Yrittäjyyskasvatus on kiinnostanut minua koko liiketalouden opintojen ajan. Paljon on tullut muisteltua, kuinka yrittäjyyskasvatus näkyi omassa lapsuudessa ja nuoruudessa. Vastaus: hyvin vähän sitä puheissa ainakaan painotettiin, varmasti monet asiat koulussa menisivät tämän päivän yrittäjyyskasvatuksesta. En muista, että olisimme koskaan puhuneet peruskoulussa yrittäjyydestä vaihtoehtona. Emme myöskään tehneet paljoa itsetutkiskelua siitä, mitä meitä oikeasti kiinnostaa. Joku oli hyvä matematiikassa, toinen taas tykkäsi kirjoittaa, yksi ei pärjännyt missään muussa kuin liikunnassa. En ole aivan ajan hermolla aiheesta, mutta olen ymmärtänyt opettajiksi opiskelevilta ystäviltäni, että asioissa on menty eteenpäin. Ilmiöopinnot ovat löytäneet tiensä kouluihin ja lapset pääsevät käyttämään oikeasti aivojaan eri oppiaineiden yhdistyessä ”projektien” avulla.

Muutenkin olen pohtinut viime aikoina, mikä koulussa on tärkeää. Olin taannoin Pieksämäen paikallisessa istumassa iltaa ja kuulin sivukorvalla, kuinka baarimikko valitti omaa lapsuuden koulua ja sitä, kun hän oli ysin oppilas, mutta ei tehnyt koskaan läksyjä. Opettajat soittivat kotiin, mutta vanhempia ei haitannut, sillä olihan pojan koenumerot todella hyvät.

Minkä takia käymme koulua? Onko syynä se, että saa vain hyviä numeroita? Vai voisiko se olla sitä, että opittaisiin ne työskentelytavat ja työorientoituneisuus, jotta kasvaisimme ajan kanssa oppiviksi ja ajatteleviksi yksilöiksi. En halua todellakaan vähätellä yllä mainitsemaani henkilöä, kaikki työ on tärkeää ja jonkun minullekin se Karhun Platina on myytävä, mutta mitä jos ne läksyt olisivat sittenkin kiinnostanut vähän enemmän? Missä minäkin voisin olla, jos en olisi mennyt ensimmäistä kymmentä vuotta kuulon ja muistin varassa.

Reflektointi, dialogi ja tekemällä oppiminen ovat itselleni parhaimmat oppimiskeinot. Reflektoinnissa syntyy itsessään jo aina uusia ajatuksia + myös ymmärtää sen, miksi on tehnyt jotakin, niin kuin on tehnyt. Dialogista nostan esimerkkinä minun ja Janne Roihan käymät ajatuksenvaihdot. Kummallakaan ei välttämättä ole keskustelun aiheeseen mitään vastausta, mutta heittelemme vuoropuheluun ajatuksenjuoksua, joka on ollut aivan todella mielenkiintoista sekä mieltä kehittävää. Tekemällä oppiminen taas on niin konkreettista käsien saveen laittamista, joka ei voi olla opettamatta nopeastikin. Kaiken voi oppia, mutta motivaatio lähtee sisältä päin.

Puolet perheestäni ja suurin osa kaveripiiristäni ovat kasvattajia tai tulevia kasvattajia. Minäkin ammatillisen opettajapätevyyden haluan tulevaisuudessa käydä, mutta vielä aihe on todella hyhmäinen. Päätin reflektoida Immanuel Kantin Pedagogiikkaa. Filosofi Kantin teos keskittyi yksilön autonomian kehittämiseen ja rationaalisen ajattelun viljelyyn. Jälkikäteen ajateltuna olisi voinut hieman kevyemmästä aloittaa kasvatusopin hahmottaminen.

Immanuel kantin mukaan kasvatus on joko fyysistä tai käytännöllistä / moraalista. Fyysinen kasvatus on kasvatusta, joka esiintyy niin ihmisissä kuin eliökunnassa, eli se on selviämistä ja ylläpitoa. Käytännöllisen tai moraalisen kasvatuksen tehtävänä on opettaa ihmisestä vapaana elämässä toimiva olento sekä toimimaan osana yhteiskuntaa, tätä ei eläinkunnassa löydy.

