Kirjassa puhuttiin nykyajan uhkista. Niitä olivat muun muassa Atomipommi, ilmastonmuutos ja terrorismi. Sitten vielä se, miten teknologinen kehitys voi tehdä meistä epätasaarvoisimman. Ja uskonnoista, jotka eivät minua kiinnosta niin paljoo, että kirjoittaisin niistä reflektioita, mutta yksi mielenkiintoinen kohta löytyi.

Atomipommi

Ei minua ehkä henkilökohtaisesti tuollaiset asiat kiinnosta, jos joku päättää tuhota koko maapallon, se on voi voi. Tästä ehkä mielenkiintoisin asia on se, miten evoluutio on vienyt meidän siihen pisteeseen, että voimme tuhota napin painalluksella kaiken. Toisaalta tuhoamme vain oman planeetamme, maailmankaikkeuden näkökulmasta mitään ei muutu.

Tästä tulee mieleen vain Ren artistin sanat kappaleessa Money Game pt.3

”we’re parasites inside the Petri dish, with cannibal mines,

moul will grow upon the surface, then consumes till it dies”

Olemme kuin virukset joka levittäytyy maapallolla ja joka yrittää tuhota kaiken. Ja nyt meillä on oikeasti siihen mahdollisuus, tai siis mahdollisuus nopeuttaa, sillä toinen tuhoamisen syy voi olla Ilmastonmuutos.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on kaikille tuttu teema. Kaikki tietää että jotain on tehtävä, mutta uhka tuntuu olevan niin kaukainen, että kukaan ei oikeasti tee mitään.

Kun jokin korona vaikutti heti jokaisen elämään, ilmastonmuutos ei. Sen eteen on kuitenkin jokaisen tehtävä jotain, koko maailman yhteisin voimin. Maailman, joka tuntuu nyt jakautuvan enemmän.

Teknologinen kehitys

Teknologisella kehityksellä voi olla paljonkin uhkia meidän tulevaisuudelle. Yksi aihe mistä puhuttiin kirjassa oli ihmisten eriarvoisuuden lisääntyminen. Olemme pikkuhiljaa pääsemässä tilanteeseen, jossa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua, kiitos youtube ja muut ratkaisut internetissä. Mutta mitä jos tulevaisuudessa esimerkiksi aivoimplantti tekee rikkaista kehittyneimpiä ihmisiä. Mitä jos neuralink tyylisellä laitteella sinulla voi olla enemmän tietoa kuin muilla. Tai mitä jos pystyt jollakin laitteella elää pitempään. Nämä voivat kuitenkin olla vain rikkaille hintansa takia. Eli köyhät jäävät taas jostain paitsi.

Toinen syy on tekoäly ja robotit. Viime vuosisadalla tulivat laitteet, joilla pystyttiin korvaamaan lihasvoiman. Emme tarvinneet ihmisiä kantamaan painavia asioita ja toistuvat rutiinit korvattiin koneilla. Ne olivat kuotenkin tosi spesifejä laitteita tiettyyn toimintaan. Ne eivät pystyneet sopeutumaan tilanteeseen, eikä oppimaan uutta.

Nyt elämme 2024 ja tekoälyn myötä roboteista tulee älykkäämpiä päivä päivältä. Nyt ne pystyvät viemään myös ne työt, jotka ennen olivat ihmisille suunniteltuja.

Esimerkiksi tiet joita ajamme on suunniteltu ihmisille, niissä pitää mukautua vaihtuviin tilanteisiin ja juuri tämän takia vuosittain 1.25 miljoonaa ihmistä. Robotille tämän pitäisi olla vielä vaikeampaa, koska sääntöjä miten ajetaan ei ole. Ja robotithan toimii säännöillä.

Onneksi nyt AI:n avulla, ne pystyvät oppimaan asioita samanlailla kuin ihmiset ja esim teslat ovat ajaneet satoja miljoonia kilometrejä, eli enemmän kuin yksikään ihminen. Tämä toimii myös vaikkapa lääketieteessä, jossa robotit pystyvät saamaan alle sekunnin viiveellä kaikki uusin tieto mistä paikasta maailmaa tahansa, ja kaikkialla on saman tasoiset lääkärit.

