Päädyin lukemaan Johannes Koposen teoksen Alustatalous ja uudet liiketoimintamallit: kuinka muutos tehdään, koska se oli saanut tiimissämme hyvää palautetta. Kirja selventää lukijalleen, mitä alustat ovat ja mistä ne ovat peräisin ja mitä alustatalous ja siihen liittyvä ajattelu on. Kirjassa pohditaan myös muun muassa sitä, miten yritykset voivat menestyä alustataloudessa ja minkälaisia seurauksia alustoilla on tulevaisuudessa. Pääsinkin oppimaan ja haastamaan itseäni kunnolla, koska alustatalous terminä ei juuri kertonut itselleni mitään. Ajattelin alustatalouden jollain tapaa liittyvän digitaalisiin palveluihin, kuten verkkokauppoihin, sosiaaliseen mediaan ja esimerkiksi digilehtiin. Selvisi, että olen oikeilla jäljillä. Alustatalous tulee olemaan merkittävässä asemassa yhteiskunnallisessa muutoksessa. Koponen painottaa, että talous on muotoutumassa yhä enenevissä määrin kohti alustataloutta. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten selviämisessä korostuu se, miten hyvin ne kykenevät nivoutumaan alustojen ekosysteemeihin tai muuttumaan siksi itse.

Mitä alustat sitten tarkoittavat? Koposen mukaan alustat voidaan jakaa teknologisiin- ja taloudellisiin alustoihin. Teknologiset alustat ovat standardeja, jotka mahdollistavat yrityksen sisäiset tuoteperheet. Näitä standardeja voidaan kutsua myös strategisiksi teknologioiksi. Käytännössä strategiset teknologiat ovat taustasovelluksia- ja teknologioita, jotka mahdollistavat koko toimialan eri yritysten toiminnan. Teknologia-alustat jaetaan tuotealustoihin, sovellusalustoihin sekä teollisiksi alustoiksi. Tuotealustoissa keskeistä on se, että kehitetyn rungon avulla saa luotua eri tuotteita. Samaa runkoa voidaan hyödyntää siis useammassa eri tuotteessa. Kirjassa mainittiin esimerkkinä Volkswagen-konserni. Volkswagen, Skoda, Audi ja Seat ovat rakennettu samaan runkoon, mutta niissä on jotain pieniä eroja, näin ollen eri käyttäjäryhmät ovat huomioitu. Vaikka tämä on teknologia yrityksille tyypillistä, koen, että tätä voi hyödyntää jossain määrin myös muunlaisessa liiketoiminnassa, jossa tuotteiden ja/tai palveluiden suunnittelu on keskeisessä osassa. Yhtä runkoa voi hyvin hyödyntää eri tuotteiden suunnittelussa, vaikka kyseessä ei olisikaan teknologiaan liittyvä asia. Mielestäni rungon hyödyntäminen tuotesuunnittelussa voi parhaimmillaan optimoida suunnitteluprosessia, sillä se säästää aikaa ja resursseja. Rungon hyödyntäminen takaa myös osaltaan sen, että yhteneväisyys säilyy eri tuotteiden välillä. Mieleeni tuli, että esimerkiksi monet kosmetiikkayritykset hyödyntävät tämän tyylistä ajattelua. Tuotteissa voi olla pitkälti samoja raaka-aineita, mutta eroja löytyy sen mukaan, kenelle tuote on tarkoitettu. Esimerkiksi nuorille suunnatuissa tuotteissa kosteuttavat ainesosat saattavat olla pääosassa, kun taas iäkkäämmille asiakkaille suunnatuissa tuotteissa voi olla enemmän kuultoa lisääviä ominaisuuksia. Pienillä ominaisuuksilla tuotteesta on mahdollista tehdä kokonaan uusi ja tätä voi hyödyntää monessa.

Teknologisiin alustoihin kuuluu vielä teolliset- sekä sovellusalustat. Siinä missä tuotealustat ovat yritysten oma tapa järjestää tuotanto, teolliset alustat toimivat yli yritysrajojen. Koposen mukaan Intelin prosessorit toimivat hyvin esimerkkinä teollisesta alustasta. Intelin prosessoreita käyttävät lukuisat eri yritykset ja lisäksi niillä on vaikutusta siihen, minkälaisia tuotteita on mahdollista edes rakentaa. Sovellusalustat ovat käyttöjärjestelmiä. Esimerkiksi Microsoft Windows 95 -käyttöjärjestelmä on toiminut sovellusalustana lukuisille sovelluskehittäjille. Microsoft onkin kehittynyt vuosien varrella huimasti, koska kehittäjät ovat voineet myydä siihen uusia ominaisuuksia.

