Coachingin merkitys tässä muuttuvassa maailmassa on kasvava, sillä ihmiset joutuvat yhä enemmän pohtimaan työn ja elämän merkityksellisyyttä ja omaa tapaa toimia vaatimusten ristipaineessa. Työn tekemisen tapojen muuttuessa ja tietomäärän kasvaessa syntyy myös tarve coacheille, jotka auttavat kirkastamaan omia arvoja ja toimintatapoja maailmassa, jossa kaikki tuntuu olevan mahdollista. Coachaamisen myötä myös tiimien psykologinen turvallisuus kasvaa, toiminta tehostuu ja tulokset paranevat. Coachaustaidot ovat myös nykyajan esihenkilötyössä vaadittavia taitoja, jotka mahdollistavat tiimien ja yksilöiden itseohjautuvuutta ja siten keventää johtamiseen liittyvää kuormitusta. Valmennusala on trendaava ja sen arvioidaan kasvavan erittäin paljon tulevina vuosina. Näenkin tässä itselleni mainion mahdollisuuden luoda kestävää yritystoimintaa. Se, miten tekoälyn kehitys vaikuttaa coachaamiseen, selviää lähivuosina. Voi olla niin, että AI- coachit tekevät tulevaisuudessa merkittävän osan niistä prosesseista, jotka ovat aiemmin kuuluneet ihmiscoachien työnkuvaan. Mutta toisaalta ihmiskohtaaminen ja yhteyden muodostuminen on niin merkittävässä osassa valmennusta, että ei ole syytä olla huolissaan tekoälyn vievän valmentajien töitä. Kirjassa käytetään termiä coaching, sillä sana valmentaminen ei kuvaa täysin sitä coachaamisella tarkoitetaan. Siksi puhun itsekin tässä reflektiossa coachaamisesta. Tarkastelen sitä, mitä coachaaminen ylipäätän on, kuinka coachausprosessi etenee ja millaisia vahvuuksia löydän itsestäni peilaten kirjan oppeihin.

Mitä on coaching?

Coaching tavoitteellinen ja oivalluttava prosessi, jossa asiakas inspiroidaan täyden potentiaalinsa hyödyntämiseen niin työelämässä kuin henkilökohtaisessakin elämässä hyödyntämällä niitä voimavaroja ja resursseja, joita on saatavilla. Coach auttaa asiakasta ymmärtämään itseään, kirkastamaan tavoitteensa, ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja tekemään tarvittavia askeleita kohti tavoitteiden saavuttamista. Coachingissa olennaista on, että asiakkaalla on psyykkisiä voimavaroja itsereflektointiin ja oman toiminnan kehittämiseen, sillä asiakkaan haastaminen ja tavoitteellisuus on toiminnan ytimessä. Onkin hyvä tarkastella sitä, kuinka coachaaminen eroaa muista ohjausmuodoista, sillä erot voivat tuntua häilyviltä. Kun myyn omia valmennuspalveluita, on tärkeää määrittää mihin tarkoitukseen ja tilanteeseen ne sopivat.

Terapian voi nähdä olevan ”pinnan alla” olevien asiakkaiden auttamista, kun taas coaching on niille, jotka ovat jo pinnalla ja kykeneviä tavoitteelliseen toimintaan. Perinteinen terapia on ollut enemmänkin ongelmakeskeistä toisinkuin coaching, joka keskittyy ratkaisujen löytämiseen. Terapian toimivuus perustuu merkittävästi siihen, että terapeutti toimii tunteiden vastaanottajana ja siten kannattelijana. Coachingissa tunteita ei sysätä coachin päälle, vaan niitä kyetään tarkastelemaan vuorovaikutustilanteessa, ja se luonnollisesti vaatii enemmän tunteiden säätelykykyä asiakkaalta. Coaching eroaa mentoroinnista siten, että mentori on oman alansa asiantuntija ja pyrkii siirtämään omaa osaamistaan aktorille. Coachina en siis tarvitse subtanssiosaamista asiakkaan toimialalta, vaan enemmänkin tarjoan prosessin, jonka kautta oivallukset ja kasvu mahdollistuvat. Konsultoinnissa asiakkaalle annetaan suoria neuvoja, kun taas coachina niin ei koskaan tehdä, sillä tavoitteena on saada haluttu muutos asiakkaan omien oivalluksien kautta. Luonnollisestikin kaikki nämä neljä ohjausmuotoa yhtenevät joiltain osin, sillä onhan kaikissa tavoitteena saada ratkaisuja asiakkaan haasteisiin.

