Mitä luovuus on?

Olen yhdistänyt luovuuden usein taiteeseen kuten valokuvaukseen, maalaamiseen ja musiikkiin. Tiimiakatemian aikana taiteen lisäksi olen yhdistänyt luovuuden myös ideointiin. Olen ajatellut samaan aikaan, että kyllähän minä olen luova ihminen, kun teen esimerkiksi erilaisia videoita ja valokuvaan. Siinä tarvitaan luovuutta. Toisaalta välillä tuntuu, että olenko kuitenkaan luova, kun en keksi villejä ideoita samalla tavalla kuin jotkut muut. Nyt vasta viime aikoina ja tämän kirjan myötä olen yhdistänyt luovuuden myös ongelmanratkaisuun, kehittämiseen ja prosesseihin. ”Luova järkevyys” kirjassa luovuuden ytimeksi määriteltiin ”halu tehdä eri tavalla paremmin”. Tämä laajensi omaa ajatustani luovuudesta. Toinen oivaltava asia kirjassa oli se, ettei luovuus ole luonteenpiirre vaan toimintatapa. Eli voiko edes ajatella, että ihminen on luova, vai pitäisikö ajatella, että jonkin ihmisen toimintavavat ovat luovia?

Olen tunnistanut, että minulla on luontaisesti halu kehittää asioita. Olen monessa projektissa kehittänyt prosesseja tai toimintatapoja niin, että olen saanut paremman lopputuloksen. Välillä parempi lopputulos on ollut hienompi video, siistimpi show tai vain tehokkaampi prosessi. Olen joutunut pohtimaan, että miten voin tehdä asian paremmin ja löytänyt keinoja tehdä eri tavalla paremmin. En ole kuitenkaan yhdistänyt tätä luovuuteen. Nyt kuitenkin ymmärrän paremmin, että miten luovuutta voidaan hyödyntää kaikissa työpaikoissa. Kohtaamme jatkuvasti yritystoiminnassa, työpaikoilla ja Tiimiakatemiallakin ongelmia ja haasteita. Näiden ongelmien ratkaiseminen tarvitsee luovuutta. Valittamisen tai ongelmien maton alle lakaisemisen sijaan ongelmiin pitäisi pyrkiä jatkuvasti kehittämään ratkaisuja. Yrityksissä olisi tärkeä rakentaa kulttuuri, joka mahdollistaa ja tukee jokaisen yksilön mahdollisuutta keksiä ja kehittää ratkaisuja ongelmiin.

Luovuuden esteiden poistaminen

”Miten voimme lisätä luovuutta?” on kysymys mikä tässä kohtaa itsellänikin heräsi, mutta kirja tarjosi mielestäni hyvän pointin tähän. Sen sijaan, että pohdittaisiin, millä keinoilla tai asioilla voidaan lisätä luovuutta, pitäisi pohtia, että miten voidaan poistaa luovuuden esteitä. Olen nyt tiedostanut, että hyödynnän paljon luovuutta työssäni ja kykenen luomaan luovia ideoita ja ratkaisuja. Jotta tuo luovuus voitaisiin maksimoida, minun tulisi pohtia mitkä ovat luovuuden esteitä. Ensimmäisenä itselleni tulee mieleen stressi ja kiire. Ei ole aikaa luovuudelle. Toisaalta kääntöpuolena on se, että kiireessä tai laiskana keksii yllättävän luovia ideoita asioiden nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi. Jos on aikaa tehdä asia aina niin kuin ennenkin, ei tule kehitettyä prosessia yhtä tehokkaasti, kun silloin kun ei ole aikaa sille. Olen itse huomannut tämän myös tänä syksynä. Eräässä videoprojektissa minun tuli keksiä uusia tapoja tehdä asia nopeammin, jotta sain sen valmiiksi aikataulussa. Tämä vaati luovuutta, mutta keksin siihen tavan ja kehitin siitä prosessin, jonka avulla sain homman maaliin. Mielestäni liika stressi ja kiire kuitenkin vievät aikaa myös pois luovuudelta. Luovuus voi tulla tuollaisissa kuvaamissani tilanteissa, mutta välillä ratkaisuihin tarvitaan aikaa ja pohtimista. Toinen luovuuden este itselläni saattaa joskus olla epäonnistumisen pelko ja itsekritiikki. Joskus saatan itse kumota luovia ja rohkeita ideoita joko epäonnistumisen pelon takia tai sen takia, että on liian kriittinen omille ideoille. Teknologia ja tekoäly ovat myös sekä erittäin hyödyllinen työkalu luovuudelle, että mahdollisesti myös luovuuden este. Täytyy pitää huoli, ettei aina tukeudu heti tekoälyyn kuten ChatGPT:n jos täytyy ratkaista ongelmia tai kehittää ideoita. Tekoälyä voidaan toki käyttää erittäin tehokkaasti ideoinnin tukena, mutta jos aina tukeutuu pelkästään siihen, voi sillä estää oman luovuuden. Välillä toki luovuuden esteenä saattavat olla rutiinit ja tottumukset. Aina ei edes tajua, että on jäänyt jumiin rutiineihin, vaikka niitä voisi kehittää paremmiksi. Välillä Tiimiakatemiallakin uusia ideoita rajoitetaan sillä, että ”nämä ovat tavat” tai ”näin on aina tehty”.

Yksi suuri haaste luovissa ideoissa on se, että vaikka saisimme luovia ja hyviä ideoita, niitä ei usein onnistuta viemään käytäntöön. Ei saada aikaiseksi tehtyä niistä totta. Tämä johtuu usein pelosta ja siitä, että idea on uusi eikä sitä ole kukaan tehnyt aiemmin. Jotta luovuutta voidaan lisätä pitää poistaa omia ja yrityksen luovuuden esteitä ja kehittää koko yrityskulttuuria uuteen suuntaan. Itse ainakin haluan luoda itselleni ja ympärilleni sellaisen ilmapiirin ja kulttuurin, että pyrin aina kehittämään ja jos huomaan ongelmia, pyrin kehittämään ratkaisuja ja kokeilemaan niitä. Kun löytää ongelman on uskottava siihen, että ongelmaan on ratkaisu tai on olemassa parempi tapa, joka täytyy vain löytää. Ei pidä tyytyä siihen, että asia on vain niin eikä ratkaisua ole, aina on. Uusia ideoita pitää kokeilla ja mitata ja jos ne toimivat niin niistä pitää tehdä tapoja. Toivon, että muistan nämä asiat ja pystyn pitämään oman kehittämisen mentaliteetin yllä.