Mikä v*tun bisnesantropologia?

Strategiatyö on ollut aina minulle vähän hähmäistä ja vaikeasti ymmärrettävää. Strategia sana tuo yleensä mukanaan vaikutelman datasta, numeroista ja fiksuista talousjohtajista. Bisnesantropologia antaa uuden näkökulman strategiatyöhön ja nostaa pallille mielestäni strategiatyön ytimen, ihmiset. Tulevaisuuden strategiatyön kultakaivos on kuin onkin ihmiset ja niiden sitouttaminen. Yrityksen on tunnettava asiakkaansa ja siihen menestys nimenomaan perustuu. On tärkeää ymmärtää, mitkä asiat ajavat ihmisiä ostamaan palveluita ja millaisia arvoja, tarpeita tai motiiveja ostajilla todella on.

Strategiatyön ytimessä on siis ihmisymmärrys. Miksi? Ymmärrys asiakkaiden tarpeista antaa valinnanvaraa strategian luomiseen. Yritys pääsee siis ongelman syvään päätyyn ja pystyy luomaan hyviä ja tarpeellisia ratkaisuja saadakseen asiakkaan tyytyväiseksi. Jatkuvat asiakkuudet lisäksi pitää vakuuttaa siitä, että jatkumo on asiakkaan toivomuksen kanssa linjassa ja yritys ymmärtää kehityskäyrää.

Miksi ihmistieteet olisivat parempi strategian väline kuin numeerinen analyysi? En usko, että kummallakaan tekisi todellisuudessa mitään ilman toista näkökulmaa. Maailmassa on kahden eri tavan tallaajia ja toiselle numeerinen pohdinta on aivan ydinkysymys. Tämän olen huomannut tiimimmekin historiassa, sillä joukostamme on löytynyt numeroon nojaavia analyyttisiä ihmisiä. Näitä voidaan pitää jollain tapaa myös järki ihmisinä, sillä he haluavat perustaa tietonsa tiettyihin faktoihin. Toisella puolella taas on tunneihmiset, joiden tarvitsee kokea asioita itse ja kuulla ihmisten mielipiteitä, ja he pohjaavat päätöksensä ennemmin ihmisten selvittämiin asioihin eikä numeerisiin faktoihin.

Kirjan puhutuimpiin aiheisiin lukeutui myös yrityskulttuuri ja sen rakentaminen. Yrityskulttuuri muodostetaan kirjan mukaan kolmella eri tasolla.

• Ensimmäinen taso

Tämä sivuaa sitä, mitä yritys näyttää ulospäin. Esimerkiksi ensimmäisenä vuonna asioita kiilloteltiin ja kilpailtiin siitä, kuka nyt oli paras pinkkutiimi, vaikka tosiasiassa valetiimivaiheet olivat käynnissä joka tiimissä ja pikkuhiljaa konfliktit hiipivät tiimien sisään. Tätä kuitenkin näytettiin kiilloteltuna kuvana ja itsensä jonkinnäköisellä buustaamisella. Toisaalta on hyvä miettiä myös sitä, miltä näyttäytyy ulospäin. Koen esimerkiksi, että haluan näyttää Vengassa ulospäin huikeaa draivia, mikä tiimissä tällä hetkellä vallitsee. Erona kuitenkin se, että hyvä draivi on totuus, eikä keksitty asia, jota haluaisimme välittää sepittelemällä.

• Toinen taso

Toisella tasolla kulttuuria muodostetaan tiedostamattomista ja tiedostetuista uskomuksista ja toimintatavoista, joita tiimin sisälle syntyy. Esimerkiksi Vengassa ensimmäisenä vuonna muodostettuja uskomuksia ihmisten eri osaamistasoista tai kokemattomuudesta. Nämäkin ovat olleet ennakkoluulojen tekosia, sillä ihmiset ovat tuoneet esimerkiksi ammatillista osaamistaan esille tietyin tavoin ja muut ovat imeneet itseensä ensivaikutelmia.

