Lähdin lukemaan Saku Tuomisen – Kuinka puut kasvavat ja miksi antilooppi ravistaa kirjaa lukuisien suosituksien innoittamana. Luin tätä kirjaa ennen Kestävä markkinointi nimisen kirjan, joka sai minut kiinnostumaan kestävyys ja vastuullisuusteemasta. Kuinka puut kasvavat sai minut herättelemään ja miettimään asioita paljon laajemmin ilmastonmuutoksen kannalta. Olen toisaalta aina tiedostanut ilmastonmuutoksen ja sen vakavuuden, mutta ajatellut ehkä hiemankin liian suppeasti sitä arkisten asioiden keskellä. Kirja avasi hyvin sitä, miten pienet ja arkiset asiat vaikuttavat isossa kuvassa ilmastonmuutokseen.  

Mielestäni oli hurjaa ja jopa silmiä avaavaa, kun kirjassa puhuttiin, että suurin osa maailman päästöistä syntyy ruokateollisuudesta. Tehotuotannolla luodaan tilanne, että ruokaa on saatavilla helposti ja halvalla lähes kaikkialla, jolloin ihmiset pystyvät hamstraamaan ruokaa enemmän kuin sille on oikeasti tarvetta. Ruokahävikkiä syntyy enemmän ja enemmän. Tuominen kirjoitti kirjassaan, että maailmalla kokonaisuudessaan Kiinaa isommalla alueella tuotetaan jatkuvasti ruokaa, joka päätyy kokonaan hävikkiin. Ilmastopäästöjä syntyy siis turhaan aivan valtavasti. Ilmastonmuutos luo valtavasti uusia mahdollisuuksia ja uusia bisneksiä, kun pyritään keksimään näille ongelmille ratkaisuja.  

Arkiset valintani eivät ole aina välttämättä ilmastonmuutoksen kannalta kaikista suotuisimpia ja parannettavaakin löytyy. Ruokailutottumukseni on lähes aina melkoisen lihapainotteisia sekä omistan myös polttomoottorikäyttöisen auton ja moottoripyörän. Olen tiedostanut, että lihansyönti ei ole ilmaston kannalta kestävää toimintaa, mutta en ole koskaan aikaisemmin asiaa sen suuremmin miettinyt. Suvussamme harrastetaan aika paljon metsästystä, joten kaikki liha ei kuitenkaan ole tehotuotannon kautta haalittua vaan oikeaa riistan lihaa, jolloin se hieman kompensoi asiaa. Olen myös pyrkinyt vähentämään lihankulutusta, mutta voisin myös ostaessani lihaa pyrkiä ostamaan luomua tai eettisemmin tuotettua halvimman sijaan.  

Kestävät teot ja ratkaisut asettavat ihmisiä eriarvoiseen asemaan myös siinä, että esimerkiksi tällä hetkellä sähköautot ovat suhteellisen kalliita eivätkä ne ole kaikkien hankittavissa. Opiskelijabudjetilla harvoin pystyy tekemään isompia investointeja, mutta uskon että minulle itselleni vähäpäästöinen sähköauto olisi muutenkin hieman turha hankinta. Viikoittaiset liikenteessä liikkumiset olen pyrkinyt minimoimaan ja ajoa tulee viikossa muutama kymmentä kilometriä, jolloin päästöjäkään ei mahdottomasti synny. Olen tietoisesti vähentänyt ajoa ja pyrin tekemään lähes kaiken liikkumisen polkupyörällä.  

Vaikka kirja painottui paljon ilmastonmuutokseen ja luontoaiheisiin asioihin oli siinä minun mielestäni myös asioita, joita pystyy peilaamaan suoraan nykyiseen liike-elämään. Kirjassa nimensä mukaan kerrottiin esimerkki puiden kasvamisesta. En ole koskaan miettinyt esimerkiksi sitä, miksi tiheässä metsässä kaikki puut ovat saman korkuisia. Tiheässä metsässä kaikki puut kasvavat nopeasti tiettyyn korkeuteen, mutta eivät kuitenkaan halua kasvaa muita korkeammalle, koska pidempi pituus altistaa puut tuulelle ja on riski, että ne kaatuvat ja kuolevat pois. Liike-elämässä mielestäni on hyvin paljon samankaltaisuuksia. Yritykset pitävät hintansa kilpailukykyisinä ja kilpailijoiden kanssa hyvinkin samassa linjassa, sillä hintoja ei haluta nostaa liian korkeaksi, ettei asiakasta menetetä kilpailijalle paremman hinnan perässä. Puiden kasvu tapahtuukin pääsääntöisesti korkeuden saavutuksen jälkeen sen paksuuden ja syvyyden kasvattamisessa. Jokainen yritys voisi miettiä tätä esimerkkiä omassa toiminnassaan, sillä tuntuu ainakin, että osa yrityksistä haluaa kiireellä kasvattaa pituuttaan ennen kuin juuret ovat tarvittavalla tasolla maassa kiinni. Juurten tulee olla maassa vankasti kiinni, ettei ensimmäisen kovan tuulen (haastavan ajan) tullessa tuuli kaada puuta nurin.  

Ilmastonmuutos on monille meistä vaikea aihe ymmärtää ja ottaa tosissaan useista eri syistä. Ensinnäkin sitä on vaikea hahmottaa pitkäkestoisuutensa vuoksi, sillä vaikutukset tapahtuvat hitaasti vuosien ja vuosikymmenten aikana mikä tekee siitä ei niin akuutin uhan tuntuisen. Ihmisten kiinnostus laskee, sillä ihmiset ovat usein taipuvaisia reagoimaan nopeasti kehittyviin tilanteisiin. Toiseksi ilmastonmuutos näyttää olevan etäinen ongelma monille, sillä sen vaikutukset eivät tunnu ja näy välittömästi omassa arkielämässä. Ongelmien kaukaisuus, kuten jäätiköiden sulaminen ja trooppisten alueiden tulvat eivät vaikuta meidän päivittäiseen elämäämme, jolloin ne tekevät tilanteesta vähemmän kiinnostavan. Ihmiset ovat taipuvaisempia kiinnostuvaan asioista enemmän, mikäli tilanteen vaikutukset ovat käsinkosketeltavissa päivittäisessä elämässä. 

Kolmanneksi ilmastonmuutokset tilastolliset luvut voivat olla vaikeasti hahmotettavia. Esimerkiksi 1,4 asteen lämpötilan nousu voi kuulostaa pieneltä, mutta sillä on merkittävä vaikutus muutoksineen ilmastossa ja ympäristössä. Samoin suuret luvut, kuten satojen tuhansien sukupuuttoon kuolleiden lajien määrä voi tuntua abstrakteilta ja kaukaisilta, eikä niitä välttämättä koeta henkilökohtaisesti merkityksellisinä. Jotta voimme saada ihmiset heräämään ja tajuamaan ilmastonmuutoksen vakavuuden on meidän pyrittävä tuomaan se lähemmäksi jokaisen ihmisen arkea selittämällä sen konkreettiset vaikutukset sekä tarjota sellaisia ratkaisuja, jotka tuntuvat saavutettavissa olevilta. Lopuksi on tärkeä muistuttaa, että ilmastonmuutos koskettaa meitä jokaista, vaikka sen vaikutukset eivät olisikaan juurikaan näkyvissä omassa elinympäristössämme.