Valitsin tämän kirjan, koska ajattelin että tässä kirjassa on varmasti paljon hyötyä minulle jatkossa tiimimme toiminnassa, esimerkiksi treeneissä ja vuorovaikutuksessa. Tätä kirjaa suositeltiin myös yksissä treeneissä. Heti aloitettua kirjan pääsin siihen nopeasti mukaan ja se innosti minua jatkamaan. Voin suositella tämän kirjan lukemista muillekin.  

Onko oletettu kuunteleminen oikeasti kuuntelemista? Kirjassa kyseenalaistettiin sitä, mitä kuuntelu oikeasti on. Se ei ole oikeasti pelkästään sitä, mitä kuulet jonkun puhuvan vaan myös sitä, kuinka ymmärrät kuunneltavaa, millaisella äänensävyllä hän kertoo esimerkiksi päivittäisistä asioista, stressistä, murheista ym. Aktiivisena kuuntelijana osaat olla läsnä ja osaat esittää oikeat jatkokysymykset, jotka osoittavat aidosti sinun kiinnostuksesi. Monesti puhelin on osa kattausta tänä päivänä ja siihen on helppo turvautua tai saatamme huomaamatta kaivaa sen esille kesken keskustelun, se katkaisee usein läsnäolon ja saa tunteen, ettei keskustelu ole niin “tärkeä”/ aito. Huomaan itsekin vilkaisevan puhelinta huomaamattani usein seurustellessani muiden kanssa, tätä aion vähentää, jotta voin oppia olemaan enemmän läsnä.  

Olen ajatellut, että olen hyvä kuuntelija, kun annan tilaa usein muille esimerkiksi dialogissa, mutta huomasin kirjan edetessä, että en välttämättä olekaan niin hyvä kuuntelija kuin luulin. Usein minulla pyörii päässäni paljon asioita yhtä aikaa ja minun on vaikeaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, jos keskusteltava aihe on mielenkiintoinen, minulla ei ole vaikeutta keskittyä siihen, mutta jos asia ei etene tai johda mihinkään, minun on vaikea keskittyä siihen. Monesti alan pyörittelemään oman pään sisällä montaa asiaa kerrallaan ja silloin ajatukseni harhailevat ja minua alkaa stressaamaan, kun on niin paljon asioita, joita pitäisi hoitaa.  

Sain kirjasta hyviä vinkkejä siihen, kuinka voin entisestään parantaa omaa kuuntelutaitoani. Tässä muutamia vinkkejä, joita aion ottaa käytäntöön: 

-Täytyy osata osoittaa se, että olet aidosti läsnä keskustelussa ja sulkea muut häiriötekijät pois, jotka voivat vaikuttaa omaan keskittymiseen.  

-Kehonkielellä pystyy osoittamaan kiinnostuksen esimerkiksi silmiin katsomalla ja nyökyttelemällä.  

-Empatian harjoitteleminen on myös iso osa kuuntelun taitoa, se osaatko asettua toisen asemaan, auttaa lähestymään toisen tunteita ja tarpeita.  

-Täytyy osata antaa tilaa toiselle keskustelussa eikä keskeyttää, keskeyttäminen monesti katkaisee keskustelun ja ajatuksen. Joten ennen kuin kommentoin, annan tilan sille, että hän saa asian sanotuksi loppuun asti, jotta voin esittää tarkentavia kysymyksiä tms.  

Olen huomannut, että tänä päivänä keskusteleminen ihmisten kanssa on todella pinnallista ja usein tuntuu, ettei tule oikeasti kuulluksi. Tiedostan senkin, että itsekin syyllistyn siihen, että ajatukset usein harhailevat, enkä välttämättä osaa antaa keskusteluun tarvittavaa sisältöä. Se on tosi harmillista, koska kuunteluntaito on niin tärkeä osa tätä kaikkea. Läsnäolo on hyvin tärkeää, monesti huomaan tilanteita, joissa minä tai joku muu kertoo itselleen tärkeää asiaa, eikä välttämättä kaikki tai se yksikään ihminen ota sitä kuuleviin korviin. Siitä tulee ikävä olo, jos tuntee itsensä tai asian toissijaiseksi. Tänä päivänä on myös vaikeampaa luoda syvempää suhdetta ihmisiin, kun häiriötekijöitä on niin paljon. Se on toki tätä päivää, kun älylaitteet vaikuttavat todella paljon esimerkkisi keskittymiseen, mutta mielestäni läsnäolon pitäisi olla tärkeämpi seikka kuin jatkuva puhelimen kilkatus.  

Yritän nyt todella kuunnella mitä ympärilläni tapahtuu ja antaa kuuntelulle ja läsnäololle aikaa. Haluan tulla vielä paremmaksi kuuntelijaksi, sillä mitä enemmän antaa sitä enemmän saa. Keskusteluja on hyvä rikastuttaa kyselemällä “miksi”, jolloin keskustelu syventyy ja on antoisampi. Kuuntelemalla oppii paljon ihmistä, sekä aina voi oppia jotain uutta.