Työelämä muuttuu kovaa vauhtia, kun tekoäly kehittyy yhä paremmaksi ja alkaa toimimaan päivittäisenä työkaluna ihmisten arjessa. Se tekee työskentelystä tehokkaampaa ja auttaa ihmisiä tekemään asioita, joita he eivät muuten osaisi. Se tulee myös lakkauttamaan työpaikkoja ja murtamaan yrityksiä, jotka eivät joko osaa tai usko tekoälyn läpimurtoon.

Tämän ajatuksen pidin mukanani jatkuvasti kirjaa lukiessa. Tunteiden hallitseminen ja niiden johtaminen tulevat olemaan tulevaisuuden voimavaroja. Tämän totesi myös Sitra megatrendilistauksessaan. Tunnejohtamisen lisäksi tulevaisuuden voimavarojen listaan voidaan lisätä luovuus. Nämä kaksi tekijää tulevat olemaan asioita, jotka eivät häviä, vaikka tekoäly lisääntyy ja automatisointi kiihtyy.

Kuten kirjan otsikosta voidaan sarkastiseen sävyyn tulkita, kirja käsitteli tunteita työpaikalla. Eritoten niiden tärkeyttä ja kasvavaa merkitystä tulevaisuuden markkinoilla, joilla kilpailu kasvaa jatkuvasti. Tunteiden kehittymisen käsittely työpaikoilla on välttämätöntä, koska teknologian kasvu vähentää niin sanottua hihnatyötä ja ihmiset siirtyvät enemmän luovaan työhön sekä työskentelevät entistä enemmän tiimeissä. Seuraava lause on suora lainaus kirjasta. ”Kaikki pystyvät toimimaan kognitiivisen tiedon vallassa, hankkia faktoja ja toimia niiden mukaisesti. Kilpailuetu tehdään tunne- ja sosiaalipuolella.”

Joku saattaisi väittää, että tämä on jyrkästi sanottu, koska ensiksi faktat pitäisi sisäistää. Tämän jälkeen vielä soveltaa käytäntöön. Itse uskon siis siihen, että asiantuntijatehtäville tulee jatkossakin olemaan suurta kysyntää, koska joka poika ei edellä mainittuun pysty. Mutta on Tuomisella varmasti ideaa väitteessään.

Kilpailuetua voidaan varmasti tehdä tunne- ja sosiaalipuolella. Ajankohtaisin esimerkki tästä on tällä hetkellä jääkiekon SM-liigan finaaleissa pelaava Pelicans. Pelicansin pelaajabudjetti tällä kaudella on ollut kahdeksanneksi suurin, eli voidaan kärjistetysti todeta heillä olevan liigan kahdeksanneksi parhaat pelaajat. He ovat kuitenkin pelanneet itsensä kahden parhaan joukkoon ja päihittänyt joukkueita, jotka pelaavat lähdes miljoonan isommalla budjetilla. Miten tämä voi olla mahdollista?

Asiaa on ruvetta tietenkin tutkimaan paljon ja syy on löydetty valmentaja Tommi Niemelästä. Niemelä tahtoo, että Lahden Pelicans on Suomen paras työpaikka. Hän muun muassa mainitsi Iltasanomien artikkelissa seuraavasti. ”Olemme koko ajan lähestyneet arkea niin, että voitamme tai häviämme, seuraavana päivänä ilmapiirin pitää olla Suomen paras. Se ei saa muuttua tuloksen mukaan” (Hoffren, 2023. Ilta-Sanomat). Niemelä puhuu paljon hyvästä ilmapiiristä ja luottamussuhteesta pelaajiin.

Tämä esimerkki on oivallinen siitä, että ilmapiirin ja luottamuksen ollessa kunnossa yksilöt saadaan puhaltamaan yhteen hiileen. Silloin on mahdollista tehdä hyviä tuloksia ja kuten tässä esimerkissä huomataan, joukkue on ollut vahvempi kuin yksikään yksilövetoinen miljoonaryhmä.

Kirjassa puhuttiin myös paljon hiljaisuudesta ja sen syistä. Tämä aihe kiinnosti minua, koska olemme tiimin kanssa käyneet viime aikoina keskusteluita siitä. Olemme varsinkin johtoryhmässä pohtineet, miten pystyisimme osallistuttaa entistä paremmin jokaista yksilöä yhteisiin dialogeihin.

Olemme kokeilleet kuluneen vuoden aikana monenlaisia työkaluja, kuten laskenut puheenvuoroja, tehneet dialogikarttaa, heittäneet palloa ja yrittänyt siirtää puhevuoroja hiljaisemmille suoraa heiltä kysymällä. Mikään ei ole tepsinyt ja se on johtanut kovasanaisiinkin keskusteluihin siitä, mikä olisi neuvoksi. Kirjassa mainittiin kolme syytä hiljaisuudelle toiminnan sijaan.

1. Toivottomuus muutoksen edessä
2. Muutospaineiden ahdistavuus
3. Rohkeuden vastaisten seuraamusten pelko

Teoksessa kerrottiin myös taktisesta hiljaisuudesta. Hiljaisuudesta, joka valitaan tietoisesti, koska silloin ei tarvitse miettiä vastapuolen reaktiota. On ymmärrettävästikin helpompi tie mukautua muiden väitteisiin, kun kertoa oma ja puolustaa sitä. Olen pohtinut kirjan lukemisen jälkeen, että saattaisiko meillä esiintyä tätä. Luulen, että tiedostamatta tällaista on tapahtunut. Luulen myös, että se johtuu luottamuksen puutteesta. Luottamuksen puute taas johtuu pelosta kohdata vastapuolen reaktio. Meidän tiimissämme keskustelut kuitenkin ovat satunnaisesti hyvinkin kärkkäitä ja asioita saatetaan sanoa hyvin suoraan.

Vastapuolen reaktion pelosta eroon pääsemiseksi hän antaa seuraavan ohjeen. ”Niin kauan, kun tarkoitusperä on oikea ja mielipide tulee oikeasta paikasta ei vastapuolen reaktiota kannata miettiä”. Vähän kuin baseballissa. Heittäjä voi vaikuttaa heittoonsa, mutta kun pallo on irronnut kädestä, ei kannatta murehtia mitä tapahtuu, koska siihen ei voi millään tavalla vaikuttaa.

Selkokielellä kerrottuna. Niin kauan, kun tiimissä on ilmapiiri, jonka tarkoituksena on edistää tiimin yhteistä hyvää ja parantaa asioita, ei tiimiläisten kannatta miettiä vastapuolien reaktioita. Positiivisen ilmapiirin vallitessa jäsenet voivat olla varmoja siitä, ettei vastapuoli reagoi negatiivisesti esimerkiksi henkilökohtaisista syistä. Vastapuoli saattaa reagoida siksi, että saataisiin paras mahdollinen lopputulos.