Valitsin viimeiseksi luettavaksi kirjaksi “Lisää liksaa! Itsensätyöllistäjän tsemppikirjan parempiin palkkoihin”. Kirja kertoo käytännön esimerkein yrittäjyyden eri puolista ja siitä, kuinka palvelusta voi tehdä tuottavampaa. Kirjan lukemisen kautta pääsin pohtimaan omaa yrittäjyyttäni ja sitä, olisiko minusta opintojen jälkeen yrittäjäksi. Kirja sisälsi yrittäjätarinoita sekä hyviä vinkkejä yrittäjyyden eri ominaisuuksista. Erityisesti se avasi yksinkertaisesti asioita, kuten yrittäjän kulurakennetta, esimerkiksi YEL-maksuihin liittyen. Mielestäni kirja oli todella hyödyllinen ja herätteli omia ajatuksiani yrittäjyyden saralla.

Omien lähtökohtien vaikutus työelämään

Kirjan kirjoittajat kertoivat oman yrittäjyytensä tarinan ja siitä, miten heidän lapsuudestaan opitut mallit vaikuttivat heidän työkuvioihinsa yrittäjyyden alkutaipaleella. Tunsin voivani samaistua heidän tarinoihinsa jossain määrin. He korostivat, että otamme mallia omista vanhemmistamme, jotka ovat tehneet pitkän uran tietyssä paikassa. Kasvaessamme tietyssä ympäristössä se vaikuttaa myös omaan ajatteluumme työelämästä. Moni meistä haluaa kulkea vanhempiensa jalanjäljissä ja hakea turvallisuutta arkeensa. Vakituinen työpaikka tuo turvaa, kun saamme tietyn summan kuukaudessa tilillemme.

Pohdin omaa taustaani ja sitä, millaisista lähtökohdista olen lähtenyt työelämään. Olen kasvanut ympäristössä, jossa vanhemmat ovat tehneet pitkää uraa samassa paikassa. He kävivät kahdeksasta neljään töissä, mikä loi minulle roolimallin turvallisesta ja tasaisesta arjesta. Lapsuudesta mieleeni jäi ajatus siitä, ettei kaikkea saa, vaikka haluaisikin. Tämä ajatus on vaikuttanut ajatteluuni tähän päivään asti. Siksi mietin tarkkaan, mitä asioita ostan kotiin ja tarvitsenko niitä todella. Huomaan, että oma ajattelumallini on turvallisuuden hakuinen. Haluan työn, josta saan rahaa sen verran, mitä tarvitsen elämiseen. Kokopäiväinen yrittäjyys saattaa siksi tuntua pelottavalta. Alustavasti näen itseni työpaikassa, josta saan kuukausittain tietyn summan rahaa, ja voisin samalla tehdä jotain muuta sivutoimisesti. Tällöin yrittäjyys ja tasapainoinen työ voisivat kulkea rinnakkain, antaen mahdollisuuden toteuttaa itseään turvallisesti.

Yrittäjän on jouduttava tekemään nopeita muutoksia liiketoimintaansa maailmantilanteiden vuoksi. Korona-aikoina yritysten oli sopeuduttava siihen, ettei ihmiskontaktia saanut olla. Tänä päivänä odotellaan uusia lakimuutoksia, jotka vaikuttavat liiketoimintaan. Muutosta tapahtuu jatkuvasti, eikä sitä pysty aina ennakoimaan. Siten myös yrittäjyys on tasapainoilua muutoksen kanssa ja nopeaa reagointia. Siksi itseäni mietityttää yrittäjyyden tuomat haasteet. Maapallo on pullollaan erilaisia tavaroita ja palveluita, joita tarjotaan. Miksi niitä pitäisi sitten luoda lisää, kun kulutamme enemmän kuin maapallon kantokyky jaksaa kannatella? Omat ajatukseni kulutuksesta ovat ristiriitaiset. En haluaisi luoda uusia tavaroita, jotka rasittavat maapallon kantokykyä. Sen sijaan haluaisin toteuttaa itseäni jollakin tasolla yrittäjyyden muodossa. Tästä päätellen tarjoaisin mieluummin palvelua kuin tuotetta, jolloin asiakkaat eivät kuluttaisi maapallon kantokykyä niin paljon.

Oman työnsä hinnoittelu

Kirjassa avattiin helposti ymmärrettävästi yrittäjyyden hinnoittelua. Oman työn hinnoittelu ei ole koskaan helppoa. Kirjassa mainittiin, että hinnoittelutapoja on monia, ja kokeilemalla löytyy se oikea tapa sekä itselle että asiakkaille. Tämän olen huomannut esimerkiksi minun ja Tessan siivousprojektissamme. Pohdimme todella pitkään sitä, millä hinnalla tarjoamme palvelua ja mikä olisi kohtuullinen hinta. Kysyimme useamman ihmisen mielipiteitä ja huomasin, miten ihmiset ajattelevat hinnoittelusta eri tavalla, kun tehdään asioita opiskelijoina. Oman työn hinnoittelu ei ole helppoa, varsinkin kun siinä on mietittävä menoja ja liiketoiminnallisia kuluja, joita kyseinen työtehtävä tuottaa.

