Kirjassa korostetaan brändin merkitystä yrityksen arvonluonnissa ja sen roolia asiakaslähtöisessä toimintamallissa. Brändin kehittäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, näkemystä ja tunnetta. Jokainen yritys on oma toimijansa omilla markkinoillaan, joten yhtä oikeaa polkua brändinkehitykseen ei ole. Tämä on mielestäni asia, joka on hyvä pitää mielessä. Eri toimi-aloilla ei varmastikaan toimi samanlaiset ratkaisut.

Yrityksen brändin kehityksessä olisi hyvä lähteä liikkeelle tutkimalla yrityksen historiaa, nykytilannetta ja asiakkaiden tarpeita. Seuraavaksi määritellä yrityksen strategian roolin ja brändirakentamisen tavoitteet. Tärkeimmät brändielementit ja työkalut huomioiden tulisi aloittaa yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. On myös tärkeää huomioida tarvittavat resurssit ja määritellä aikataulu ja budjetti. Näissä asioissa huomaan ongelmia akatemiassa ja osuuskunnassamme. Yleisesti varmastikin budjetit ovat miltei kaikissa projekteissa hyvin pieniä ja vaatiikin hyvin paljon luovia ratkaisuja ja aikaa, jotta asioita saadaan edistettyä. Toisaalta aikaa ei yleisesti tunnu olevan liiaksi. On paljon myös kaikkia muita asioita, jotka vievät aikaa osuuskunnan ja projektien kehittämiseltä ja näin ollen ainakin itsestäni tuntuu, että usein asioita tehdään vain vähän sinnepäin. Toki on muistettava, että tässä ollaan myös vasta opiskelemassa ja varmasti ammattitaitoisemmat henkilöt saisivat myös enemmän aikaan pienemmässä ajassa.

Yksi mielestäni tärkeä elementti liiketoiminnassa on arvon luonti asiakkaille. Toisaalta varmasti itsestään selvää, koska eihän ilman asiakkaita olisi myöskään kassavirtaa, jolla toiminta voisi jatkua. Yksi pointti, josta keskustelua on syntynyt useastikin on ihmisten kohtaaminen ja asiakaspalvelu. Kun ostaa tuotetta saa samalla muutakin arvoa, kuin pelkästään tuotteen. Tämä ehkä korostuu pienemmissä liikkeissä, joka mielestäni on myös ihan loogista. Kun yrityksessä on vähemmän tekijöitä, on todennäköisemmin ollut myös itse vaikuttavamassa yrityksen arvoihin ja tällöin niitä on helpompi noudattaa. Olen pohtinut, että yksi tapa jota jossain määrin on jo, mutta varmasti sitä voisi myös lisätä on käyttää sosiaalisen median alustoja enemmän isoissa yrityksissä, esimerkiksi keskustella asiakkaiden kanssa postauksien viestiketjuissa ja myös privaattiviestien välityksellä, olen ymmärtänyt, että jossain määrin tällaista tapahtuu myös niin sanotusti oikeiden töiden ohella. Ajattelen, että tässä mennään hieman väärään suuntaan. Entäpä jos olisikin henkilöstä, joiden päätehtävä olisikin kommunikoida asiakkaiden kanssa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Mielestäni tässä myös isommat yritykset voisivat luoda ihmisläheisemmän kuvan itsestään.

Vaikka  ymmärrän tämän asian ja pidän esimerkiksi asiakaspalvelua äärimmäisen tärkeänä, olen itse yleensä kiinnostuneempi tuotteesta tai palvelusta, jota ostan. Tämä varmastikin johtunee siitä, että en mielestäni yleisesti kuluta kovin paljoa tuotteita ja palveluita ja valitsen aika tarkasti, mitä ostan. Mielestäni tässäkin korostuu se, että ei ole yhtä ja oikeaa tapaa toimia ja ehkä tärkeämpää onkin tunnistaa omat asiakasryhmät, jotta arvoa on helpompi luoda.

