Luin Malcolm GladWellin kirjan, ”kuka menestyy ja miksi”, koska minua on aina kiinnostanut, miksi juuri tietyt ihmiset menestyvät. Pettymyksekseni kirja antoi hyvin raadollisen ja rehellisen kaavan siitä, kuinka menestytään. Aina meille hoettu ”kuka vaan voi menestyä, kunhan jaksaa tehdä töitä” ei välttämättä olekaan totta. Ainakaan tutkimuksien mielestä. Toki voi myös olla, että kaavan tiedostettua sitä on helpompi rikkoa.

Jotta menestyksestä voidaan keskustella, joudutaan ensiksi määrittelemään, mitä menestyminen tarkoittaa. Jokainen määrittelee itse oman menestymisen mittarinsa, mutta kirjassa sekä tässä reflektiossa menestymisellä tarkoitetaan julkista tunnistettavuutta sekä rahallista menestystä.

Kirjassa GladWell käsittelee eri aiheita, jotka ovat tutkimuksissa havaittu kaikista vaikuttavimmiksi tekijöiksi menestyksen kannalta. Hyvin usein treenaamisen määrä nousee pinnalle, mutta harmillisesti kaikista suurimpana tekijänä esiin nousee Matteus-efekti sekä sattuman merkitys.

Matteus-efekti on siis Raamatun ajoilta asti voimassa ollut käsite, joka tarkoittaa seuraavaa. ”Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.” Eli niin sanottu, rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy ilmiö. Itse koen olevani Matteus-efektin ”paremmalla puolella”. Olen syntynyt Suomeen, joka on jo itsessään valtava etuoikeus. Minulla on oikeus ilmaiseen koulutukseen, hyvään terveydenhuoltoon sekä vahvaan sosiaaliturvaan. Minun ei ole koskaan tarvinnut huolehtia tai taistella ihmisoikeuksieni puolesta tai perustarpeista. Olen myös syntynyt hyvään ja huolehtivaiseen perheeseen, jossa on ollut keskiluokkainen varallisuustaso. Se on mahdollistanut kesälomareissut sekä harrastukset, joita olen halunnut harrastaa.

Kirja korostaa myös sattuman merkitystä. Esimerkiksi todistetusti ammattiurheilijaksi pääsemiseen vaikuttaa merkittävästi vuodenaika, jolloin on syntynyt. Kanadalaisten ammattijääkiekkoilijoiden syntymäaikoja oli tutkittu pitkältä ajalta ja huomattiin, että merkittävä enemmistö juniorikiekkoilijoista, jotka myöhemmin siirtyivät ammattilaisiksi, olivat syntyneet vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tämä johtuu siitä, että hyvin nuoressa iässä puolenkin vuoden kehityksellä on valtava ero. Kun nuorena saa tämän edun ja on nuoressa iässä parempi jääkiekkoilija, pääsee parempaan valmennukseen ja joukkueeseen. Näin erot alkavat kasvamaan.

Myös Steve Jobsin tarina oli hyvin mielenkiintoinen. Hän syntyi juuri oikeana vuonna koodaamisen kannalta. Hän oli parikymppinen juuri silloin, kun koodaaminen helpottui ja siitä tuli mahdollista. Mikäli hän olisi syntynyt myöhemmin, olisi todennäköisesti joku muu tehnyt sen, mitä Jobs teki. Sattumaa Jobsin tarinassa oli myös se, että hänen olosuhteensa olivat huomattavasti paremmat kuin muilla. Hän asui muutaman korttelin päässä Washingtonin yliopistossa, jossa oli mahdollisuus koodaamista harjoitella. Näitä tietokoneita oli maailmassa vain muutamia.

Itse koen syntyväni hyvänä ajankohtana, sillä esimerkiksi sähköautolle.com projekti ei olisi ollut aikaisemmin mahdollista. Sähköautot ovat yleistyneet ja kehittyneet juuri viimeisten vuosien aikana merkittävästi ja olemme jatkuvasti yhä lähempänä sähköautojen lopullista läpimurtoa. Tilastot osoittavat, että niiden myyntii lisääntyy jatkuvasti ja lainsäädäntö tukee myös bisnestämme erinomaisesti. Myös digitalisaatio ja globalisaatio luovat sukupolvellemme täysin poikkeukselliset mahdollisuudet elämään ja täällä menestymiseen.

Jobsin tarinaa tukee myös 10 000 tunnin sääntö. Tutkitusti 10 000 tuntia harjoittelua on se aika, jonka ammattilaistason saavuttaminen vaatii. Ei siis riittänyt, että Jobsilla kävi tuuri olosuhteiden puolesta, vaan hyvin merkityksellistä oli, kuinka motivoitunut hän oli harjoittelemaan koodaamista. Hän kävi yliopistolla öisin koodaamassa kuudesta seitsemään tuntia kerrallaan, koska se oli ainoa ajankohta, kun tietokone oli käytettävissä.

Tämä osoittaa siis sen, ettei voi ajatella menestyvänsä vain olosuhteiden vuoksi. Menestyminen vaatii pohjimmiltaan todella suuren määrän harjoittelua ja toistoja. Toisaalta laadukas harjoittelu ilman hyviä lähtökohtia ei välttämättä ole mahdollista. Ja vaikka lähtökohdat ovat hyvät ja harjoittelee valtavasti, mutta missään vaiheessa ei sattuma kohtele hyvin vaikuttaa sekin toki lopputulokseen merkittävästi.