Jokaisessa työyhteisössä on omat toimintatavat, arvot ja rakenteet, jotka ohjaavat niin työntekijöiden kuin johdon ajattelua ja käyttäytymistä. Tätä kutsutaan yrityskulttuuriksi. Se muovautuu jatkuvasti, mutta tietyt rakenteet voivat pysyä. Panu Luukkaan kirja yrityskulttuuri on kuningas, on ollut lukulistallani jo johtajuuden koulutusohjelmasta lähtien ja vihdoin pääsin lukemaan tämän. Kirja tuli hyvään saumaan tiimivaihdon kanssa sillä viikon aikana oli hauska huomata, miten eri tavoin muualla toimitaan. 

Yrityskulttuuri terminä tuli minulle aivan uutena johtajuuden koulutusohjelmassa. Totta kai olen eri työpaikoilla huomannut, miten eri tavoin toimitaan, mutten ole koskaan ajatellut, että sille on oma terminsä ja, että se on todella tärkeä osa yritystä. Meillä Tiimiakatemiallakin on oma yrityskulttuuri. Meillä on oma slangi, toimintatavat, talon tavoitteet ynnä muut, jotka tukevat jatkuvasti arkeamme. Yrityskulttuuri muovautuu aina ihmisten vaihtuessa ja vuosittain akatemialla vaihtuu 1/3 ihmisistä niin se on väistämätöntä, etteikö kulttuurimme muovautuisi. Tälläkin hetkellä talo on erilainen, kuin esimerkiksi vuosi sitten. 

Yrityskulttuurin neljä kulmakiveä:

#1 Organisaation ihmiskäsitys

Miten näemme ihmiset ja kuinka kohtelemme heitä. Olemme Artessa valitettavan usein keskustelleet siitä, kuinka osa tekee enemmän, kuin toiset. Olen itse jo tyytynyt kohtalooni, että hoidan enemmän kuin toiset, mutta miksi? Miksi tyydyn siihen? Mikä on syy, ettei joiltain voida vaatia samaa suoritusta kuin minulta? Huomaan saman myös valmentajien toiminnassa, että joiltain tiimiyrittäjiltä vaaditaan enemmän kuin toisilta. Ymmärrän, että jokaisella on omat vahvuudet ja heikkoudet, mutta millä tasolla olisimme, jos jokaiselle nostettaisiin rima yhtä korkealle?  Totta kai siinä voisi aluksi tulla paineen tuntua, kilpailua ja ärsytystä, mutta koen, että voisimme ajatella vieläkin isommin. 

Douglas McGregorin teorian mukaan on olemassa kaksi eri ihmiskäsitystä X ja Y. Teoria X:n mukaan ihmiset pohjimmiltaan välttelevät vastuuta ja ovat turvallisuushakuisia. Y:n mukaan ihmiset puolestaan pitävät työstään ja se koetaan tärkeäksi osaksi elämää. Ihmiset ovat sisäisesti motivoituneita ja haluavat olla hyödyksi toisille. Oman näkemykseni mukaan näemme tiimiyrittäjät molempien teorioiden mukaan. Miten pääsemme siihen pisteeseen, että teoria Y ohjaa toimintaamme?

Lumenluonnissa suurena teemana oli, että nostamme koko talon tasoa. Se lähtee niin tiimiyrittäjistä kuin valmentajistakin. Tason nosto on jaettu kolmeen:

1. Viestintä
2. Kulttuuri
3. Liiketoiminta

Nämä kolme pääteemaa ohjaa tulevaa vuottamme ja jo Artessa olen huomannut, miten esimerkiksi asiakaskäynteihin on suhtauduttu eri tavalla kuin aikaisemmin. Teamsin käyttö on lisääntynyt ja etenkin talon päälliköt näyttää esimerkkiä julkaisuilla, reagoinneilla ja kommentoimalla toisten tiimiyrittäjien julkaisuja.

#2 Arvomaailma

Tiimiakatemian arvoja ovat: 

– ihmissuhteet

– kestävä tiimiyrittäjyys

– rohkeat kokeilut

– tiedon synnyttäminen

– tekemällä oppiminen 

– matkustaminen

Yrityskulttuurissa arvot ovat keskeisessä asemassa. Ne ohjaavat tekemistämme ja siksi onkin tärkeää, että niiden takana voi seistä. Tiimiakatemian arvot ovat mielestäni hyvin käytännönläheisiä ja ne ovat kulkevat jatkuvasti arjessamme mukana, mutta ainakin minun kohdallani ne eivät ole helposti muistettavia. Vaikka jokainen elementti näkyy arjessa niin silti en välttämättä osaisi arvoja tuntemattomalle kertoa ihan tuosta vain. En kuitenkaan osaa sanoa, miten nuo asiat saisi tiivistettyä.

