Brändin visuaalinen ilme on varmasti se mikä suurimmalla osalla brändeistä tulee ylipäätään mieleen. Olen pitänyt itse aina visuaalista ilmettä tärkeänä, mutta en kuitenkaan kaikista tärkeimpänä asiana viestinnässä. Mielestäni visuaalisen ilmeen tehtävä on tuottaa tietynlainen mielikuva brändistä ja tätä kautta saada asiakas ajattelemaan, suhtautumaan ja toimimaan tietyllä tavalla. Tällä tarkoitan siis sitä, että oikeanlainen visuaalinen ilme oikealle kohderyhmälle saattaa saada asiakkaat kiinnostumaan brändistä hieman enemmän ja mahdollisesti tutustumaan brändiin ja yritykseen tarkemmin. Olen tätä asiaa pohtinut myös paljon oman yrityksen kohdalla. Kaamos on suomalainen käsityön ja design-tuotteiden tarjoaja. Laatu ja kotimaisuus ovat brändimme kulmakivet. Tämänkaltaisella liikeidealla on tietenkin oma ostava kohderyhmä. Kun lähdin brändiä rakentamaan, oli visuaalista puolta mietittävä tarkasti. Koin tehokkaaksi yksinkertaisuuden, ajattomuuden ja skandinaavisuuden brändissämme. Tavoitteena on se, että kun potentiaalinen asiakas näkee ensimmäistä kertaa Kaamoksen logon ja visuaalista ilmettä, loisi tämä heti tietynlaisia mielikuvia brändistä. Kotimaisuus, laatu ja esimerkiksi luotettavuus voisivat olla asioita, joita asiakas tuntisi jo ensi metreillä. Tämä on ainakin brändimme tavoite ja siihen pyrimme tähtäämään visuaalisen ilmeen kanssa. Halusin oppia brändi ilmeen tärkeydestä ja sen vaikutuksista enemmän, joten otin lukuun Juha Pohjolan kirjan Brändi ilmeen johtaminen. Lähdin hakemaan kirjasta uudenlaista oppia ja inspiraatiota brändi ilmeen kehittämiseen ja halusin löytää syvemmän merkityksen koko brändin visuaaliseen johtamiseen. Tässä reflektiossa käyn läpi asioita, jotka koen itse tehokkaaksi ja hyödyllisiksi. Pyrin peilaamaan oppeja mahdollisimman hyvin omaan liiketoimintaan. Antoisia lukuhetkiä.

Alustan tätä reflektiota pohtimalla, miten brändi kokonaisuudessaan rakentuu ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Vaikka kirja käsittelee paljon etenkin brändin visuaalista ilmettä, se on kuitenkin vasta hyvä alku toimivalle ja muistettavalle brändille. Se on hyvä muistaa, että ohjat eivät ole brändin rakentajan käsissä mitä tulee brändin imagoon. Ihmiset muodostavat brändin imagon. Iso osa brändiä syntyy asiakaskokemusten, palautteiden, keskusteluiden ja huhujen perusteella. Brändin on oltava kokonaisuudessaan toimiva paketti. Jokainen yrityksessä työskentelevä kantaa mukanaan palaa yrityksen brändiä. Myös jokaisen asiakaskohtaamisen jälkeen asiakas kantaa palaa yrityksen brändistä. Merkityksellistä on se, mitä ihmiset brändistäsi kokevat ja puhuvat. Voit itse suunnitella millainen brändi voisi olla, mutta suunnitelmasi toteutuu vain, mikäli ihmiset hyväksyvät sanomasi. Mielestäni tämä hyväksyntä tapahtuu asiakaskokemusten ja ihmisten välisten keskustelun kautta. Jos miettii Kaamosta ei ole ihme, että alussa aktiivisen myynnin aikaansaaminen ei ole helppoa. Alussa kultaakin kalliimpaa brändille on onnistuneet asiakaskohtaamiset ja kokemukset. Ne markkinoivat brändiä kaikista parhaiten ja ne myös määrittelevät sen, kuinka hyvin olet onnistunut tavoitteissasi brändin imagon suhteen.

Visuaaliset peruselementit ja visuaalinen tyyli on yksi askel kohti lopullista vastaanottajien mielikuvaa. Brändin rakentaminen alkaa siitä, että määritellään brändin haluttu mielikuva. Mietitään mitä brändi edustaa ja mitä halutaan ihmisten siitä ajattelevan. Tämän brändille luodaan alustava visuaalinen ilme. Visuaaliset peruselementit ja visuaalinen tyyli valitaan halutun mielikuvan intressien mukaisesti. Tämän jälkeen valitaan viestinnän kanavat ja muut kohtaamispaikat, joissa brändi tulee olemaan esillä. Kun brändi on ollut tarpeeksi esillä, siitä on syntynyt lopullinen brändi, eli vastaanottajien mielikuva. Niin kuin edellisessä kappaleessa vähän avasin, et itse päätä mitä brändisi on vaan sen päättää sen näkijät ja kokijat. 

