Syksyn ensimmäiseksi kirjaksi itselleni valikoitui Pekka Ruokolaisen Brändikäsikirja, joka oli täydellinen startti syksylle. Valitsin kyseisen kirjan, koska markkinointi ja brändäys kiinnostaa minua erityisesti, lisäksi markkinoinnin koulutusohjelma on alkamassa pian, joten tämä kirja oli varsin hyödyllinen sitäkin ajatellen. Brändikäsikirja oli napakka paketti brändin kehittämisestä. Kirja oli melko lyhyt, mutta koin sen loppujen lopuksi ihan hyväksi asiaksi, koska kirja oli pelkkää asiaa, ja sain niin sanotusti pehmeän laskeutumisen kirjojen pariin.

Brändi on hyvin mielenkiintoinen asia, kuten kirjassa sanotaan, brändi syntyy asiakkaan päässä, eikä yritys voi sitä päättää millaisena asiakas sen kokee. Yritys voi totta kai tehdä paljon asioita, jotta asiakas kokisi brändin toivotulla tavalla, mutta jokainen ihminen on lopulta yksilö, joka kokee asiat omalla tavallaan suhteutettuna omaan maailmaansa. Tämä on ehkä jopa pelottava ajatus, koska vaikka kuinka yrittäisit rakentaa brändistäsi tietynlaista, voi joku silti kokea sen toisenlaisena. Brändin tietoinen kehittäminen on siis todella tärkeää, jotta brändi koettaisiin toivotunlaisesti.

Kirja esittelee brändin kirkastus työkalun, jonka tarkoituksena on, että jokainen työntekijä yrityksessä ymmärtää yrityksen tarkoituksen, tarinan, tavoitteen, mission ja kenelle he luovat toiminnallaan arvoa. Missään yrityksessä, jossa olen työskennellyt, ei ole käyty läpi mitään näistä kohdista ja se tuntuu oudolta näin jälkikäteen mietittynä. Kirjan luettuani, ymmärrän miksi nämä ovat tärkeitä asioita käydä läpi. Tuntuu, että töitä vain tehdään sen enempää ajattelematta, olisihan se tärkeää kuulla yrityksen tarinasta ja brändistä, jotta tietää voiko sen takana ylipäätään seistä. Työntekijät ovat iso osa asiakaskokemuksen synnyttämisessä, joten siksi myös heidän sitouttamisensa brändiin on erityisen tärkeää.

Brändin kirkastus työkalu on brändin kehittämisprosessi, johon kuuluu kolme vaihetta:

1. Ytimen kiteytys: Yritys määrittelee sen yhdeksän peruspilaria ja päättää paikkansa kentässä, josta asiakas valitsee palvelunsa. Tämän jälkeen yrityksellä on yhteinen ja todellinen käsitys siitä, mitä se on ja mitä se haluaa asiakkaan ajattelevan sen olevan.

Yrityksen peruspilaristo koostuu seuraavista asioista:

• Tarkoitus – Yrityksen olemassaolon juurisyy
• Visio – Yrityksen tavoiteasema markkinoilla
• Missio – Yrityksen tehtävä, lisäarvo asiakkaalle
• Strategia – Tärkeät päätökset ja periaatteet, jotka ovat edellytys tavoitteeseen pääsemiseksi
• Arvot – Yrityksen yhteiset arvot, jotka toteutuvat jokapäiväisessä toiminnassa
• Asiakkaat – Millaisia yrityksiä, ja millaisia ihmisiä yrityksessä
• Kilpailijat – Mitä ja millaisia yrityksiä
• Asemointi – Miten yritys asemoidaan markkinoilla asiakkaan näkökulmasta katsottuna
• Lupaus – Ydinviesti ja lupaus asiakkaalle

Olemme Bluumin markkinointitiimissä tehneet brändäystä, mutta se on vielä kesken. Olemme miettineet mm. missiota sekä visiota, mutta emme kaikkia näitä yhdeksää kohtaa. Alku syksystä meidän olisi tarkoitus saada Bluumin brändäys tehtyä, joten koin jo tämän ensimmäisen brändin kehittämisprosessin vaiheen todella hyödylliseksi ja se antoi paljon ajateltavaa.