Minulle itselleni kirjan varmastikin isoimman konkreettisen arvoin antoi kirjassa esitetty kysymyspatteristo. Kysymyspatteristo kuului näin:

• Liiketoimintaympäristö
  • Keitä asiakkaamme tai asiakasryhmät ovat?
  • Mitä myymme?
  • Mikä on ansaintalogiikkamme?
  • Millä markkinoilla toimimme? Miksi?
  • Missä on potentiaali?
  • Keitä kilpailijamme ovat ja mistä kilpailukykymme muodostuu?
  • Mikä on yrityksen asema markkinoilla?
  • Miten sijoitumme markkinoilla ja miten asiakkaat meidät näkevät?
  • Mitkä ovat avainmahdollisuutemme?
  • Mitkä ovat avaintoimintojamme?

• Asiakasryhmät
  • Keitä asiakkaamme ovat koon, toimialan, tarpeiden tai ansainnan mukaan ryhmiteltyinä?
  • Mikä on eri asiakasryhmien osuus koko myynnistä?
  • Mikä on asiakkaiden ansaintalogiikka ja tarpeet?
  • Mitkä ovat potentiaalisimpia asiakasryhmiä?
  • Mikä vaikuttaa asiakkaiden investointeihin?
  • Mikä on loppuasiakkaiden rooli liiketoiminnassa?
  • Mitä eroja on maiden välillä?
  • Mitä asiakkaat tarvitsevat meiltä ja miten voisimme palvella heitä parhaiten?
  • Miksi asiakkaat ostavat meiltä?
  • Teemmekö asiakkaiden kanssa jotain yhdessä? Innovointia? Kehitystä? Toimintamalleja?
  • Miten hyvin asiakkaat tuntevat meidät? Mikä on asiakkaiden käsitys meistä?
  • Ovatko asiakkaat uskollisia? Miksi? Miksi eivät?
• Asiakkaitten laitteiden tai toiminnan elinkaari
  • Mitkä ovat elinkaaren eri vaiheet?
  • Tuemmeko asiakkaita elinkaaren eri vaiheissa?
  • Mikä on tarjoomamme elinkaaren eri vaiheissa?
  • Tiedämmekö kilpailijoiden tarjooman?
  • Mikä on kilpailuetumme? Mikä erottaa meidät?
• Tuotteet ja palvelut
  • Miten määrittelemme tuotteet ja palvelut?
  • Mitkä ovat keihäänkärkituotteita?
  • Mikä on tuotekohtainen myynti ja kannattavuus?
  • Onko tahtotila siirtyä tuotteista ratkaisuihin? Palveluihin?
  • Mikä on tuotekehityskartta? Mikä on tuotteistamis- ja kaupallistamismalli?
  • Kenen vastuulla tuotekehitys ja kaupallistaminen on?
  • Myynti, asiakkuudenhoito ja talous
  • Mitkä ovat myyntiprosessimme?
  • Miten asiakkaita johdetaan?
  • Miten asiakkaat ryhmitellään?
  • Miten huolehditaan asiakasymmärryksestä?
  • Mikä on asiakkaiden hoitomalli?
  • Miten asiakastietoa kerätään ja hyödynnetään?
  • Mikä on myynnin malli tuotteiden ja palveluiden myynnin osalta?
  • Miten myydään pitkäkestoisia sopimuksia?
  • Tavoitteet ja mittarit?
  • Mikä on suunnitteluprosessimme? Miten seuraamme ­tuloksia?
• Markkinointi
  • Mikä on mielestäsi markkinoinnin rooli?
  • Millaista markkinointi mielestäsi voisi olla unelmatilanteessa (ei resurssiongelmia)?
  • Miten markkinoinnin tulisi huomioida asiakkaat? Myynti? Strategia? Kilpailijat? Tarjooma?
  • Miten mielestäsi voisimme erottautua markkinoinnin keinoin?
  • Kannattaako markkinointiin investoida? Miksi? Miksi ei?
  • Millainen tulisi olla markkinoinnin yhteistyö myynnin ja tuoteyksiköiden kanssa?
  • Mitä mielestäsi on yrityksen brändi ja miten sitä mielestäsi pitäisi kehittää?

Patteristo oli kirjassa suunniteltu perehdytystapaamista varten. Näen kuitenkin, näitä kysymyksiä voisi soveltaa myös omaan toimintaan niin projekteissa, treeneissä, kun mahdollisesti tulevaisuudessa työpaikalla. Olen huomannut, että usein kun lähdettään pohtimaan jotain asiaa on ratkaisu huomattavasti helpompaa, kun on olemassa jonkinlaisia tukikysymyksiä, jotka auttavat alkuun, kun lähdetään tekemään ratkaisutyötä.