Luin Petteri Lillibergin ja Riku Mattilan kirjoittaman kirjan Kestävä markkinointi – Ilmastonmuutosopas brändeille. Kirjassa kerrottiin miten kestävä markkinointi ja brändi ovat avain menestykseen. Kirjassa kerrottiin paljon esimerkkejä muun muassa Patagoniasta ja Nikestä kuinka heidän brändinsä muuttui kestävämmäksi ajan myötä. 

Nykyajan markkinoinnin tulisi tyydyttää nykykuluttajien tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien hyvinvointia. Yritysten tulee panostaa nykypäivänä enemmän ja enemmän kestävään toimintaan ja sen näyttämiseen läpinäkyvästi asiakkailleen.  

Helsinkiläinen Smart & Clean – säätiö on listannut toimialat, joissa kulutustottumuksilla ja –valinoilla on erityisen suurta painoarvoa ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Nämä toimialat ovat: ruoka, liikenne, asuminen, vaatteet & tekstiilit, elektroniikka ja lentoliikenne. Vaatteet ovat niin käytännön sanelemia pakkoja kuin itseilmaisun välineitä. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän kestävien vaatebrändien laadukkaasti ja ympäristöystävällisesti tuotetuista tuotteista. Kirjassa kerrottiin, että jos vastaa brändistä näillä edellä mainituilla toimialoilla, on hyvin vähän tekosyitä olla käyttämättä brändin voimaa ilmastonmuutoksen ratkaisun työkaluna. Markkinoinnin ammattilaiset ovat siinä asemassa, jossa vastuullisuus on pakko olla osana markkinointia. Jos brändillä ei ole positiivista kädenjälkiroolia ilmastonmuutoksen torjunnassa erityisesti näillä toimialoilla niin on vaikea nähdä miten brändin arvo tulisi kasvamaan tulevaisuudessa.  

Edistämme mielestäni 1501 Vintagella kestävää ajattelutapaa, mutta en voi sanoa toimintamme olevan kaikista kestävämmästä päästä. Tuotteemme ovat kaikki käytettyjä osa varmasti useammallakin henkilöllä käytössä olleita vaatteita. Valitettavasti joudumme ainakin tällä hetkellä tilaamaan tuotteemme Keski-Euroopasta ja näin rahdit aiheuttavat päästöjä. Silti on kestävämpää tilata meiltä laadukkaita käytettyjä vaatteita kuin uusien vaatteiden ostaminen.  

Pyrimme pienentämään 1501 Vintagen hiilijalanjälkeä tulevaisuudessa enemmän. Olemme vaihtamassa pakkauksissa käytetyn muoviteipin paperiteippiin, jotta saamme pakkauksistamme täysin muovittoman. Olemme myös pyrkineet korjaamaan ja puhdistamaan tuotteita, jotka sen vaativat, jotta lisäämme vaatteiden käyttöikää ja voimme toimittaa tuotteet asiakkaiden käyttöön. Tällä hetkellä meillä on varastossa tuotteita, jotka eivät vastaa brändimme laatu- tai tyylistandardeja. Olemme saaneet onneksi hyvän osan niistä myytyä pop-upissa, mutta emme ole vielä päätyneet ratkaisuun, mitä teemme lopuille tuotteille. Myymme todennäköisesti loputkin eteenpäin, roskiin ne eivät ainakaan ole menossa. 

Emme juurikaan ole viestineet markkinoinnissa, emmekä verkkosivuilla asioita kestävyyden näkökulmasta, joka on nyt ajateltuna aika kummallista. Meidän tulisi ehdottomasti painottaa sitä enemmän. Olemme ehkä pitäneet sitä itsestään selvyytenä, että asiakkaat ymmärtävät pienentävänsä hiilijalanjälkeään ostamalla meiltä verrattuna uusien vaatteiden ostamiseen. Ehkä se niin onkin, mutta meidän tulisi silti painottaa sitä ja kertoa esimerkiksi meidän tapojamme, joilla pienennämme hiilijalanjälkeämme. 

Olen viimevuosien aikana muuttanut merkittävästi omaa ostokäyttäytymistäni vaatteiden osalta. Tänä päivänä suurin osa vaatekaappini sisällöstä on ostettu käytettynä. Jos ostan vaatteita uutena, pyrin ostamaan laadukkaita, hyvissä oloissa ja ekologisesti valmistettuja tuotteita. Tällöin hinnat ovat yleensä vähän korkeampia, mutta vaatteiden käyttöikä on huomattavasti pidempi. Vuosia sitten ostin yleensä vaatteet paikoista, mistä tuotteet saa halvimmalla, kiinnostumatta siitä miten ne on tuotettu. Nykyään välttelen vaatteiden ostamista viimeiseen asti pikamuotiketjuilta, kuten H&Mltä, 157lta ja Zaralta. Nämä tuntuvat olemaan silti edelleen tosi suosittuja vaatteiden ostopaikkoja kuluttajien keskuudessa, mutta yhä enemmän ihmiset ovat muuttamassa ostokäyttäytymistään vaatteidenkin osalta kestävämmäksi. 

Kirja lisäsi ymmärrystäni vastuullisuuden tärkeydestä kuluttajan, brändin ja markkinoinnin näkökulmista. On vaikea nähdä tulevaisuudessa brändeillä arvoa, jotka eivät ole jollain tavalla mukana edistämässä kestävämpää ja ekologisempaa yhteiskuntaa. Yritysten tulee nyt viimeistään tarjota kuluttajille kestävämpiä vaihtoehtoja.