Tällä kertaa kirjan valitseminen oli hieman haastavaa, enkä meinannut keksiä mitä lähtisin lukemaan. Päädyin kuitenkin lukemaan pitkästä aikaa selfhelp tyylisen kirjan vastapainoksi viimeaikaisten teoriapohjaisten kirjojen rinnalle. Kirjaksi valikoitui Gary Bishopsin – Unfu*k yourself ja mielestäni se kannatti. Sain kirjasta taas niin sanotusti uutta potkua omaan tekemiseen ja asioihin suhtautumiseen. Nappi valinta tähän kohtaa opiskeluita.  

“Millaiseen elämään tyydyt, sellaisen myös saat” 

Monesti totean omassa tekemisessäni, että työt eivät motivoi tai olen vain liian väsynyt. Tyydyn vain tilanteeseen ja tuskailen sen kanssa enkä mieti sitä sen enempää. Olen siis valinnut tällaisen polun elämässäni, mutta entä jos päättäisinkin vaihtaa työpaikkaani ja panostaisin riittäviin yöuniin? Olen useaan kertaan miettinyt näitä asioita ja törmännyt ajatteluun, jossa lähden perustelemaan nykytilannettani itselleni, jolloin syyllistyn perusteluun, jossa puolustan nykyistä tilannettani ja menen niin sanotusti perse edellä puuhun. Perustelu luo edellytykset sille, että saan juuri sellaisen elämän mihin tyydyn eikä muutosta tapahdu. Ilman muutoksien tekemistä olen valmis sietämään nykyisen tilanteeni ja saan juurin sellaisen elämän minkä olen valinnut. Aivan kaikki lähtee liikkeelle omasta tahdosta ja monesti se vaatii paljonkin töitä.  

“Jos maailman kaikki murheet pantaisiin yhteen kekoon, joista jokaisen olisi otettava osuutensa, useimmat ottaisivat omat murheensa mielihyvin takaisin.” 

Tämä Sokrateksen lausahdus värähti kirjasta korvaani voimakkaasti. Me suomalaiset olemme maailman onnellisin kansa jo viidettä kertaa putkeen, mutta kuinka useasti voimme itse sen huomata? Välillä tuntuu, että jokaisesta asiasta valitetaan vain ja päivä saattaa mennä pilalle jo heti aamulla aamukahvin läikyttyä lattialle tai lompakko unohtuu kotiin töihin mennessä. Jos oikeasti lähtee miettimään omia ongelmia yksilötasolla ovat ne mittasuhteeltaan useasti lähes mitättömiä, kun vertaa tämänhetkiseen maailman tilanteeseen. Omat ongelmani ovat tällä hetkellä suurin piirtein mittaluokkaa tämän vuoden teoriapisteiden kasaan saaminen, kun taas sotaa käydään saman matkan päässä kuin Helsingistä on matkaa Utsjoelle. Siviilejä kuolee valtavasti ja ihmiset menettävät kotinsa, tässä hieman pohdittavaa omien ongelmien mittasuhteiden asettamiseen. 

Omien “ongelmien” selättäminen vaatii oikeanlaista mindsettiä. Mietitäänpäs hieman omaa esimerkki ongelmaani, teoriapisteitä. Kaikki lähtee asioiden oikeaan mittasuhteisiin laittamisella ja oman kyvykkyyden tunnistamisella. Vain minä pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun ja asennoitumiseen, tässä toimii parhaiten oman mielikuvan luominen siitä, että minä pystyn tähän. “Minä pystyn” toimii vahvana voimasanana ja se kannattaa toistaa itselle ongelmia kohdattaessa. Ihmisen toiminta suurin osaksi omasta päästä kiinni, sillä jos ajattelet ettet pysty, et varmasti tule pärjäämään missään tehtävässä.  

“Turvallisuuden kaipuu seisoo suurten ja jalojen hankkeiden tiellä” 

Mukavuusalue on se missä ihminen luonnostaan nauttii olostaan. Milloin viimeksi olen asettunut epämukavuusalueelle? Olemme tiimissämme tehneet ahkerasti töitä erilaisten hanttihommien muodossa, olemme ollut ehkä liiankin mukavuusalueella sillä työt ovat ollut hyvin pitkälti melko aivotonta työtä, josta on maksettukin hyvin, helppoa ja oppimisen kannalta miltei merkityksetöntä. Jos halutaan kehittää itseämme ja tiimiämme täytyy meidän jatkuvasti hakeutua epävarmuuden ja epämukavuusalueen tilaan se on se juttu, milloin alkaa tapahtua. Epävarmuus kutsuu kasvamaan, kokemaan uusia asioita ja saavuttamaan uusia tuloksia. Ajattelimme tiimiläiseni kanssa, astua ulos tästä kehästä ja lähteä haastamaan itseämme uusiin juttuihin. Olemme luomassa verkkokauppaa ilman aikaisempaa kokemusta. Vaikka olemmekin vielä hieman alkutekijöissä, olemme päässeet oppimaan jo paljon uutta, kun olemme joutuneet selvittelemään paljon uusia asioita. Epävarmuus osaamisestamme ja toimivuudesta luo paineen tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja luoda uusia ratkaisuja liiketoimintaan. Aina ei kannata jäädä toistamaan vanhoja rutiininomaisia tehtäviä vaan lähteä rohkeasti kokeilemaan uutta, mikäli haluaa astua pois vanhoista saappaista.  

“Pääsi sisus ei kerro, kuka olet. Sinä olet tekosi. Sinä olet sitä mitä teet.” 

Ihmiskunnassa suuri osa antaa ajatusten ja tunteiden vaikuttaa omaan tekemiseen. Menestyjiä tässä maailmassa ovat ne henkilöt, jotka ovat oppineet kohtaamaan omat tunteet ja osaavat käsitellä niitä käytännössä viemättä kaikkia teoiksi. Vastoinkäymisiä tulee jatkuvasti, mutta annatko niiden vaikuttaa elämääsi. Nukut huonot yöunet ja olet aamulla ärtynyt, mutta osaat käsitellä tuntemukset etkä myrkytä sillä ympärillä olevia ihmisiä. Voit pilata muiden päivän tiuskimalla ja olemalla tatti otsassa työpaikalle mennessäsi. Tunteita ei kannata vältellä mutta niitä voi opetella hallitsemaan niin etteivät ne ota valtaa tekemisiin ja ulosantiisi. Työelämässä ja todennäköisesti arkielämässäkin, mikäli perustat perheen tulee sinun suoriutua päivän tehtävistä, vaikka sinulla olisikin huonopäivä henkilökohtaisesti. Opettelemalla siirtämään negatiiviset ajatukset pois ja lisäämällä ripauksen positiivista energiaa päivään, tulee päivästäsi varmasti edes hitusen parempi. Ei kannata tuhlata päivää murehtien pienistä asioista, sillä jokaiseen päivään mahtuu myös paljon hyvää. 

Kirja oli mielestäni erittäin hyvä. Pitkästä aikaa löysin kirjan, jota lukiessa sain peilattua ja mietittyä sitä hyvin omaan elämääni. Kirja oli mielestäni mukaansa tempaava, ajatuksia herättelevä ja luin sen yhdeltä istumalta. Ehdottomasti paras selfhelp kirja mitä olen lukenut.