Luin Mari Luukkaisen vuonna 2022 julkaiseman kirjan Kasvuhakkeroi tai kuole tiimikaverin suosituksesta. Kirjan aihe oli kiinnostava ja koska kirja on julkaistu viimevuoden puolella on tieto vielä suhteellisen tuoretta. Luukkainen vitsailikin kirjan alussa, kuinka kirjaan pitäisi lisätä sivuja jo muutaman vuoden päästä ja kymmenen vuoden päästä uusia kokonaan, koska esimerkiksi uudet digimarkkinoinnin keinot voivat vanhentua nopeasti ja algoritmit muuttua. Luukkainen onkin melko uskottava ihminen kirjoittamaan kasvuhakkeroinnista, koska on itse tehnyt muun muassa Freskalla melkoista tulosta ja ollut mukana kymmenkertaistamassa liikevaihtoa.

Jo kirjan alusta alkaen painotettiin sitä, että kasvuhakkerointiin tarvitaan paljon muutoskyvykkyyttä ja tiimi, joka pystyy nopeaan toimintaan. Jos kasvutiimi esimerkiksi tekee kokeiluita sovelluksen käytäntöön liittyen, on negatiivisen vastaanoton tullessa oltava valmis reagoimaan. Työnimikkeinä ”Growth Manager” tai kehityspäällikkö ovat varsin uusia ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten yritysten rakenne muuttuu tulevaisuudessa. Korvaavatko kasvuhakkeroijat muut nimikkeet. Luukkaisen esimerkki Coca-Colan ratkaisusta oli mielenkiintoinen. ”Kokiksen” toimistolla päätettiin, että markkinointijohtaja erotetaan ja tilalle hankitaan kasvujohtaja. Luukkainen epäilee, että syynä tähän on markkinointipäällikön pestin ympäripyöreys ja liian laaja työnkuva. ”Mikään perinteisen markkinointijohtajan käyttämä mittari ei ota huomioon yrityksen tulosta tai taloutta”. Kasvutiimin vahvuus kun nimenomaan on se, että se seuraa markkinoinnin suoria vaikutuksia konversioihin ja tekee muutoksia tilastojen perusteella. Kasvutiimi palloilee siis jossain myyntitiimin ja markkinointitiimin välimaastossa ja yrittää löytää ongelmakohdat. Toiminta on nopeaa, koska on kyse yhdestä tiiviistä tiimistä, eikä kahden eri tiimin tai johtajan tarvitse palaveerata keskenään ja pohtia kasvun solmukohtia. Toiminta perustuu tehokkuuteen ja dataan/informaatioon. Kasvutiimillä pitäisi olla laaja ymmärrys yrityksen toiminnasta tuotteesta asiakaspalveluun, jotta toimintaa voidaan analysoida ja ilman dataa tätä ymmärrystä on vaikea saavuttaa.

On itse vaikea sanoa, onko tämä Luukkaisen kuvailema tiimien yhteispeli suomalaisissa yrityksissä kuinka yleinen ongelma, koska ei itse ole yhteenkään ”tiimiin” koskaan kuulunut. Perheyrityksessä, jossa olen monet kesät työskennellyt ei seurailla verkkosivujen klikkauksia tai pohdita digimarkkinoinnin trendejä. Luotetaan ennemminkin kokosivun lehtimainokseen Ilta-Sanomissa. Enkä sano, että klikkauksiin välttämättä pitäisikään perehtyä. Asiakasprofiilia on varmasti mietitty ja ymmärretty, että fyysinen lehti vain tavoittaa eläkeläispariskunnat parhaiten ja olen sen itsekin tiskin takana todennut faktaksi vastaanottaessani pariskuntia sisään. Kun eläkeläismies rakkaalla Fiatin maantielaivallaan seilaa kohti uusia leirintäalueita, lukee hänen vaimonsa vieressä lehteä eikä selaa Instagramia.