Koponen korostaa kuitenkin, että teknologiset alustat eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä keskeisin asia strategisen osaamisen osalta. Taloudelliset alustat tuovat merkittävämpää muutosta, sillä ne muuttavat talouden ja yhteiskunnan perusrakenteita, ne luovat muun muassa täysin uusia kilpailukyvyn lähteitä. Taloudelliset alustat hyödyntävät ulkoisvaikutuksia, toisin kuin perinteiset liiketoimintamallit. Koponen määrittelee ulkoisvaikutusten olevan kaikkea sitä mitä aiheutuu taloudellisen toiminnan hyötyä tavoittelevan vuorovaikutuksen lisäksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myyjä saa rahaa ja ostaja hyödyllisen välineen, mutta kaikki muut joutuvat kärsimään. Koponen käytti tässä esimerkkinä autokauppoja. Auton ostamisesta aiheutuu ruuhkaa ja saasteita (toki tähän vaikuttaa se, minkä tyyppinen auto on kyseessä, koska eri autot saastuttavat eri tavoin). Toki samalla voi seurata myös positiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten se, että kyseisen auton varaosia on helpompi saada, kun niitä on enemmän liikenteessä. Ulkoisista vaikutuksista mieleeni heti tuli kestävä kehitys ja kuinka siihen tulisi kiinnittää monien enemmän huomiota omassa liiketoiminnassaan. Aihe on ollut Tiimiakatemiankin tasolla pinnalla erityisesti viime aikoina. Esimerkiksi projekteissa kehotetaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota kyseiseen aiheeseen. Ei ole varmasti kenellekään uusi asia, että saastuttavista asioista ulkoisvaikutukset ovat pääosin negatiivisia. Autoteollisuuden ja liikenteen lisäksi negatiivisia ulkoisvaikutuksia aiheuttaa ihmisten suuret kulutustottumukset, koska esimerkiksi luonnonvarat ovat rajalliset. Suuri kuluttaminen tuottaa myös enemmän jätettä, mikä puolestaan kohottaa ympäristöongelmien riskiä. Liikkuu-sovellusprojektini ulkoisvaikutukset ovat suurimmalta osin positiivisia, koska se kannustaa ihmisiä liikkumaan. Käyttäjä hyötyy siitä itse, koska se voi esimerkiksi ohjata hänet uusien liikuntapaikkojen ja palveluiden ääreen. Positiivisia ulkoisvaikutuksia voisi olla myös esimerkiksi se, että muut ihmiset, kuten työkaverit tai läheiset innostuvat liikkumaan sovelluksen ansiosta. Negatiivinen ulkoisvaikutus olisi se, jos käyttäjä alkaisi kulkemaan liikuntapaikkoihin aina esimerkiksi autolla.

Koponen mainitsee, että alustatalouteen liittyy vahvasti myös kohtaamiset, koska ne toimivat kohtaamispaikkoina. Alustamaailmassa on helppo löytää tarvitsemiansa ihmisiä. Alustat pyrkivätkin luomaan yhteistoimintaa eri ryhmien välillä. Liikkuu-sovellus voisi myös osaltaan toimia kohtaamispaikkana. En tiedä varmaksi, onko tätä ideaa mietitty, mutta sovelluksen avulla itselleen voisi saada esimerkiksi liikkumiskaverin, näin sovellus mahdollistaisi myös ihmiskohtaamiset. Kaikki ryhmät eivät kuitenkaan halua vuorovaikuttaa yhtä paljon alustalla. Jos näin olisi, alustan mahdollistama liiketoiminta voisi syntyä, vaikka alustaa ei olisikaan. Koponen mainitsee, että esimerkiksi nettilehtien lukioiden halu löytää mainoksia on vähäinen ja siksi menestyvät alustat siirtävät valuuttoja, kuten rahaa tai dataa sisämarkkinoilta toisille tukeakseen eri sisämarkkinoitaan. Tähän perustuu myös se, miksi vaikka Google on käyttäjälleen ilmainen. Googlen suuri käyttäjämäärä mahdollistaakin sen, että se saa valtavati tietoa meistä. Tämä oli itselleni hyvä selvennys, sillä olen pohtinut itse jo aiemmin, että mihin ilmaisten palveluiden toiminta perustuu. Miten sitten nämä alustat saavat rahaa? Koposen mukaan kyse on lyhykäisyydessään siitä, että alustat ohjailevat ihmisten (jotka ovat eri alustan sisämarkkinoilla) halua osallistua alustan toimintaan. He sieppaavat välistä ulkoisvaikutuksia, kuten dataa. Ilman sisämarkkinoita esimerkiksi älykellojen hinnat olisivat paljon korkeammat. Vastineeksi tästä, käyttäjien laitteista muodostuneen datan avulla pyritään rakentamaan liiketoimintaa. Tästä tuli mieleeni jälleen Liikkuu-sovellus. Näillä näkymin sovellus tulisi olemaan ilmainen käyttäjälle. Jonkinlainen lisenssimaksu siihen tulisi ostajalle, esimerkiksi kunnalle. Sovellus kerää liikkujista dataa ja näin ollen tiedetään paremmin, mitkä liikuntapaikat ovat suosiossa ja missä liikuntapaikoissa ihmiset ylipäänsä käyvät. Tämä auttaa kuntaa tiedolla johtamisessa.

Tässä reflektiossa oli tarkoitus päästä syventymään alustatalouteen. Itseäni yllätti muun muassa se, että alustoja on vaikka kuinka paljon erilaisia. Jako teknologisiin ja taloudellisiin alustoihin tuntui itselleni suhteellisen selkeältä. Koen, että tuotealustoille tyypillistä ”runkomallia” voi hyödyntää hyvinkin monessa eri liiketoiminnassa. Alustojen ulkoisvaikutuksia on hyvä pohtia ja niitä kannattaa hyödyntää esimerkiksi projekteissa. Aihe ei ollut kuitenkaan helpoimmasta päästä, koska alustatalous oli itselleni lähestulkoon vieras aihe. Tämä kirja olikin ensimmäinen, missä aiheeseen pääsin perehtymään ainakin jollain tasolla. Tästä on kuitenkin helpompi lähteä perehtymään aiheeseen enemmän, koska koen aiheen olevan erityisen merkittävä tänä päivänä. Tuleva sovellusprojektini sopiikin tähän teemaan erinomaisesti.