Yhteisö on mielestäni yksi Tiimiakatemian valttikorteista. Harvassa työpaikassa pääsee kokemaan tällaisen yhteisön tuen ja turvan. Meille on itsestäänselvyys, että autamme toisiamme ja saamme tukea tiimiltä, mutta se on rikkaus, jota emme aina muista arvostaa. Olen monen alumnin kanssa jutellut tästä ja moni onkin sanonut, että sitä oppii arvostamaan vasta kun se otetaan sinulta pois. Meidän pitäisi oppia arvostamaan sitä tässä ja nyt eikä kolmen vuoden päästä, kun olemme jo kaukana Kympinkadulta. 

Näin tiimivaihdon jälkeen viimeinen arvo matkustaminen tuntuu ristiriitaiselta. Se on yksi arvoistamme, mutta silti lähdöllemme oltiin asenneongelmaisia. Emmi loi kokonaan uuden konseptin, mutta silti sille ei haluttu antaa edes mahdollisuutta. Onneksemme viikko meni todella hyvin ja päällimmäisenä varmaan monella on mielessä, että meillä menee itseasiassa ihan hyvin täällä Suomessa.

#3 Olemassaolon syy 

Miksi olemme olemassa. Missiomme. Luin omat muistiinpanoni johtajuuden koulutusohjelmasta ja silloin olen merkannut Tiimiakatemian missioksi ”synnytämme rohkeita tiimiyrittäjiä, jotka muuttavat maailmaa”. En ole ainakaan kuullut, että tämä olisi vaihtunut. Patrick Lencionin mukaan yksi tärkein asia mission luonnissa on vastata kysymykseen: ”Miten me olemme omalta osaltamme luomassa parempaa maailmaa?”. Tiimiakatemia on mahdollisuus. Mahdollisuus yrittää, onnistua ja myös epäonnistua. Minä itse näen Tiimiakatemian mission enemmän mahdollisuuksien kautta, kuin että meistä tulee jotain tiettyä. En tiedä onko minulla nyt vain kouluajattelua, mutta tämänhetkinen missio kuulostaa puhtaasti valmentajien ja ison organisaation missiolta. Miten organisaation mission saisi lähemmäksi tiimiyrittäjiä?

Tiimiakatemian missio kuulostaa juuri siltä miltä Tiimiakatemian mission odotetaan kuulostavan, mutta pitäisikö siinäkin revitellä samalla tavalla kuin uudessa visiossamme? 

En osaa näihin kysymyksiin välttämättä suoria vastauksia antaa, mutta missio on kuitenkin pohjimmaisen olemassaolon syy ja ainakin omaan suuhun tämänhetkinen missio ei oikein istu. 

#4 Suunta. 

Mihin olemme menossa ja mitä haluamme saavuttaa siellä. Loimme lumenluonnissa Tiimiakatemialle uuden vision, joka ohjaa koko talon toimintaa seuraavien vuosien ajan. Mielestäni oli tärkeää, että myös me tiimiyrittäjät saimme olla mukana luomassa sitä. Visioon saa paremmin tarttumapintaa, kun sen takana voi seistä. Visio on pitkän ajan tavoite, jolloin mielestäni on myös tärkeää, että se ei ole mitenkään pikkutarkka vaan ehkä jopa vähän ympäripyöreä. Jos olisimme tulleet Lumenluonnista vision kanssa, joka kuuluisi esimerkiksi näin ”3 vuoden päästä koko talon liikevaihto on 4 miljoonaa euroa” niin kuinka montaa tiimiyrittäjää se oikeasti inspiroisi vai loisiko se vain painetta ja sitten ollaan muutosryhmällä töissä niskalimassa yötä päivää. On siis tärkeää, että visiossa kuunnellaan myös työntekijöitä ja meidän tapauksessamme tiimiyrittäjiä, jolloin visio, joka inspiroi seuraa toiminnassamme.  

Tämä reflektio jätti paljon avoimia kysymyksiä ja koenkin, että niihin ei suoria vastauksia ole. Emme voi muuttaa toimintatapojamme sormia napauttamalla vaan ajan kanssa. Tiimiakatemialla on kuitenkin loppujen lopuksi ainutlaatuinen yrityskulttuuri ja sen teemme juuri me. Tiimiyrittäjät ja valmentajat, yhdessä. Akatemialle on aina kiva tulla aamuisin, kun tietää, että täällä on talo täynnä hyviä tyyppejä, jotka inspiroivat ja sparraavat toinen toistaan. Tästä matkasta on vain vielä loppuaika osattava ottaa kaikki irti, sillä kaikki hyvä loppuu aikanaan.