Fyysiseen kasvatukseen kuuluu:

Ruumiillinen huolenpito.

Kasvatus mielen kurinalaisuuteen.

Tietojen ja taitojen opettaminen.

Tapojen opettaminen.

Fyysinen kasvatus kasvatustoimintana keskittyy fyysisen kunnon, terveyden ja motoristen taitojen kehittämiseen. Sen tavoitteena on edistää fyysistä terveyttä, henkistä hyvinvointia ja sosiaalista vuorovaikutusta. Fyysisen kasvatuksen opetus sisältää usein erilaisia urheilulajeja, leikkejä ja harjoituksia, jotka kehittävät oppilaiden kestävyyttä, lihasvoimaa, notkeutta ja tasapainoa. Tämä auttaa parantamaan fyysistä kuntoa ja terveyttä, ja voi myös auttaa oppilaita kehittämään sosiaalisia taitojaan, kuten ryhmätyöskentelyä ja johtamistaitoja. Fyysisen kasvatuksen tavoitteena on myös edistää oppilaiden itseluottamusta ja itsenäisyyttä. Urheilulajien ja muiden fyysisten aktiviteettien kautta oppilaat voivat oppia asettamaan tavoitteita itselleen, käsittelemään pettymyksiä ja kehittämään tavoitteellista ajattelua.

Itse rakastin liikuntaa, kilpailua ja ryhmätyöskentelyä lapsena, ainut huono puoli oli se, että osa oli todella huonoja tai epämotivoituneita. Ei se ole tänäänkään kivaa mennä aloittelijoiden kanssa pelaamaan padelia, koska kunnon pelejä ei saa aikaiseksi ja oma taso laskee samalla. Sen takia olisi tärkeää mahdollisuus pelata ja työskennellä yhdessä itseään samalla tasolla olevien kanssa.

Käytännöllistä / moraalista kasvatusta on:

Moraalin perusteiden tunnistaminen.

Moraalinen kasvatus on kasvatustoimintaa, joka keskittyy lapsen tai nuoren arvojen ja moraalisten periaatteiden kehittämiseen. Tavoitteena on auttaa heitä ymmärtämään oikean ja väärän ero ja kasvamaan vastuullisiksi ja eettisiksi aikuisiksi. Moraalinen kasvatus on tärkeä osa kokonaisvaltaista kasvatusta, sillä se auttaa kehittämään oppilaan persoonallisuutta. Se auttaa kehittämään oppilaan arvomaailmaa, empatiakykyä ja vastuullisuutta. Moraalinen kasvatus auttaa myös luomaan yhteiskuntaa, joka perustuu arvoihin, kuten rehellisyys, kunnioitus ja ympäristö. Opetuksessa moraalinen kasvatus voi perustua arvoihin ja periaatteisiin, esimerkiksi yhteisöllisyyteen. Oppilaita voidaan rohkaista pohtimaan erilaisia moraalisia kysymyksiä, kuten oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevia kysymyksiä.

Ennen Kantin kirjaa en ollut kuullutkaan moraalisesta kasvatuksesta. Filosofia ei ollut ihan mikään innostavin aine lukiossa, mutta näin jälkikäteen ajateltuna oisipa ollut. Toki oma ajattelu on kehittynyt Tiimiakatemian aikana hurjasti, enkä varmasti olisi ollut teini-ikäisenä riittävän kypsä ajattelun kehittämiseen.

Ehkä jonain lyhyenä yhteenvetona tässä reflektiossa on se, että kasvatuksessa olisi tavoitteena saada lapsi tai nuori oikeasti ajattelemaan omilla aivoillaan osana suurta yhteiskuntaa. Tähän kun saa yhdistettyä yrittäjämäisen asenteen: aloitteellisuuden, rohkeuden, innovatiivisuuden ja riskinottokyvyn, niin Suomi on tulevaisuuden yrittäjyyden huippumaa.