Olen aina pitänyt itse asiakaskokemusta kaikista tärkeimpänä osana yrityksen menestymistä. Kirjassa käydään hyvin läpi, miten visuaalisuutta hyödynnetään asiakaskokemuksessa. Kun ajattelemme yrityskuvaa, sen kokonaisuus yleensä pilkotaan karkeasti osiin. Osia ovat yrityksen teot, yrityksen viestintä ja yrityksen ilme. Mikäli haluamme johtaa yritysilmettä visuaalisuuden ja muotoilun kautta laajemmin on olemassa parempia keinoja. Kirjassa tuotiin esille design-management, jossa on kyse haluamastamme mielikuvan tarkastelusta asiakkaan perspektiivistä. Design management jaetaan usein viestintään, tuotteeseen, ympäristöön ja tapaan toimia. Mikäli nämä osa-alueet ymmärretään ja osataan antaa tarpeeksi painoarvoa jokaiselle osa-alueelle, on tällöin yrityksen ilme menossa pitkälti oikeaan suuntaan. Koko ajattelumalli perustuu lähinnä näiden osa-alueiden hallintaan. Jos Kaamos-brändistä kerättäisiin design managementin osa-alueet, ne menisivät varmaan kuta kuinkin seuraavasti. Tuote: Ruokapöytä, käsityönä tehty, suomalaisista materiaaleista, pakattu suojaavasti, mutta materiaalia säästäen, jakeluratkaisuna brändin oma kotiinkuljetus. Toimintaympäristö: Verkkokauppa, puusepänliike, varasto, josta voi tarvittaessa hakea tuotteen. Tapa toimia: Aktiivinen myynti, asiakaspalvelu, käsityömessut. Viestintä: Flyerit postilaatikossa, sosiaalinen media, asiakastapaamiset, internet. Nämä kaikki osa-alueet luovat yritysilmettä ja ovat jatkuvasti sidonnaisia siihen, minkälaisena yritys nähdään ja mitä siitä ajatellaan tai puhutaan. Mikäli haluamme luoda tietynlaisen imagon brändille on kaikissa näissä osa-alueissa toimittava samojen arvojen mukaisesti. On ajateltavaa toimintaa siten, että näiden osa-alueiden strategiset tavoitteet ovat yhteneväiset. Tällöin tietty haluttu mielikuva syntyy vahvemmaksi ja myös jää asiakkaan mieleen paremmin.

Kun yrityksen visuaalista ilmettä ja sen kanssa markkinointia lähdetään miettimään tarkemmin, on tärkeää ottaa huomioon tekninen muutos. Nykyään digitaalinen viestintä ja sen tuomat eri mahdollisuudet ovat niin isossa asemassa, että brändin visuaalista ilmettä voi olla nykyään jopa järkevää miettiä sen kautta. Kehitys kehittyy ja mielestäni brändien on kehityttävä myös mukana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme saaneet uusia sosiaalisen median alustoja, uusia teknisiä ominaisuuksia puhelimiin ja paljon muuta. Nämä asiat luovat paljon mahdollisuuksia, mutta tietyllä tavalla myös rajoitteita brändeille. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kaikilla on samankokoinen bio, johon saa kaikki tietyn verran tekstiä. Myös profiilien rakenne ja kuvien näkyminen sivulla ja vaikka Instagramin kohokohdat-osio ovat kaikilla samanlaisia. Toisin sanoen digitaalinen maailma myös asettaa brändin tiettyjen rajojen sisäpuolelle ja nämä rajat määrittelevät alustojen omistajat. Se miksi nostin tämän tässä esille on ehkä se, että on hyvin tärkeää ottaa tätä kautta huomioon erottuvuus tekijät kilpailijoihin nähden. Pitää siis miettiä, mitkä ovat juuri sinun keinosi erottua digitaalisessa markkinoinnissa. Kaikki osaavat kyllä tehdä sosiaalisen median tilit ja luoda sen puuduttavaan rakenteeseen puuduttavaa sisältöä.