Olen aina tykännyt kysyä kysymyksiä ja oppia maailmasta sitä kautta. Hyvät kysymykset voivat tuottaa samalla oivalluksia ihmisille, ja se on osasyy siihen, miksi coaching on minulle mielenkiintoinen aihe. Coachaamisessa siis kyse on asiakkaan potentiaalin aktualisoimisesta ja seuraavat asiat ovat keskeisiä prosessissa:

1. Suorituskyvyn nostaminen uudelle tasolle
2. Haastaminen merkittävä osa prosessia
3. Psyykkinen toimintakyky vähintään perustasolla
4. Halu itsereflektointiin
5. Halu intensiiviseen työskentelyyn tavoitteiden saavuttamiseksi

Millainen on ratkaisukeskeinen coachingprosessi?

Ratkaisukeskeinen coachingprosessin ideana on se, että asiakkaan kokemus omasta toimijuudesta ja kyvykkyydestä (pystyvyysusko) kasvaa, kun keskitytään asiakkaalle merkityksellisiin asioihin ja voimavaroihin. Valmiita ratkaisuja ei ole, joten asiakas kasvattaa kokemusta autonomiasta ja merkityksellisyydestä omien oivalluksien kautta.

1.Liittyminen

Ensimmäisellä tapaamisella lähdetään luomaan luottamuksellista yhteyttä, jossa asiakas tulee ymmärretyksi ja arvostetuksi. Liittymisvaiheessa käydään läpi käytännön asioita, kuten yhteiset säännöt, vastuut ja toimintatavat. Näin varmistetaan, että molemmat osapuolet tietävät jakavat saman näkemyksen siitä, mihin ollaan ryhtymässä ja mitä tavoitellaan. On myös hyvä kertoa siitä, mitä prosessiin ei liity, jotta asiakkaalle ei muodostu vääriä odotuksia. Kysymys on sopimuksen tekemisestä ja yhdessä tehty sopimus toimii onnistumisen takeena. Olen oppinut paljon vuorovaikutuksen syventämiseen liittyviä asioita ja koen, että pystyn luomaan luottamuksellisen suhteen ihmisten kanssa tilanteesta riippumatta. Coachin ydintaitoja ovat läsnäolon taito, aktiivinen kuuntelu ja avoin vuorovaikutus, ja ne ovatkin onnistuneen liittymisen edellytys.

2. Tavoitteiden kirkastaminen

Tässä vaiheessa luodaan käsitys siitä, mitä tarkalleen asiakas haluaa saavuttaa. Asiakkaan kanssa luodaan yksityiskohtainen visio tavoitetilasta ja tämä puretaan konkretian tasolle välitavoitteiden muodossa. Tavoitteistamisen on hyvä olla jonkin innostavan asian alkamista sen sijaan, että koitetaan päästä eroon jostain ikävästä asiasta. Positiivisen psykologian oppien mukaisesti myönteinen tulevaisuusajattelu kohentaa mielialaa ja siten myös minäpystyvyyttä. Tavoite kirkastetaan myös jokaiselle tapaamiskerralle erikseen esimerkiksi kysymällä siitä, mitä asiakas toivoo kyseiseltä istunnolta. Näin varmistetaan, että prosessi on asiakaslähtöinen. Ylipäätään coachaaminen on erittäin tavoitekeskeistä ja lähestulkoon kaikessa toiminnassa on tavoite, jonka onnistumista voidaan myös mitata. Jos työnantaja on maksajana, niin silloin luonnollisesti tuloksia myös odotetaan syntyvän nopeasti. Tavoitteiden luomisessa on hyvä tarkastella syvemmin asiakkaan arvopohjaa ja motivaationlähteitä, sillä voimauttavat tavoitteet ovat sellaisia, jotka kumpuavat sisältäpäin, eikä niinkään ulkoisista odotuksista. Eli voitaisiin kysyä, että mikä on sellainen visio, joka saisi asiakkaan tekemään asioita onnistumisen eteen.

3. Pystyvyysuskon ja motivaation kasvattaminen

Growth mindsetin omaksuminen, itsensä toteuttavat positiiviset ennusteet ja optimismi ovat coachginprosessin onnistumisen mahdollistajia. Kun asiakkaan piilossa olevat voimavarat ja resurssit saadaan esille, niin se vahvistaa kokemusta siitä, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Myös se, että coach uskoo asiakkaan kykyihin, on omiaan luomaan innostusta ja inspiraatiota toimintaan. Menestymisen taustalla on aina vahvuuksiin keskittyminen ja siinä tässäkin on kyse. Visualisointi on yksi tehokkaimmista työkaluista oman pystyvyysuskon kasvattamiseen. Se mahdollistaa ”tulevaisuuden muistelun”, sillä visualisoinnin myötä aivoihin syntyy muisto asiasta, jota ei vielä ole todellisuudessa tapahtunut. On luonnollisesti oltava tietoinen esteistä ja rajoittavista tekijöistä, mutta ne on kohdattava omien vahvuuksien kautta. Coachin voi nähdä toimivan ikään kuin salapoliisina, jonka tehtävä löytää johtolankoja asiakkaan vahvuuksista, resursseista ja mahdollisuuksista.

