Deepak Chopran kirja Sielukas johtaminen tarjoaa uuden tavan hahmottaa johtamista ja siihen liittyviä mahdollisuuksia. Tämä kyseinen kirja on tähän asti lukemistani johtajuutta käsittelevistä kirjoista syvällisin, sillä siinä johtamista käsitellään osin ihmisen sisimmän eli sielun kautta. Chopra mainitseekin, että symbolisesti ilmaistuna johtaja on ryhmän sielu. Tämä väite perustuu siihen, että Chopran mukaan johtajan tehtävä on muiden tarpeiden täyttäminen. Tämän jälkeen johtajan tulisi johtaa joukkoa kohti korkeampia tarpeita samalla luoden ryhmälle mahdollisuuksia. Olen kuullut puhuttavan, että johtaja olisi ikään kuin palveluammatti. Mielestäni tämä väite istuu hyvin Chopran ajatuksiin ja olen itse myös samaa mieltä. Johtajan rooli tiimissä on oleellinen. Tiimin onnistuminen ja mahdollisuudet ovat pitkälti kiinni yleensä johtajasta. Jos johtajan tehtävä ei olisi mahdollistaa ja viedä tiimiä kohti onnistumisia ja tavoitteita niin kenen tehtävä se olisi? Sen vuoksi ei ole saman tekevää, miten johtaa. Sielukkaaseen johtamiseen liittyvät teemat Chopra on koonnut kirjainyhdistelmäksi J-O-H-T-A-J-A. Kukin kirjain edustaa yhtä sielukkaaseen johtamiseen liittyvää teemaa ja niitä käsittelen seuraavaksi.

J= johda katsellen ja kuunnellen. Tästä kappaleesta mieleeni jäi erityisesti Abraham Maslovn tarvehierarkia. Kaikki alkaa turvallisuudesta. Maslovn mukaan turvallisuus on täytettävä ennen, kun voi siirtyä korkeampiin tavoitteisiin, joita ovat muun muassa saavutukset ja menestykset, yhteistyö, hoiva ja yhteenkuuluvuus, luovuus ja kehitys, moraaliarvot ja hengelliset tarpeet. Uskon, että monet voivat samaistua siihen, että alussa uuden tiimin kanssa voi olla turvaton olo. Esimerkiksi silloin, kun aloitat uudessa työpaikassa tai tiimiyrittäjänä täällä Tiimiakatemialla. Tällaisissa tilanteissa johtajien ja tiiminvetäjien rooli korostuu. Kokonaan uuden tiimin aloittaessa tai yksittäisen uuden tiimiläisen tullessa mukaan, on hyvä miettiä sitä, miten turvattomuuden tunteen saa kitkettyä pois. Varataanko riittävästi aikaa esimerkiksi tutustumiseen? Entä selvitetäänkö konfliktit johtajan toimesta heti silloin, kun niitä ilmaantuu? Turvallisuutta tulee luoda koko ajan. Se ei ole mielestäni asia, joka pysyy automaattisesti. Turvallisuuden tunne voi murentua pienistäkin asioista. Turvallisuuden tunne vaikuttaa siihen, miten tiimi tulee loppujen lopuksi toimimaan ja pärjäämään. Tämän vuoksi johtajan on mielestäni osoitettava turvaa muille jokapäiväisessä työssään. Johtajan on hyvä ymmärtää, millä hierarkian tasolla tiimi on ja suhteutettava tekeminen sen mukaan. Mieleeni tuli se, että jos tiimiläisten tarpeita ei täytetä, voiko tiimi todella toimia tai onnistua? Mielestäni tarpeiden täyttäminen antaa tiimille edellytyksen onnistua ja siksi johtajan on hyvä tiedostaa, millä tarvehierarkian tasolla tiimi on.

O= opi solmimaan tunnesiteitä. Chopran sanoin tunteet ovat menestyvien näkijöiden näkymättömiä liittolaisia, näin ollen johtajan on hyvä pystyä luomaan pysyviä tunnesiteitä muihin. Tällöin muut haluavat jakaa johtajan näkemyksen ja osallistua johtajan menestykseen. He myös haluavat olla hyödyksi ja tehdä parhaansa, lisäksi he haluavat olla johtajaa lähellä. Tunneside tarkoittaa tunneälyn korkealla tasolla työskentelyä. Tunneside ei muodostu itsestään ja siten ratkaisevinta onkin se, onko johtaja valmis antamaan itsestään muille. Tunnesiteiden luominen on mielestäni tärkeää, koska se auttaa meitä motivoitumaan ja luomaan ympärille turvallisuutta ja luottamusta. Jos johtaja on kovin etäinen eikä jaa itsestään mitään, voi ilmapiiri olla tällöin hyvin nihkeä, eikä ihmisten keskuudessa ole innostusta. Tämä voi johtaa siihen, ettei tiimin koko potentiaali tule ilmi.

H=herätä tietoisuus. Tietoisuus ei ole sama asia kuin ajattelu, vaan kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Tietoisuuteen eli tajuntaan kuuluu seitsemän ominaisuutta, joita ovat varmuus, itsenäinen motivaatio, johdonmukaisuus, vaisto ja oivallus, luovuus, innoitus ja transsendenssi (rajan ylittäminen). Chopran mukaan ihmisen on oltava mahdollisimman tietoinen ollakseen menestyvä johtaja, koska tietoisuudesta lähtee kaikki se mitä haluat tehdä tai olla. Eteenpäin tulee jatkuvasti eri polkuja vastaan ja tietoisuus kertoo, mikä niistä olisi hyvä valita, näin ollen teemme yllättävän paljon asioita vaistomaisesti ja vasta jälkeenpäin selitämme tekoamme järjellä. Usein ajatellaan vaiston olevan oikeassa.