Väittäisin, että itse leirintäalueen asiakasprofiili on melko helppo määrittää, mutta koska samaisen perheyrityksen tarjoamat muut palvelut koskettavat lähes jokaista suomalaista aikuista voisi klikkausten seuraamisesta ja digimarkkinointiin panostamisesta ollakin hyötyä. Koljonvirran Kartanolta löytyy majoitus-, kokous-, ja saunatilat, jonka lisäksi catering-palvelu onnistuu niin työmaille kuin rippikouluillekin. Alueella myös järjestetään skeittikisoja, häitä, keikkoja ja tykypäiviä. On niin valtavasti kaikkea laidasta laitaan, että yhden ihmisen voisi pelkästään valjastaa päivittämään someja ja nettisivuja, jotta ihmiset saavat käsityksen siitä, mitä kaikkea alueella tapahtuu.

Koljonvirran markkinoinnissa voitaisiin käyttää kirjassa mainittua 411-strategiaa. Tämä yksinkertainen strategia meinaa käytännössä sitä, että sosiaalisen median postauksistasi neljä tulisi olla joko informatiivisia, hauskoja tai samaistuttavia. Näin mielenkiinto herätetään ja luodaan parhaillaan jopa jonkinlainen luottamussuhde asiakkaaseen, että ei tässä mitään tyrkyttämässä olla. Sen jälkeen postataan kaksi myyvempää postausta, joista toinen niin sanottu soft sell ja toinen hard sell. Alla kuvassa vielä näiden määritteet.

Mikä olisikaan uteliaalle savolaiselle parempaa somesisältöä, kuin esimerkiksi avoimesti yrityksen taloudesta tai henkilöstöstä kertominen. Ekollan TikTokissa on hyvä esimerkki siitä, kuinka suomalaisille raha on edelleen tabu ja kuinka sitä käytetään hyväksi. Ekolla postasi TikTokin, jossa Moona avaa heidän myyntiään I love me -messuilla ja videolla on tällä hetkellä 72 000 näyttökertaa. Jos tätä videota ei lasketa, neljän viimeisen postauksen toistojen keskiarvo on 7300. Toistomäärät siis kymmenkertaistuivat.

Tiimin kanssa pohdittiin eilen kuukausikatsauksessa alustavasti hieman ensi vuoden johtoryhmää ja sitä, pitäisikö meidänkin hylätä asiakkuus- ja markkinointipäällikkö ja lisätä tiimiliiderin ja talouspäällikön rinnalle jonkinlainen kasvuhakkerisparrailija. Ollaan todettu, että asiakkuus- ja markkinointipäällikön roolit eivät oikein pelitä tai tuo lisäarvoa tiimillemme. En tiedä oikein itsekään mitä siltä uudelta roolilta haluaisin, mutta jonkinlainen asiakkuuspäällikön tyyppinen henkilö, joka pystyisi hoitamaan tiimille yritysvierailuja ja lisäämään sitä kautta yhteisiä oppeja olisi mielestäni hyvä. Markkinoinnin itsessään koen hieman turhaksi, koska resursseja on vähän ja niitä nimenomaan tarvittaisiin, jotta referenssejä saataisiin enemmän esille. Meitä ei myöskään löydetä Instagramista, vaan suhteet pitäisi luoda ennemminkin asiakastapaamisilla. Jos tiimi siis ylipäätään haluaa puhaltaa yhteen hiileen.

Kirjana Kasvuhakkeroi tai kuole oli sellainen, jonka mielellään ostaisi omaksi asti. Kirjassa oli paljon pieniä markkinoinnin kikkoja, joita voi selailla kirjaa kokonaan lukematta. Loppuun oli myös kerätty lyhyt tiivistelmä työkaluista, termeistä ja viikkosykleistä. Kirjasta ei varmasti haittaa kellekään, joka joskus tekee yhtään mitään työtä liiketalouden saralla.