4. Oivalluttava reflektointi ja muutoksen konkretisointi

Uudet näkökulmat ja oivallukset syntyvät useimmiten coachin ajattelua avartavien ja huomiota suuntaavien kysymysten kautta. Ne saavat asiakkaan pohtimaan omia uskomuksiaan ja uusia toimintamahdollisuuksia. Tärkeää on pitää huomio edistyksessä ja eteenpäin menemisessä, sillä asiakas saattaa helposti jäädä jumiin omiin ajatuskeloihinsa. Asiakkaan uskomusjärjestelmä voi joutua koetukselle, kun rajoittavat itsestäänselvyydet joutuvat tarkastelun kohteeksi ja siinä vaaditaankin psyykkistä joustavuutta. Itse tykkään erityisesti luoda metaforia erilaisista asioista, sillä ajattelen, että asiat on helpompi ymmärtää ja oivaltaa osuvan kielikuvan kautta. Luulen, että siitä tulee yksi vahvuuksiani tulevaisuuden coachin urallani. Vielä parempi tietenkin on, jos asiakas onnistuu itse luomaan omaa tilannettaan kuvaavan metaforan, sillä se on epäilemättä vielä vaikuttavampi. Asioiden tarkastelu eri näkökulmista on myös vahvuuksiani ja se on oivalluttavan reflektoinnin peruspilareita. Vaihtoehtoiset näkökulmat voivat toimia muutoksen vauhdittajana, sillä ne laajentavat ajattelua johtaen ratkaisuvaihtoehtojen määrän kasvuun. Kun erilaisia kurkistuskulmia on saatu tarpeeksi, voidaan luoda toimintasuunnitelma, jonka avulla asiat viedään käytännön tasolle.

5. Prosessin yhteenveto ja opitun soveltaminen käytäntöön

Jokaisen session lopussa käydään läpi yhteenveto käsitellyistä asioista, ja sekin on hyvä antaa asiakkaan itse tehdä. Nyrkkisääntönä coachaamisessa on, että jos asiakas voi jonkin asian tehdä, niin silloin hänen pitää se tehdä, eikä coachin. Näin varmistetaan, että asiakas on aina vastuussa lopputuloksesta. Istunnon aikana muodostuneet oivallukset ja opit on hyvä kirjata ylös, jotta niihin voidaan palata jatkossa ja siten nähdään se kehitys, joka on tapahtunut. Henkisen työskentelyn arvo voi jäädä näkymättömäksi, jos siitä ei jää ”todisteita”. Coachin on tärkeää myös kysyä palautetta oman toiminnan kehittämiseksi. Session lopuksi voi myös sopia välitehtävästä, jonka mielellään asiakas itse luo itselleen seuraavaa tapaamiskertaa varten.

Lopuksi

Koen, että olen elämän aikana omaksunut ja oppinut paljon niitä asioita, joita coachingprosessissa vaaditaan. Olen tässä myös tajunnut, että hyvä coach tarjoaa asiakkaallensa seuraavat kolme asiaa. Ne ovat rakkaus, inspiraatio ja oivallukset. Rakkaudella tarkoitan vuorovaikutussuhdetta, jossa asiakas tulee myötätunnolla kohdaten ymmärretyksi ja arvostetuksi, hän siis riittää sellaisenaan. Usein meillä ihmisillä on kokemus siitä, ettemme vielä riitä ja silloin olemme myös hieman rajoittuneita ja pelokkaita. Kokemus rakkaudesta sulattaa defenssit, jolloin myös muutos on mahdollista. Inspiraatiolla tarkoitan sitä, että asiakkaaseen valetaan uskoa, luottamusta ja minäpystyvyyttä erityisesti silloin kun hän epäilee omia kykyjään. Hänen vahvuutensa tuodaan esille ja haastavatkin elämänkokemukset nähdään voimavaroina uusien tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kolmanneksi asiakas saa oivalluksia. Hyvä coachingprosessi tarjoaa enemmän ja merkittäviä oivalluksia. Oivalluksella on elämää muuttava voima, koska sen jälkeen asiat nähdään toisin. Siten jokainen oivallus vie lähemmäksi asetettua tavoitetta. Näiden kolmen näkökulman kautta asiakas saa seuraavat kokemukset: a) minä riitän, b) minä pystyn ja c) minä ymmärrän.

Coachingprosessin voi hahmottaa myös siten, että se muodostuu alla olevan kaavion mukaisesti. Coachina autan asiakasta näissä kaikissa vaiheissa.