Olen kuullut monen Tiimiakatemialaisen hehkuttavan Saku Tuomisen Kuinka puut kasvavat ja miksi antilooppi ravistaa -kirjaa. Aiheesta kiinnostuneena ja kehuja kuunnelleena laitoin kuulokkeet korville ja kirjan pyörimään. 

Maapallolla on noin kahdeksan miljardia ihmistä. Puita on noin kolme tuhatta miljardia. Luonto on kauneuden lisäksi täynnä viisautta ja kekseliäisyyttä. Voimme oppia sieltä paljon ja inspiroitua ihan arjen tasolla. Itse opin kirjaa lukiessa sen, miksi yleensä kaikki puut ovat saman mittaisia. Jos puu on pitempi kuin sen ympärillä olevat tuuli nappaa siihen helpommin kiinni jolloin se voi katketa ja kaatua. Samanpituisina ne yhdessä huojuu muttei katkea niin helposti. Joukossa on voimaa. 

Kirjassa nousi esille mielenkiintoisia termejä, jotkut tuttuja ja jotkut uusia. Kognitiivinen dissonanssi termi tuli tutuksi jo lukiossa psykologiaa lukiessani. Kognitiivinen dissonanssi on keskenään yhteensopimattomien vakaumusten ja käsitysten aiheuttama psykologinen ristiriita. Syntyy hämmentynyt tunne, kun aiemmat uskomukset ja oletetut asiat ovat ristiriidassa uuden tiedon kanssa. Willful blindness, tietoinen välttäminen on muualle katsomista. Tiedämme todellisuuden mutta emme halua huomioida sitä vaan haluamme elää omassa kuplassa. Haluamme pysyä tutuissa ja turvallisissa valinnoissa. Onhan muutos aina raskasta ja usein hyvin hidasta. Willful blindness näkyy vahvasti ihmisten ajatuksissa liittyen ilmastonmuutokseen. Moni ajattelee, ettei omilla valinnoilla ole merkitystä maapallon hyvinvointiin. Ettei yksi ihminen voisi saada muutosta aikaan. Mitäköhän tapahtuisi jos jokainen ajattelisi tämän sijaan, että minä voin muuttaa maapallon hyvinvointia omilla valinnoilla ja alkaa toteuttamaan parempia arjen valintoja.

Tuominen nosti kirjassaan esille Taylorismin. Frederick Winslow Taylorin kehittämä liikkeenjohto-oppi, tieteellinen liikkeenjohto. Taylorismissa ydin asiana on työn tekemisen tarvittavien prosessien optimointi ja sen keskeinen filosofia voidaan tiivistää neljään perusperiaatteeseen.

1. Tapa jolla jokainen työvaihde tehdään tulee perustua tieteelliseen analyysiin
2. Kukin työntekijä tulee valita ja kouluttaa kyseisen tehtävän suorittamiseen
3. Työn tekemiseen tulee olla selkeät ohjeet ja niiden noudattamista tulee valvoa
4. Johdon tärkein tehtävä on tehostaa prosessin jokaista vaihetta

Taylorismi on saanut paljon kritiikkiä koska se lähestyi työntekijöitä kuin koneita. Taylorismissa oli kuitenkin paljon hyvää. Sen katsotaan luoneen prosessi analyysin, prosessi optimoinnin, standardisoinnin sekä massatuotannon käsitteet. Autoteollisuuden ja karjan kasvattamisen lisäksi yritysmaailma on saanut paljon vaikutteita taylorismista. Huomaahan tämän myös Tiimiakatemian arjessa. Projektien halutaan olevan mahdollisimman selkeitä ja tehokkaita prosessien jokaisessa vaiheessa.

Tuominen nosti kirjassaan esille myös Harvardin yliopiston kunniaprofessorin John Kotterin. Kotter on seurannut useita johtajia ja organisaatioita kun he ovat yrittäneet muuttaa tai toteuttaa heidän strategioitaan. Kotter identifioi ja poimi yleisimmät menestyksen tekijät ja dokumentoi ne. Näin syntyi 8 askelta muutosjohtamiseen. Tämä palkintoja voittanut menetelmä on todistetusti hyvä keino kestävään muutokseen.

8 Steps for Leading Change

1. Create A Sense of Urgency
2. Build A Guiding Coalition
3. Form A Strategic Vision
4. Enlist A Volunteer Army
5. Enable Action By Removing Barriers
6. Generate Short-Term Wins
7. Sustain Acceleration
8. Institute Change

”Jos kykenet menemään haluamaasi suuntaan piiloittamatta mitään ja samaan aikaan itseäsi huumorilla ja lämmöllä suhtautuen, se alkaa muuttaa sitä mikä olet.”

Buddhalainen nunna Pema Chödrön 

Tämä on Tuomisen mukaan kirjan yksi tärkein ajatus. Omaan arkeen siis lisää itsekriittisyyttä kasvun lisäämiseksi mutta myös armollisuutta.