Kirjan mukaan tähän ensimmäiseen vaiheeseen on hyvä ottaa mukaan mahdollisimman moni yrityksen henkilökunnasta. Tämä tavallaan yllätti, mutta toisaalta taas ei. Päätöksiä on helpompi tehdä pienemmällä porukalla, mutta koska kyseessä on yrityksen brändi, totta kai kaikkien näkemykset ja tunteet on otettava huomioon, jotta jokainen pystyy sitoutumaan brändiin. Olemme pitäneet treenit Bluumin brändistä ja miettineet koko porukalla sitä, millaisen kuvan haluamme itsestämme antaa ja millainen yritys Bluumi on. Kirja kuitenkin herätti paljon ajatuksia ja koen, ettemme ole miettineet brändiämme tarpeeksi ja ehkä olisi aiheellista käydä koko tiimin kesken nämä yhdeksän pilaria läpi ja miettiä vastaukset niihin.

2. Brändin muotoilu: Yritys katsoo itseään peilistä ja arvioi vastaako se lupausta, jonka tämä asiakkaille haluaa antaa. Jos vastaus on ei, pitää kuvaa muokata. Brändin muotoilu on siis yrityksen viestinnän muotoilemista eri medioihin. Yrityksen ulkoinen olemus päivitetään vastaamaan lupausta. Muotoiluun kuuluu 10 vaihetta:

• Tarina – Mistä kaikki sai alkunsa?
• Hissipuhe – Mihin yritys uskoo, miten se toimii ja mitä tekee?
• Logo – Yrityksen nimen graafisesti muotoiltu kirjoitusasu
• Liikemerkki – Graafinen merkki, symboli, tunnus, jota käytetään logon kanssa
• Yritysvärit – Markkinointiviestinnässä käytettävät värit, jotka pohjautuvat asemointiin
• Typografia – Markkinointiviestinnässä käytettyjen kirjasin leikkausten eli fonttien määrittely
• Kuvamaailma – Määritellään kuvien tyyli
• Ilme ja olemus – Yritystä voi verrata ihmiseen, jokaisella on oma identiteettinsä
• Asiakaskokemus – Eri kohtaamispisteistä koostuva polku ostotapahtumaan
• Graafinen ohjeisto – Markkinointiviestinnän ohjeistus

Peilaten brändin muotoilua taas Bluumiin, olemme useaa kohtaa miettineet ja suunnitelleet, mutta tässäkään emme ole täysin valmiita. Logo, yrityksen värit ja typografia alkaa olemaan valmiita, mutta kaikkia näitä kohtia emme ole edes osanneet miettiä tai ottaa huomioon. Koen, että yksi tärkeimmistä kohdista on tarina, koska tänä päivänä ihmisiä yhä enemmän kiinnostaa tarinat yritysten takana. Mistä yritys tulee, mihin se uskoo, miksi yritys on olemassa ja voiko siihen luottaa, tarina kertoo yrityksen taustasta ja persoonasta ja se tekee yrityksestä mielenkiintoisen. Kirja kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan tarinaa kerrottaessaan kertojan aivoissa aktivoituu tietty osa ja tarinan kuulijalla tämä sama osa aktivoituu, jolloin he ovat ikään kuin samalla aaltopituudella.

3. Brändin jalkautus: Brändi jalkautetaan yrityksen strategisesti tärkeimpiin kohtaamispisteisiin, joissa asiakas kohtaa yrityksen. Näitä pisteitä voi olla esimerkiksi toimitilat, mainokset, nettisivut, sosiaalinen media tai käyntikortit. Loppujen lopuksi yrityksen henkilökunta on kuitenkin tärkein kohtaamispiste, koska he ovat brändin kasvot asiakaskohtaamisissa.

Tuota viimeistä kohtaa harvemmin miettii, kun toimii jonkun muun alaisena. Näin yrittäjänä, kun omat kasvot ovat pelissä, tulee asiakaskohtaamisia mietittyä paljon enemmän. Työntekijät ovat kuitenkin niitä ns. brändilähettiläitä ja jos itsekin olen käynyt jossain liikkeessä ja saanut tökeröä asiakaspalvelua, sitä aika nopeasti leimaa koko yrityksen tietynlaiseksi. Tämä korostaa sen tärkeyttä, että työntekijät perehdytetään kunnolla yritykseen, oikein juurta jaksaen, jotta he osaavat toimia brändin mukaisesti ja välittää asiakkaille oikeanlaista kuvaa.

Sain tästä kirjasta paljon ajateltavaa ja opittavaa, tämä oli oikein hyvä valinta tähän hetkeen, kun olemme Bluumin brändiäkin rakentamassa. Aion viedä markkinointitiimillemme opit ja kopit tästä kirjasta, jotta pääsemme niitä mahdollisimman nopeasti hyödyntämään. Suosittelen tätä kirjaa lämmöllä kaikille, jotka ovat rakentamassa brändiä tai kaipaisivat apua sen kirkastamiseen.