Luin Malcolm Gladwellin kirjan Kuka menestyy ja miksi? Tämä on mietityttänyt minua usein. Uskon myös, että monet muut ovat tätä miettineet, sillä kuka ei haluisi olla omalla tavallaan menestynyt. Menestys ei tarkoita kaikille samaa, se voi tarkoittaa sitä, että pidät itsestäsi, pidät siitä mitä teet ja miten sen teet. Vaihtoehtoisesti se voi olla julkisuutta ja rahallista menestystä. Jokainen määrittelee itse mitä menestys tarkoittaa. Menestys on siis aiheena hyvin monimutkainen. Kirjassa menestyksellä kuitenkin tarkoitettiin juuri jo aikaisemmin mainittua julkista tunnettavuutta ja rahallista menestystä ja siksi tämän reflektio käsittelee menestystä tästä näkökulmasta. 

Monille on varmasti tuttu sanonta ”kuka vaan voi menestyä”. Etenkin kun Suomessa asutaan ja kaikilla on mahdollisuus hyvään koulutukseen voisi kuvitella tämän sanonnan olevan totta. Kirjassa kuitenkin harmillisesti kerrotaan, että mahdollisuuksilla, joita saat jo lapsena vanhemmilta ja sattumalla on vähintäänkin saman verran vaikutusta menestykseen kuin, mitä kovalla työllä ja osaamisella voisi saavuttaa.

Monet menestyneet ihmiset sanovat olevansa itse saavuttaneet kovalla työllä menestyksensä. Kirjassa kuitenkin väitetään, että niin sanottua ”self made” menestystä ei ole olemassakaan. Menestyneillä ihmisillä on aina olleet juuri oikeat lähtökohdat ja ihmiset heidän ympärillään auttamassa matkalla menestykseen. Mitkään lahjat, älykkyys tai intohimo eivät siis yksin riitä saavuttamaan menestystä, vaan kohtalolla on myös vaikutusta.

Menestykseen vaikuttavat tekijät

Matteus-ilmiö, on käsite, joka juontaa juurensa Matteuksen evankeliumista. Tämä on ilmiö, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, tai yleisemmin ilmaistuna, joilla jo on etulyöntiasema, keräävät yleensä lisää etuja ajan myötä, kun taas heikommassa asemassa olevilla on vaikeampaa saavuttaa samaa.

Matteus-ilmiötä voidaan havaita eri paikoissa esimerkiksi: Koulutuksessa opiskelijat, joilla on alussa paremmat resurssit, tuki tai kyvyt, suoriutuvat yleensä paremmin akateemisesti, mikä johtaa parempiin mahdollisuuksiin edistyneelle koulutukselle ja uralle. Toisaalta opiskelijat, joilla on alussa haittoja, saattavat kohdata esteitä, jotka vaikeuttavat akateemista edistymistä ja tulevaa urakehitystä. Taloudessa taas varallisuudella saa usein lisää varallisuutta, koska korkeampia tuloja tienaavilla henkilöillä tai perheillä on enemmän mahdollisuuksia sijoittamiseen, varallisuuden kertymiseen ja pääsyn taloudellisiin resursseihin. Toisaalta niillä, joilla on pienemmät tulot, saattaa olla vaikeuksia päästä pois köyhyydestä rajoitetun pääsyn takia pääomaan ja mahdollisuuksiin.

Matteus-ilmiö korostaa alkuperäisten etujen tai haittojen roolia tulevaisuuden tulosten muovaamisessa, luoden itseään vahvistavan kierron, jossa ne, jotka aloittavat eduilla, keräävät yleensä lisää etuja, kun taas heikommassa asemassa olevilla on suurempia esteitä edistymiselle.

Seuraavaa ilmiötä kutsutaan ”suhteellisen iän vaikutukseksi”, ja se liittyy läheisesti Matteus-ilmiöön. Urheilijat, jotka ovat syntyneet vuoden alkupuolella, saattavat usein menestyä kehityksellisen edun vuoksi paremmin nuorempiin kilpailijoihinsa verrattuna, erityisesti lajeissa, joissa on ikärajoituksia, kuten nuorten sarjat tai koulukilpailut. Esimerkiksi on osoitettu, että ammattiurheilijaksi pääsemiseen vaikuttaa huomattavasti syntymäaika. Tutkimuksessa tarkasteltiin kanadalaisten ammattijääkiekkoilijoiden syntymäaikoja pitkän ajanjakson aikana, ja havaittiin, että merkittävä enemmistö juniorikiekkoilijoista, jotka myöhemmin siirtyivät ammattilaisiksi, olivat syntyneet vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tämä johtuu siitä, että hyvin varhaisessa iässä puolenkin vuoden kehityksellä voi olla valtava vaikutus. 

10 000 tunnin sääntö on myös kirjan mukaan menestykseen vaikuttava tekijä. Sääntö sanoo, että noin 10 000 tunnin tarkoituksellinen harjoittelu on tarpeen jonkin tietyn alan hallitsemiseksi. Tämä ajatus perustui psykologi Anders Ericssonin tutkimuksiin, joissa hän tutki asiantuntijuuden kehittymistä eri aloilla, kuten musiikissa, shakissa ja urheilussa.

Loppusanat

Loppuen lopuksi menestyminen on monimutkaista ja siihen vaikuttaa moni asia. Menestys edellyttää pääasiassa valtavaa määrää harjoittelua ja toistoa. Toisaalta laadukas harjoittelu ilman hyviä lähtökohtia ei välttämättä ole mahdollista. Vaikka lähtökohdat olisivatkin hyvät ja harjoittelua kertyisi valtavasti, sattumalla voi olla merkittävä vaikutus lopputulokseen missä vaiheessa tahansa.