmäinen toimintatapa tiellä menestykseen on olla proaktiivinen. Proaktiivisuudella tarkoitetaan aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä sitä, että olemme itse vastuussa omasta elämästämme. Proaktiivinen ihminen keskittyy asioihin, joihin voi vaikuttaa eikä asioihin, jotka kuuluvat huolenaiheiden piiriin. Myös Läsnäolon voimassa viitataan ihmiseen proaktiivisuuteen seuraavasti: ” Valittaminen ei koskaan ole sen hyväksymistä, mitä on. Siihen liittyy poikkeuksetta tiedostamaton negatiivinen lataus. Kun valitat, teet itsestäsi uhrin. Kun puhut suusi puhtaaksi, olet voimissasi. Siispä toimi tai puhu, jos on tarpeen, tai hyväksy tilanne ja anna sen olla. Kaikki muu on hulluutta.” Tämä on yksi asia, mihin olen pyrkinyt kiinnittämään huomiota luettuani nämä kirjat. Aiemmin olen huomaamattani etsinyt syntipukkia ongelmilleni, mutta nykyään lukemani tekstit pompahtavat aina mieleeni, kun alan jossittelemaan. Olen alkanut ymmärtämään omien valintojen voiman sekä alkanut hyväksymään olosuhteeni ja sen, että olen niistä itse vastuussa.

Aiempaan kappaleeseen liittyen Tolle kirjoittaa hyvin negatiivisuudesta ja siitä, kuinka kaikki se on kytköksissä aikaan. ”Pelko kaikissa muodoissaan – levottomuus, ahdistuneisuus, jännittyneisyys, stressi, huolestuneisuus – syntyy liian suuresta määrästä tulevaisuutta ja riittämättömästä määrästä nykyhetkeä. Anteeksiantamattomuus kaikissa muodoissaan – syyllisyydentunne, pahoillaan oleminen, kauna, valittaminen, murheellisuus, katkeroituminen – syntyy liian suuresta määrästä menneisyyttä ja riittämättömästä määrästä nykyhetkeä.” Tämän luettuani muistin erään sanonnan, jonka olin lukenut kauan aikaa sitten. En muistanut koko sanonnan olemassaoloa, ennen kuin se yhtäkkiä pomppasi mieleeni tekstiä lukiessani. Se menee näin: ”If you are depressed you are living in the past. If you are anxious you are living in the future. If you are at peace you are living in the present.” Taisin silloin kyseenalaistaa tätä todeten, että pelko ja anteeksiantamattomuus sekä näiden kahden kaikki muodot johtuvat vain tietyistä elämäntilanteista. Tätä olen pohtinut pitkään ja alkanut ymmärtämään Tollen kirjoittamat ajatukset oikeiksi. Kaikki negatiivisuuteni on liitettävissä menneisyyteni tai tulevaisuuteeni. Tämänhetkinen ahdistuneisuus ja stressi poikii tulevasta deadlinesta liittyen reflektioiden palauttamiseen. Hetkittäin onnistun saamaan ajatukseni nykyhetkeen, jolloin huomaan mieleni kevenevän huomattavasti, mutta tämä ei kestä vielä pitkään. Tämän suhteen täytyy ehdottomasti jatkaa harjoittelua.

Yksi mielenkiintoisimmista Tollen kirjoittamista opeista liittyi menneisyyden tuskasta ja kärsimyskehosta luopumiseen. Kärsimyskeholla tarkoitetaan negatiivista energiakenttää, joka on muodostunut kaikesta emotionaalisesta tuskasta, jonka jäämät jatkavat elämäänsä ihmisen mielessä. Ne sulautuvat menneisyyden tuskaan ja asettuvat taloksi mieleen ja kehoon. Kärsimyskehoon sisältyy myös lapsena kärsitty tuska, jonka syynä on tiedostamattomuus maailmassa, johon on syntynyt. Tämä kärsimyskeho taas vaikuttaa ihmisen ajatusmaailmaan, tunteisiin ja toimintaan. Kärsimyskehosta vapautuminen tapahtuu tietoisen läsnäolon kautta, johon sisältyy syvää tietoisuutta omista tunteista, ajatuksista ja kehon reaktioista ilman tuomiota tai vastustusta. Tämä kappale sai minut tunnistamaan kärsimyskehoni, ja sen tuottamat tuntemukset ja reaktiot, jotka ilmenevät myös Tiimiakatemialla tiimin toiminnassa. Kärsimyskehon tunnistaminen onkin ensimmäinen askel siitä vapautumiseen. Seuraavaksi tavoitteena on oppia hyväksymään kärsimys, mikä on olennainen osa matkaa kohti tietoista läsnäoloa ja henkistä kasvua.

Tie menestykseen -kirjassa todetaan, että kirjan sisällön ymmärtäminen ja toimenpiteiden toimivuus vaatii useamman lukukerran ja jatkuvaa harjoittelua. Sama pätee Läsnäolon voimaan. Tällä hetkellä ymmärrän pintapuolisin, mistä läsnäolon voimassa on kyse. Pää on myös täynnä sekalaisia Jeesuksen, Zenmestareiden, Buddhan ja ties minkä viisaan ihmisen inspiroivia oppeja ja lausahduksia. Lukukokemukseen on vaikuttanut myös stressi ja kiire, mikä ei ole paras yhdistelmä, kun pyrkii harjoittamaan henkistä kasvua. Kirjassa oli käytössä merkki, jonka kohdalla Tollen kehotti lukijaa pohtimaan ja harjoittamaan juuri lukemaansa asiaa. Itse aiheuttamastani aikataulun kiireellisyydestä en onnistunut luomaan rauhallista mielentilaa tai en kokenut ajan riittävän näihin harjoituksiin. Siksi aionkin lukea kummankin kirjan, Tie menestykseen ja Läsnäolon voiman uudestaan joululomalla ajatuksen kanssa. Eikä lukukerrat varmasti lopu myöskään siihen, koska koen, että henkinen kasvu on asia, jossa minulla on eniten kehitettävää.