Tästä on kuitenkin hyviä ja huonoja puolia, hyvä on se, että ihmisille on vähemmän töitä ja itse asiassa huono on sama. Jos ajattelee että meidän tarvitsee tulevaisuudessa tehdä vähemmän ja vähemmän toistuvaa työtä. Rekalla ajamisen voi hoitaa tekoäly, tai vaikkapa markkinointisuunnitelman keksimistä vuodelle, voi tehdä tekoäly minuuteissa. Meille jää enemmän aikaa vapaa-ajalle ja harrastuksille.

Mutta huono puoli on se, että ensimmäisenä lähtee juuri ne työt, mitkä vaativat vähiten koulutusta, eli juuri ne, mitä nyt tehdään enimmäkseen köyhissä maissa. Mitä tapahtuu heille kun näitä töitä ei ole?

Tässä on tapahtumassa tilanne, jossa työttömiä ja työpulaa voi olla samaan aikaan olemassa. Työttömillä ei ole riittävästi koulutusta päästä niihin töihin, joita ei vielä ole vieneet robotit ja niihin paikkoihin johon tarvitaan väkeä, ei riitä koulutusta. Uskon kyllä kuitenkin että siinä tilanteessa kun työvoimapulaa on liikaa, yritykset itse alkavat panostamaan koulutukseen tai jotakin vastaavaa tapahtuu, niinhän se evoluutio toimii.

Mielenkiintoinen havainto taas, siitä miten nopeasti AI kehittyy. Kirjassa sanotaan että vaikka striimauspalvelut ovat tulleet, musiikin luonti ei kadonnut. Tadaa, nyt on suno.ai, joka luo hetkessä biisejä sinun sanoista tai generoi ne itse. Voi valita tyylin ja muut.

Kirjailijoitten on lopetettava puhumaan asioista, jotka ovat ”mahdottomia” imho.

Ihmiset välillä luulevat tietävän jotain

Mielenkiintoinen havainto kirjassa oli siitä, että ihmiset välillä tietävät vähemmän kuin mitä ne luulevat tietävän. Tämä osittain liittyi uskontoihin, mutta niistä en halua tässä reflektiossa puhua. Mikä koskee meidän tietämistä, kirjassa kerrottiin, että kun ihmisiltä kysyttiin tietääkö ne miten vetoketju toimii, monet väittivät että kyllä, koska nehän ovat käyttäneet sitä koko elämän. Kuitenkin kun kysyttiin tarkempaa selitystä toiminnasta, monet eivät tienneetkään.

Tämä liittyi uskontoihin sillä tavalla, että vaikka uskot johonkin, pitää nähdä myös sen pimeät puolet. Kirjailija mainitsi että ei luottaisi henkilöön, joka ei osaisi nimetä uskonnonsa yhtäkään virhettä.

Mielestäni myös on tärkeää tietää mitä emme tiedä. Sen kautta tapahtuu myös oppiminen.

Ihmisiä ei ole tehty onnellisiksi

Aina kun saavutamme jotakin, mistä olemme aina haaveilleet, emme kauaa jaksa iloita siitä, vaan alamme haluta lisää. Tavallaan tämä on tärkeää evoluutinnalliselta toiminnalta. Jos me olisimme tyytyväisiä mammuttien sisällä nukkumisesta lämmittääkseen itseämme, ei se ehkä nyt kun miettii olisi niin jees.

Tai siis ilman haluta lisää, mehän voitais olla pelkkiä bakteereja merten pohjassa. Mutta nykyäaikana tämä vaikuttaa myös pienempiin asioihin, kuten uuden laitteen osto, ja sen jälkeen haluat jotain seuraavaa.

Loppusanat

Kirja oli yllättävän vaikealukuinen ja monet aiheet eivät ehkä niin suuresti kiinnostuneet. Kuten uskonto tai terrorismi. Kyllä niistäkin jotakin jäi mieleen, kuten se että terroristit haluavat vain valtion vastareaktion ja tämä vastareaktio tekee enemmän pahaa, kuin se itse terroristien teko. Kuitenkin minua ei ehkä niin paljoo kiinnosta reflektoida näitä asioita, enkä voi oikein oppeja viedä käytäntöön. Onneksi kuitenkin jotkut asiat olivat mielenkiintoisia ja niistä minä tässä reflektiossa myös kirjoittelin.