Päädyin kuin päädyinkin tiimiliideriksi vuoden vaihteessa muutaman mutkan kautta. Yhtään kirjaa johtajuudesta en ollut kuitenkaan lukenut. Paniikki iski, myönnettäköön. 

Kiiruhdin kirjastoon etsimään vinon pinon johtajuutta käsitteleviä kirjoja. Lähes kaikki kirjat mitä matkaan tarttui, käsitteli jotenkin ihmisyyttä ja sitä, kuinka johtajuus yhä enemmän tänä päivänä on ihmiskeskeistä. Psykologia on aina kiinnostanut ja se, miten nähdä ihminen kokonaisuutena.

Tunneilmaston johtaminen

Akatemilla meidän keskuudessamme pyörii hienoja sanoja, joita käytämme päivittäin. Yksi niistä on itsensä johtaminen. Tästä keskustellaan paljon, se tulee ilmi jatkuvasti ja tiedostaen ajattelemme itsemme johtamista akatemian arjessa. Miksi en aikaisemmin ole kuullut kenenkään puhuttavan tunneilmaston johtamisesta? Tunneilmaston johtaminen on yksi inhimillisyyden mittari ja auttaa meitä kaikkia luomaan parempaa ymmärrystä niin itsestämme kuin muista, sekä vahvistaa tiimiä enemmän kuin osaisi ajatellakaan. 

Tunteet vaikuttavat meidän suorituskykyymme, ja se on itsestään selvää. ”Jokainen meistä vaikuttaa tunneilmastoon ja tunneilmasto vaikuttaa meistä jokaiseen.” Tämä kyseinen lause on hyvä muistaa, sillä omalla toiminnalla voi vaikuttaa paljon koko tiimin yhteishenkeen ja tapaan toimia. Jos tunneilmastoa ei johdeta, se näivettyy ja kuihtuu. Tätä kutsutaan tunnetason tyhjyydeksi eli korporaationsyndroomaksi. Tilannetta yritetään korjata johtamisen perusmenetelmillä, jotka eivät kuitenkaan pureudu juurisyihin. Asetetaan tulospalkkioita, kirkastetaan tavoitteita ja määritellään työnkuvat ja vastuualueet tarkemmin. Motivaation näkökulmasta ne ovat kuitenkin ulkoisia tekijöitä, jolla ei lisätä aitoa motivaatioita ja hyvinvointia. 

Meidän tiimimme tämänhetkinen tunneilmasto

Olemme edenneet tiimin kanssa huimasti, josta olen todella ylpeä meidän kaikkien puolesta. Alun haasteet ovat nyt erilaisia ja olemmekin lähteneet testaamaan erilaisia toimintamalleja selättääksemme ne. Haasteina on omasta mielestäni ollut oman tekemisten vertailu muihin, tyytymättömyys tiimin tehokkuuteen ja odottelu että asiat tapahtuvat itsestään. Lisäksi omien aitojen tunteiden ja mielipiteiden näyttäminen on ollut haastavaa. 

Uudet toimintamallit eivät välttämättä ole olleet parhaat mahdolliset, nimittäin toimimme juuri niin kuin ei olisi pitänyt. Lähdimme ensimmäisenä kirkastamaan tavoitteita sprintille, määrittelimme tarkemmin kuka tekee/mitä tekee, tai mitä meidän ylipäätään tulisi nyt tiiminä tehdä, jotta saisimme mm. liikevaihdon kasvuun. En ollut osannut ajatella, että tavoitteiden tai deadlinejen määrittäminen tiukemmin ei tuo innostusta ja sisäistä motivaatiota, vaan pahimmassa tapauksessa ne voivat vain pahentaa tilannetta. 

Kävimme juuri läpi asettamamme tavoitteet kolmannelle sprintille. Oikeastaan mikään kohta ei ollut täysin onnistunut ja ilmassa on ollut turhautumista, riittämättömyyden tunnetta tavoitteiden suhteen ja motivaation puutetta. Olemme myös keskustelleet asioiden merkityksellisyydestä, josta pääsemmekin siihen, että kaikki ei voi olla kaikille merkityksellistä. Olisi kuitenkin erittäin tärkeää, että tiimiimme liittyvät eteenpäin vievät asiat olisivat jokaiselle meille Vengalaisille tärkeitä. Tavoitteet, jotka eivät herätä mitään tunteita, ovat merkityksettömiä eivätkä ne motivoi toimimaan.

