Dialogi juontaa juurensa kreikan kielisanoista dia, mikä tarkoittaa ”läpi” tai ”kautta”, ja logos, joka merkitsee ”sanaa” tai ”merkitystä”. Yhdessä dialogi merkitsee siis merkityksen virtausta.

Kirjoittajan mukaan dialogi on keskustelua, jossa on ydin, mutta jossa ei ole puolen valintaa. Sen tavoitteena on hyödyntää osallistujien yhteistä älykkyyttä ja voimaa, nostamalla heidät puolen valinnan yläpuolelle kohti suurempaa yhteistä kokemusta. Dialogin päämääränä ei ole päätöksenteko, vaan uuden ymmärryksen saavuttaminen, joka muodostaa perustan tulevalle ajattelulle ja toiminnalle. Dialogi ei ratkaise ongelmia, vaan avaa ne. Sen tarkoituksena on ymmärtää kaikki näkemykset, joita muut tuovat esiin, ohjaten meitä kuuntelemaan ja näkemään enemmän kuin yksittäisten mielipiteiden summa.

Dialogilla on kolme vuorovaikutustasoa, jotka muodostavat perustan yhteiselle ajattelulle. Meidän on opittava toimimaan yhdessä, luomaan joustavia vuorovaikutusrakenteita ja antamaan dialogille tarvittava tila.

Dialogi etenee selvien vaiheiden kautta. Keskustelu alkaa yleensä ajatuksenvaihtona, jossa sinä ja keskustelukumppanisi puhutte vuorotellen. Kuunnellessasi ja osallistuessasi tietyt asiat nousevat tärkeiksi ja toiset merkityksettömiksi. Valitset ja käsittelet tietoa, harkitset sitä. Punnitset, mitä pidät tärkeänä ja mitä et. Teet valintoja odottaessasi kärsivällisesti oman näkökulmasi esittämistä ja olet avoin muiden näkemyksille tai puolustat omaasi. Valinta ei yleensä tapahdu tietoisesti, mikä saa meidät usein reagoimaan puolustamalla omaa kantaamme tai näkökulmaamme.

Tämä sai minut pohtimaan tapaani osallistua keskusteluihin. Huomaan olevani usein kuuntelijan roolissa suuremmissa ryhmissä, mutta pienryhmissä olen aktiivisempi ja osallistun enemmän keskusteluun. Haluan kuulla kaikkien näkemykset ja rakentaa oman kantani niiden pohjalta. Tunnen, että kuuntelu on minulle luontevaa, sillä usein koen oman ääneni tai mielipiteeni häviävän muiden joukkoon. Kuitenkin nykyään koen, että minua kuunnellaan enemmän, erityisesti Tiimiakatemialla olemisen myötä. Olen kehittänyt puhetaitojani ja tullut paremmaksi dialogissa. Huomaan kuitenkin edelleen hetkiä, jolloin vajoan omiin ajatuksiini sen sijaan, että ottaisin puheenvuoroja. Tällöin en ole täysin läsnä. Pyrin pitämään mielessäni avoimuuden, olemalla kärsivällinen, kuuntelemalla muita tarkkaavaisesti ja huomioimalla kaikki näkökulmat keskustelussa.

Edellisessä kappaleessa mainitsin, että usein jään kuuntelijan rooliin, koska omat mielipiteeni tai ääneni tuntuvat häviävän muiden joukkoon. Olen pohdiskellut tätä pitkään ja miettinyt onko se täysin omaa syytäni vai onko siihen muita vaikuttavia tekijöitä. En halua puolustella itseäni, miksi olen usein enemmän kuuntelijan asemassa, mutta Heigassa on monia vahvoja persoonallisuuksia, jotka tuovat vahvasti esille omia mielipiteitään jopa todella voimakkaasti. Tämä on ollut Heigassa aina läsnä, mutta kolmen vuoden aikana olemme kehittyneet dialogissa huomattavasti. Tiiminä osaamme nyt kysyä toisiltamme dialogin aikana oikeita asioita, millä voimme kannustaa kuuntelijoita ilmaisemaan itseään enemmän. Samalla osaamme hillitä niitä, jotka saattavat olla liian paljon äänessä keskusteluissa.

Kokosin listan mielestäni tärkeimmistä tärkeimmistä asioista dialogissa ja lyhyet perustelut niille.

1. Kuuntelu:

Kuuntelu on dialogin kulmakivi, sillä se mahdollistaa osapuolten näkemysten ymmärtämisen. Kun kuuntelemme toisiamme tarkkaavaisesti, luomme pohjan avoimelle ja vastavuoroiselle keskustelulle.

2. Avoimuus:

Avoimuus luo turvallisen ympäristön, jossa osapuolet voivat ilmaista mielipiteensä ja näkemyksensä pelkäämättä arvostelua. Avoimuus edistää rehellistä ja syvällistä keskustelua.

3. Empatia:

Empatia on kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteitaan ja ajatuksiaan. Empaattinen lähestymistapa luo yhteyttä ja auttaa rakentamaan myönteisiä suhteita dialogin osapuolten välille.

4. Kunnioitus:

Dialogi edellyttää kunnioitusta kaikkia osapuolia kohtaan. Kun kunnioitamme toistemme näkemyksiä, vaikka emme aina olisikaan samaa mieltä, luomme avoimen ilmapiirin, jossa erilaiset ajatukset voivat kukoistaa.

5. Itsetuntemus:

Ymmärtäminen omista ajatuksista, tunteista ja ennakkoluuloista on olennaista rakentavan dialogin kannalta. Itsetuntemus auttaa välttämään ennakkoluuloja ja antaa mahdollisuuden avoimeen mielipiteiden vaihtoon.

6. Rakentava haastaminen:

Dialogissa on tärkeää, että osapuolet voivat haastaa toistensa ajatukset rakentavasti. Tämä edistää uuden ymmärryksen luomista ja auttaa kehittämään ideoita entistäkin paremmiksi.

7. Tavoitteiden selkeys:

On olennaista, että osapuolet ymmärtävät dialogin tavoitteet ja pyrkivät yhdessä kohti yhteistä ymmärrystä tai ratkaisua. Tavoitteiden selkeys auttaa ohjaamaan keskustelua ja välttämään turhia väärinkäsityksiä.

8. Joustavuus:

Joustavuus tarkoittaa kykyä mukautua keskustelun kulkuun ja olla valmis muuttamaan mielipiteitä tai näkemyksiä uuden tiedon tai ymmärryksen valossa. Joustavuus edistää avointa oppimista ja kehittymistä dialogin kautta.

Nämä osa-alueet yhdessä luovat mielestäni vahvan perustan dialogille, joka edistää syvällistä ymmärrystä, yhteistyötä ja kasvua. Suosittelen jokaisen Tiimiakatemian tiimin käyvän dialogitreenit nämä aiheet keskiössä. Miettikää, millä osa-alueella kukakin tiimiyrittäjä on heikko ja millä alueella vahvoilla.