T=teot. Sanonnassa ”teot puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa” on hyvin paljon perää. Se ei herätä kenessäkään luottamusta, jos johtajana tekosi eivät puhu puolestasi. Chopra kannustaa johtamistilanteessa suuntaamaan toimintaan. Ympärilläsi on oltava eloisa ilmapiiri ja jokaisen ryhmän jäsenen tulisi huokua innostusta saadessaan uuden tehtävän. Jotta muut voivat tuntea itsensä energiseksi, on johtajan oltava sitä myös itse. Mielestäni johtajan on tässä kohtaa hyvä tiedostaa myös se, miten saa ihmiset motivoituneiksi, koska se vaikuttaa myös innostumiseen. Kaikki eivät tosin motivoidu samalla tavalla, siksi johtajan on hyvä tulla tutuiksi muiden kanssa. Johtamistilanteessa on hyvä toimia roolimallina. Chopran mukaan johtajan on oltava valmis tekemään samoja asioita, joita vaatii muilta. Tämä on mielestäni tärkeää, koska yhtä lailla johtaja on osa tiimiä tai vaikka suoranaisesti ei olisikaan niin on hyvä osoittaa olevansa ns. samalla viivalla muiden kanssa. Johtajan esimerkillä on vaikutusta muun muassa siihen, minkälainen kulttuuri tiimiin muodostuu, esimerkiksi ollaanko avoimia toisille ja tervehditäänkö palaveriin saapuessa. Johtajan on suostuttava kuuntelemaan hyvää, rehellistä palautetta. Tämä on ymmärrettävää, koska palaute auttaa kehittämään ihmistä parempaan suuntaan. Välillä on hyvä käydä perusteellisesti palautteet läpi, mutta mielestäni tiimin keskelle olisi hyvä luoda sellainen ilmapiiri, jossa palautetta/kannustusta saisi aina silloin kun esimerkiksi onnistuu jossain tehtävässä. Chopra kannustaa olemaan myös sinnikäs. Johtajan sinnikkyys on huima voimavara, silloin kun muut ovat jo menettämässä toivoa. Tähän liittyy mielestäni oleellisesti se, että johtajalla on hyvä olla tietynlaista ratkaisukeskeisyyttä. Johtajan on oleellista miettiä, miten takaiskuista selvitään.

A=aito voima. Aidossa voimassa on kyse rajattomasta energiasta, älystä ja sielun luovuudesta, joka haluaa ilmaista itseään ihmisen kautta. Aito voima ei ole mitään sellaista, jota vain johtajilla olisi. Chopran mukaan polku kohti omaa voimaa alkaa tiedostamalla omat vahvuudet, sama pätee silloin kun voimistat muita. On mielestäni oleellista, että johtaja tietää, mitkä ovat hänen vahvuutensa. Omat vahvuudet antavat luottoa ja perustan tekemiseen. Kun tiedostaa omat vahvuutensa, on helppo lähteä kehittämään omia heikkouksia. Johtajanakaan kukaan ei ole täydellinen, mutta aina voi kehittyä paremmaksi. Hyvä johtaja saa muiden vahvuudet esille. Johtajana kannattaakin miettiä esimerkiksi sitä, minkälaiset työtehtävät sopivat kenellekin kunkin vahvuuksien mukaan. Vahvuuksien parissa työskentely tuo onnistumisen ja ilon tunteita ja siksi on tärkeää, että jokainen tiimiläinen pystyy hyödyntämään työtehtävissä omia vahvuuksia.

J=johda vastuullisesti. Tämä edellä oleva tarkoittaa vastuunottoa omasta ja muiden kehityksestä. Jos johtaja ei ole kehitysmyönteinen, se vaikuttaa kaikkiin. Chopran mukaan johtajana onkin tärkeää tiedostaa, onko tiimin keskuudessa joitain kehitystä haittaavia käytösmalleja. Tällaisia haitallisia käytösmalleja on muun muassa riskien pakkomielteinen ajattelu, ongelmien jättäminen huomiotta, vaikka niihin voisi vaikuttaa, oman edun asettaminen ryhmän edun edelle sekä valehtelu ja totuuden peittely. Jotta kehitys on mahdollista, tulisi käytösmallit olla päinvastaiset.

A=aisti synkronia. Synkroniassa on kyse järjestyneistä tapahtumista eli merkityksellisistä yhteensattumista. Olet siis oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kun johtajilta miksi he ovat menestyneet, he usein päätyvät sanomaan ”hyvää onnea”. Sielukkaaseen johtamiseen kuuluu ihmisiltä piilossa olevaa tukea. Chopran mukaan sielusi on sinut tähän voimaan yhdistävä tekijä, se voi järjestää minkä tahansa tilanteen ajassa ja paikassa. Monesti ihmiset murehtivat tulevaa, sitä miten asioiden käy loppujen lopulta. Olen huomannut itse, että asiat loppujen lopuksi ratkeavat kuin itsestään. Jollain tapaa asiat ovat aina järeytyneet, vaikka sitä on saattanut epäillä. Olen nyt toisena vuotena Tiimiakatemialla tarttunut monenlaisiin mahdollisuuksiin, jotka ovat poikineet itselleni muun muassa projektin ja paljon verkostoitumista. Kannattaa siis tarttua empimättä tilaisuuksiin, joita elämä antaa.

Tarkoitukseni oli perehtyä Chopran sielukkaan johtamisen viitekehykseen. Kirja avarsi jälleen kerran ajatustani johtamisesta ja antoi paljon työkaluja siihen, miten johtamista saa vietyä jatkossa astetta syvemmälle tasolle.