Olemme myös päätyneet keskusteluihin, jotka ovat jakaneet mielipiteitä. Välillä on ollut tunne, että tilanteissa olemme vain kiistelleet oikein/väärin ratkaisuista. Huipputiimeissä kuitenkin ihmiset kyselevät enemmän, kuin puolustelevat omia näkemyksiään. Suuntaa enemmän huomioita muihin kuin itseensä, kuuntelevat enemmän toisiaan ja hyödyntävät toistensa kommentteja rakentavasti, hakien niistä oppeja.

Hyvä tunneilmasto hehkuu ulospäin hyvän tekemisen meininkinä. Tässä olemme mielestäni edistyneet hyvin syksyyn verrattuna. Kokemukseni mukaan asioita alkaa tapahtua lähes itsestään, kun tiimin tunneilmasto on hyvällä mallilla. Vaikka edistystä on tiimissämme tapahtunut, on vielä paljon työstettävää.

KYARHEM

Mitkä ovat ihmislähtöisen johtamisen kulmakiviä ja kuinka voisin niitä hyödyntää omassa toiminnassani? Tätä pohdin useasti ja kirjan yksi keskeisimmistä opeista keskittyikin KYARHEM:in ympärille ja tämän tiedon omaksumiseen toiminnassa sekä johtamisessa. 

Ihmisillä on seitsemän psykologista perustarvetta, jotka ovat: Kiinnostus, ymmärrys, arvostus, reiluus, hallinta, edistyminen ja merkityksellisyys. Nämä yhdessä muodostavat termin KYARHEM. Tämä sana ei itsessään tarkoita mitään, mutta on hyvä muistisääntö opetellakseen nämä perustarpeet. 

Yksi mieleen painuvimmista opeista näiden perustarpeiden lisäksi oli ajatus nähdä toiminnan taakse. Ihmiset eivät lähtökohtaisesti halua olla motivaatiotta, ilkeitä tai negatviisia. Yleensä ajatukset tai toiminta kumpuavat jostain, ja mikäli psykologiset tarpeet eivät ole riittävässä mitassa tyydyttyneitä voi käytökseen heijastua haasteita. Siispä lähdinkin pohtimaan, että ehkä tiimissämme olevat haasteet voisivat johtua siitä, että välttämättä kaikilla eivät nämä tarpeet ole täyttyneet tai tunneilmastossamme on puutteita.

Huomaan ainakin omassa toiminnassani asioita, jotka ovat johtuneet juuri esimerkiksi merkityksellisyyden puutteesta. Nyt kun olen tiimiliiderinä, on merkityksellisyys kasvanut luonnostaan ja osa haasteistani on jäänyt taka-alalle. Kirjaa lukiessani ymmärsin, että voisin tiimiliiderinä keskittyä enemmän tunneilmaston johtamiseen ja siihen, että pohdin tarkemmin, miksi joku käyttäytyy tietyllä tavalla ja voisimmeko me tiiminä tukea enemmän sitä, että henkilön KYARHEM olisi tasapainossa. 

Tunneilmastoa aion jatkossa johtaa tietoisesti. Haluan myös arkisessa toiminnassa keskittyä enemmän siihen, että jokainen tiimiläinen voi akatemialla/tiimissä hyvin. Hyvä tunneilmasto ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaiken tulisi olla aina kivaa ja ruusuista. Vaikeista ja haastavista asioista tulee puhua ja käydä läpi. Haluan myös vastustaa negatiivistä siirtymää ja varmistaa, että onnistumisia ja hyviä uutisia tuodaan tietoisesti enemmän esille. On tärkeää ruokkia toisten postiviisia tunteita ja ilon aiheita, olemalla myötätuntoinen ja iloita mukana. Näin ilon aiheet ovat moninkertaisia!