Kirjassa oli todella selkeästi esillä se, mitä yhden kirjailijan yrityksen kulut sisältävät, ja ne olivat seuraavat:

1. Verot
2. YEL-maksut (eläkemaksut)
3. Kirjanpitäjä
4. Nettisivut
5. Mahdolliset muut kustannukset (puhelinlasku, netti, työhuone, sähkölasku, työmatkakulut)

Näin mietittyäni yritysten kulurakennetta huomaan, ettei se ole hirveän vaikeasti ymmärrettävä. Haastavinta siinä on miettiä, kuinka paljon voi pyytää työtehtävästä, jotta se kattaisi kulut ja palkan, ja samalla hinta olisi hyvä myös asiakkaalle. Kirjassa mainittiin, että on osattava perustella oma hinta asiakkaalle: mitä se sisältää ja millaista arvoa se tuottaa asiakkaalle. Lisäksi kirjassa puhuttiin siitä, miten uudelle asiakkaalle tarjouksen pitäisi olla selkeästi laadittu, jotta siitä käy ilmi hinta ja sisältö. Yksi vinkki tarjouksiin liittyen olisi, että tarjous sisältäisi kolme erilaista hintaa: edullisen, keskikastin ja kalliin. Edullisimmassa hintaluokassa olisi minimimäärä työtä, kun taas kallein sisältäisi eniten työtä – sen hinnasta saattaa jopa säpsähtää. Keskimmäinen tarjous olisi näiden kahden ääripään väliltä.

irjassa yhtenä pointtina hinnoitteluun oli, että osaa arvostaa omaa työtään ja omaa osaamistaan ja siten hinnoitella oma työnsä ja myydä sitä potentiaalisille asiakkaille. Me suomalaiset olemme yleensä tosi vaatimattomia omasta työstämme. Yrittäjänä on oltava rohkea ja ylpeä omasta työstään, jotta palkkio työstä olisi sen mukainen. Kirjassa puhuttiin myös siitä, että yrityksen tulot voivat syntyä useammasta eri lähteestä, kuten verkkokursseista, valmennuksista tai konkreettisen palvelukokemuksen tarjoamisesta. Tarjottava työ voi olla monipuolista, ja näin tulovirrat yritykselle voivat tulla erilaisista työtehtävistä. Näin monipuolinen tulonlähde voi auttaa yrittäjää välttämään liiallista riippuvuutta yhdestä työtehtävästä tai asiakkaasta. Näin ollen hinnoittelu ja oma osaaminen kulkevat käsikädessä sen kanssa, mitä yritys pyytää palvelusta.

Yleistä pohdintaa

Kirja antoi näkemyksiä myös tulevalle kesälle ja mahdollisesti myös valmistumisen jälkeiselle ajalle. Kirja käsitteli ihanan selkeästi kaikkia aihealueita, joten kirjaa oli todella mukava lukea. Kirjan opituista tiedoista on todellakin hyötyä kesälle. Hain alkuvuodesta kesätöitä ahkerasti, mutta mistään en saanut kesätöitä. Hakiessani kesätöitä huomasin oudon piirteen itsessäni, joka mietti, olenko tarpeeksi hyvä kyseiseen työtehtävään, jos kyseisestä tehtävästä kokemusta ei ole. En tiedä tiedä juontaako ajatus perinteisestä suomalaisesta vaatimattomuudesta vai itsevarmuuden puutteestä. Jäin siten pohtimaan vaaditaanko tämän päivän työelämässä laaja-alaista osaamista ja superihmistä, joka osaisi työtehtävät jo ennen töihin pääsyä. Minulle tarjoutui kummisiki yksi haastattelu, joka siten peruutettiin edeltävänä päivänä ennen haastattelua, mikä oli itselleni pettymys. Näin päätin, että tuleva kesä on mahdollisuus tehdä jotakin uutta ja laittaa itseni etusijalle.

Keskustelin Matleenan kanssa tulevasta kesästä ja kysyin samalla kotikahvilan pyörittämisestä. Keskustelun aikana muodostui ajatus siitä, että kannattaisiko tulevana kesänä tehdä yksittäisi vuoroja laskutuksella yrittäjille. Mietin, että laittaisin yrittäjäryhmiin ilmoituksen, että tekisin niin Jyväskylän kuin Kuopion seudulla yksittäisiä työpäiviä laskutuksella, jos yrittäjät tarvitsevat apua yrityksen pyörittämisessä kesällä. Tämä antaisi mahdollisuuden verkostoitua, saada satunnaisia työvuoroja ja oppia paljon uutta yrittäjiltä. Aion hyödyntää kirjasta saamiani oppeja oman työn hinnoitteluun sekä päästä tutustumaan yrittäjyyden arkeen syvemmin. Uskon, että tuleva kesä antaa ajateltavaa siitä, mitä haluan valmistumisen jälkeen tehdä. Näin päätän viimeisen kirjareflektioni ja annan tulevalle kesälle mahdollisuuden kehittää omaa ammattitaitoani ja omaa osaamistani uudella tavalla.