Brändimme visuaalisen ilmeen on myös pysyttävä mukana tekniikan kehittyessä. Erilaisia alustoja, järjestelmiä ja viestikanavia tulee lisää ja aikaisempia kehitetään tietyillä tavoin. On siis tärkeää pysyä ajan tasalla siitä, miten brändin visuaalisen ilmeen on hyvä elää tekniikan kehityksen mukana. Tästä tuli mieleen Kaamoksen logo. Nykymaailmassa lähes jokaisella alustalla yrityksen logolle on varattu pieni ympyrän tai neliön muotoinen alue. Etenkin puhelinta käytettäessä logo jää pieneksi, joten logon olisi hyvä olla sellainen, että se näkyy mahdollisimman suurena myös pienellä alueella. Esimerkiksi Kaamoksen logossa ”KAAMOS” teksti ei ole välttämättä paras mahdollinen, koska koko sana on saatava mahtumaan pienelle alueelle. Kaamoksen logosta voisi kehittää esimerkiksi vain K kirjaimen sisältävän version, joka istuisi paremmin pieneen tilaan ja sen saisi isommaksi ja näkyvämmäksi. Tässä siis hyvä esimerkki siitä, kuinka brändien ja niiden visuaalisen ilmeiden on kehityttävä digitalisoitumisen ja tekniikan kehityksen mukana.

Pari asiaa viestinnästä. Jatkuvan digitalisoitumisen myötä ihmiset jaksavat lukea pitkiä tekstejä tai katsoa pitkään kestävää sisältöä entistä vähemmän. Ihmiset suorastaan säntäilevät sivulta ja alustalta toiselle ja keskimääräinen aika mitä yhden videon tai tekstin äärellä vietetään, on noin 5–10 sekuntia. Tässä tuli ehkä oma viestintä Kaamoksen kanssa osaksi mieleen. Sitä on saattanut jaaritella teksteissä liikaa joidenkin mainosten tekstit ovat saattaneet olla liian pitkiä. Jatkossa tämän ajatuksen myötä voisi kokeilla esimerkiksi tiivistää tekstiä. Saada siitä lyhyt ja ytimekäs. Sellainen, että se varmasti luetaan loppuun ja mainoksessa on jokin kehotus, joka saa asiakkaan toimimaan. Esimerkiksi menemään nettisivuille tutustumaan. 

Yrityksen visuaalisen ilmeen muutos voi olla myös tärkeää tietyissä tilanteissa. Yrityksellä on oltava aina selkeä strategia visuaalisesta ilmeestä, jotta se on yhtenäinen yrityksen toiminnan ja esimerkiksi tuotteiden kanssa. Jos yritykselle tulee muutoksia liikeideaan esimerkiksi tuotteiden muutos, jakelukanavien muutos, isoja viestinnän muutoksia tai muita toiminnallisia muutoksia, on tällöin myös visuaalisen ilmeen muututtava toiminnan mukana. Mikäli on tiedossa jokin muutos, joka yrityksen toimintaan on tulossa, on hyvä miettiä jo ennakoivasti, minkälaisia strategisia muutoksia tehdään. Visuaalisen ilmeen on myötäiltävä yrityksen sen hetkisen toiminnan kanssa, jotta visuaalisesta ilmeestä saadaan siitä haluttu potentiaali irti. Tätä aihetta käsiteltiin kirjassa ja tästä tuli myös mieleen oma liiketoiminta vahvasti. Voi olla, että Kaamoksen tuotevalikoimaa ja tarjontaa lähdetään tulevaisuudessa laajentamaan. Pysytään edelleen kodin ja pihan tuotteissa, sekä käsityössä, mutta tuleva kategoria mahdollisesti poikkeaa hieman huonekaluista. On siis mietittävä jo tässä vaiheessa, minkälaisia muutoksia lähdetään tekemään brändi-ilmeen suhteen. On sinänsä sääli, että Kaamoksen visuaalinen ilme on mielestäni aika sidottu designiin ja huonekaluihin ylipäätään, mutta uskon että keksin hyvät ratkaisut tulevia laajennuksia varten viimeistään tämän kirjan opeilla.

Kirja oli hyvä. Se antoi hyviä oppeja siihen, minkälaisia vaikutuksia visuaalisella ilmeellä on eri asioihin ja miten sitä kannattaa parantaa omaan liiketoimintaan sopivaksi. Kirja käsitteli paljon myös erittäin tuttuja aiheita kuten esimerkiksi brändi tai imago mutta seasta löytyi myös paljon uutta tietoa. Kirja on sellainen minkä äärelle vielä tulevaisuudessa todennäköisesti palaan. Erilaiset pienet niksit ja opit mitä sain visuaalisen ilmeen kehittämiseen voivat olla todella hyödyllisiä tulevaisuudessa. Visuaalinen ilme on asia, mistä varmasti monet eivät ota täyttä potentiaalia irti.