Olen lähivuosina havahtunut tunteiden ja niiden johtamisen vaikutukseen työ/opiskelupaikoilla viihtyvyyteen. On ollut kiva huomata, että nykyään sekä positiivisten, että negatiivisten tunteiden ilmaiseminen työympäristöissä on yleistynyt. Ei tarvitse mennä ajassa paljoakaan taaksepäin, kun monen mielestä tunteet ja työ eivät sopinut samaan lauseeseen ja työntekijöitä pidettiin resursseina ilman inhimillisyyttä. Tunteet ovat osa ihmisyyttä, ja inhimillisiä jokaisessa työssä. Luomalla avoimen tunneilmaston, voidaan vapauttaa jokaisen työntekijän sekä koko työyhteisön todellinen potentiaali. Olen työskennellyt työpaikassa jossa tunteet olivat osa jokaista työpäivää, sekä työpaikassa jossa tunteita ei näytetty. Jälkeenpäin katsottuna avoin kulttuuri olisi lisännyt koko työyhteisön hyvinvointia ja sen lisäksi saanut minut pysymään tässä paikassa kauemmin töissä. Omista kokemuksista inspiroituneena päätin etsiä kirjoja, jotka kertoo yrityskulttuurista ja tunneilmaston johtamisesta ja päädyin lukemaan tämän kirjan.

Mitä on tunneilmasto? 

Tunneilmasto muodostuu työyhteisössä tunnetuista tunteista, positiivisista sekä vähemmän positiivisista. Mitä rikkaampi ja monipuolisempi tunteiden kirjo on, sitä enemmän se vaikuttaa työn tuloksellisuuteen ja täyden potentiaalin vapautumiseen. Tunteet tulisi nähdä osana psykologista pääomaa rahan, resurssien, osaamisen tai omaisuuden tavoin. Usein ajatellaan, että hyvän tunneilmaston vallitessa työntekijät ovat aina vain positiivisia ja iloisia. Kuitenkin hyvä tunneilmasto on se, jossa positiivisuuden lisäksi negatiivisetkin tunteet nähdään tärkeinä ja tervetulleina. Positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat yhtä arvokkaita ja vaativat toisiaan. Ilman negatiivisia tunteita myös positiiviset menettävät arvonsa. Avoimen tunneilmaston avulla yrityksen kokonaisvaltainen hyvinvointi, luovuus ja sitoutuneisuus lisääntyy. Hyvä tunneilmasto onkin iso kilpailuetu yritykselle, jota ei voi hyvällä strategialla korvata. Tunneilmasto tarttuu sidosryhmiin, ja jokaisen onkin hyvä miettiä millainen tunne asiakkaalle jää yhteistyön jälkeen.

Tunneilmaston johtaminen

Työympäristön nykyinen tunneilmasto on hyvä tunnistaa, ja sitä tulee johtaa. Jokaiseen organisaation toimintaan ja prosessiin liittyy tunteita, ja on epärealistista kuvitella työyhteisön käsittelevän tietoa ilman mitään tunteita. Tärkeitä kysymyksiä on myös miettiä, mitä tunteita tavoitteemme tai strategiamme herättää? Pelkoa, innostusta, ahdistusta? Mikäli tavoitteet ei herätä mitään tunteita, siitä tuskin on hyötyä eikä se motivoi tekemään sen eteen töitä. Jokaisen organisaation jäsenen on hyvä tietää, mitä tunnetaidot ovat. Tunnetaidot ei tarkoita, että tunteita tulisi näyttää korostetusti ja niistä pitäisi puhua joka tilanteessa. Sen sijaan tunnetaidot voivat olla esimerkiksi kannustamista, rajojen vetämistä, tarvittaessa tilanteessa hiljaa olemista ja tilanteessa olevien tunteiden tunnistamista. Mikäli työilmastoa ei johdeta, se kuivuu ”korporaatiosyndrooman” tapaan. Kirjassa yleistä työpaikoilla leviävää tunnetason tyhjyyttä kutsutaan nimellä korporaatiosyndrooma. Tämä tarkoitta tilannetta, jossa mielekkyyden ja merkityksen tunne katoaa tunteiden kieltämisen seurauksena. On saavutettava entistä enemmän ja entistä nopeammin ja kaiken tämän seurauksena työntekijöiden tunne-elämä kuihtuu myös työn ulkopuolella. Usein tilannetta pyritään korjaamaan ulkoisilla kannustimilla kuten palkankorostuksella perehtymättä juurisyihin.

Olemme Vengassa kiinnittäneet huomiota tunteiden avoimempaan näyttämiseen, ja kannustaneet avoimeen tunneilmastoon. Tunneilmastomme on ajoittain motivoiva ja ajoittain epämotivoiva. Tunteiden näyttäminen on itsellenikin välillä vaikeaa, ja huomaan vältteleväni konflikteja tietyissä tilanteissa. Tavoitteenamme on, että saamme tiimiimme hyvän tunneilmaston, jossa jokainen uskaltaa ilmaista hyvät ja huonommatkin tunteet ja kokee tulla hyväksytyksi. Uskon että tämä avoimuus välittyisi myös asiakkaille ja muille tiimeille. Kaiken lisäksi saisimme vapautettua tiimimme täyden potentiaalin ja luovuuden jokapäiväiseen toimintaamme. Tunneilmastossamme on vielä paljon työstettävää, mutta huomaan edistyvämme tiiminä joka päivä. Positiiviset tunteet ruokkivat luovuutta ja negatiiviset tunteet ruokkivat analyyttistä toimintaa. Liika tyytyväisyys ei edistä tiimin kehittymistä, sillä aina pitää olla nälkä kehittyä ja kasvaa. Myös positiivisuutta tukevat käytänteet ovat tärkeitä, ja ne edesauttavat tavoitteisiin pääsyä. Olemme lähiaikoina luoneet Vengalle uusia käytänteitä, ja pyrimme niiden avulla lisäämään tehokkuutta. Pyrimme yhteisien keskustelujen avulla tekemään parannuksia toimintatapoihimme, ja lopettamaan keskustelun niin että asia on käsitelty ja mietitty tarvittavat toimet. 

Yhteenvetona, jokaisella on vastuu edesauttaa työympäristönsä tunneilmastoa. Tämä tapahtuu ilmaisemalla tunteita ja hyväksymällä muiden tunteet. Jokaisella meistä on tunteita, ja niitä on hyvä osata myös hallita ja ilmaista. Loppupeleissä tunteet ovat yksinkertaisuudessaan energiaa ja tietoa, jotka antavat värejä elämäämme.