• Kolmas taso

Kolmannella tasolla yritys alkaa tulemaan tietoiseksi siitä, minkälaisia uskomuksia yritys näkee itsessään sekä ulkoisessa maailmassa. Tähän liittyy osaltaan meillä myös esimerkiksi projektit. Millaisena asiakkaat näkevät Vengan toiminnan, olemmeko ammattimaisia, entä pystymmekö todella tuottamaan lisäarvoa joillekin muille ihmisille tai yrityksille. Kolmas taso on super haastava ja koen, että vain harvat pystyvät sen saavuttamaan. Taso vaatii hyvää ulkopuolista näkemystä sekä oman erottautumistekijöiden selventämistä kilpailijoista

Portaita on hieman vaikeaa soveltaa itse Tiimiakatemian osuuskuntiin, mutta tottakai sekin on mahdollista, jos haluaa tehdä toiminnan läpileikkaavaa analyysia

Olemme käsitelleet yrityskulttuuria tiimimme sisälläkin, mutta aihe on todella monisäikeinen ja haastava. Alkuvuodesta kaksi esimerkiksi dialogissa tärkeää palasta lähtivät toiminnastamme, ja vaikutus on näkynyt oikeastaan kaikkialla niin treeneissä kuin yrityskulttuurissakin. Toisaalta taas on ollut hieno nähdä se, kuinka nopeasti olemme päässeet jatkamaan toimintaamme, ja kaikilla mukana olevilla on ainakin usko ja sitoutuminen Vengan toimintaan. Koen, että se on myös alkuvuodesta poikinut huikeita onnistumisia ja projekteja alkaa tulla itsestään ja Ilonan sanoin, nyt pitää takoa, kun rauta on kuumaa. 

Bisnesantropologian ytimessä on siis ihmistieteet. Mihin voisimme sitten Vengana tätä hyödyntää? 

Olemme jonkin verran käyneet läpi asiakasymmärrystä eri projekteissa ja luoneet sitä esimerkiksi Kesäpassissa palautekyselyillä sidosryhmille sekä Keskimaa-projektissa asiakasomistajien ja Keskimaan markkinointivastaavien osallistamisella. Tämä onkin ollut syy, miksi molemmat projektit ovat onnistuneet vastaamaan tarpeisiin. Kuitenkin esimerkiksi Kesäpassissa usein asiakkaiden toiveita on niin monia, että kaikkia ei ole pystytty ainakaan näillä resursseilla toteuttamaan. Viime kesän jälkeen halusimme kuitenkin selvittää paremmin sidosryhmien mielipiteitä ja tehdä niin kuluttajille, yrityksille kuin yhteistyökumppaneillekin kyselyt siitä, mikä heidän mielestään koko konseptissa on olennaista.

Kirjasta jäi käteen se, että strategisten päätösten tukena tulee aina olla ihmiset. Kaikki kuitenkin lopulta perustuu siihen, että bisnestä käydään ihmiseltä ihmiselle ajattelulla, vaikkakin kyseessä olisivat isot organisaatiot hyvillä maineilla. Toisaalta asiaa pitää miettiä myös toisesta perspektiivistä. Mitä itse haluat tehdä ja miten se tukee oman tiimin tarpeita ja kehitystä. Jotta asiakkaiden potentiaali saadaan valjastettua täysin, pitää tekijöillä olla myös buusti tekemiseen.

Toisena juttuja kirjasta jäi viestinnän ja brändin rakentaminen linjassa. Haluamme Vengan kanssa välittää todellista arkea ja meininkiä eteenpäin sellaisenaan kuin se on. Avoimuus on tullut myös talon puolesta esiin ja siihen haluan kiinnittää Venganakin huomiota. 

Kolmantena mieleen jäi yrityskulttuuri. Yrityskulttuuria pitää ymmärtää, jotta sitä voi kehittää. Ihmisten ymmärtäminen auttaa konflikteissa ja koko ajan tiimin eteenpäin mennessä, konfliktitilanteet sujuvat paremmin ja paremmin.