”Markkinointi on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, ei ongelmaa!” Osaltani kirja antoi uutta näkökulmaa siihen, kuinka markkinointia tulisi katsastella välillä erilaisesta näkökulmasta. Tulevaisuudessa vielä enemmissä määrin kuin nyt, siksi tästä heräsikin itselleni oikeastaan ristiriita. 

Markkinoijien pitää pystyä tulevaisuudessa vastaamaan kysymykseen siitä, miten arvokkaita brändejä rakennetaan uudenlaisessa maailmassa. Maailmassa, jossa kulutusta tulisi vähentää, tavaroiden ostamista harkita yhä enemmän ja rajallisten resurssien käyttöä tehostaa. Niinpä, miten tämän oikein voi käytännössä toteuttaa? Siihen en vielä yksiselitteistä vastausta saanut, mutta pohdittavaa ja ajatuksia kirja tämän osalta ainakin itselleni jätti. 

Tulevaisuuden arvokkaimmat brändit tulevat olemaan globaaleja, digitalisaatiohypyn tehneitä yrityksiä, joilla on selkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Brändeille tulee siis markkinoijan näkökulmasta luoda uusi arvo. Sellainen, jossa brändin arvoa voidaan kasvattaa ilman planetaarisen kuormituksen kasvattamista. Markkinointi on lähes aina uskonut samaan kuin muutkin, aina löytyy rajattomasti ostajia ja myytävää. Olen itse käsittänyt rajattomuuden yleensä fyysisiin asioihin. Kirjassa kerrottiin mielenkiintoinen fakta siitä, että rajattomuus ei koske vain fyysisiä asioita vaan myös mm. dataa. Data on rajatonta ja näkymätöntä, jolloin katoaa kuluttajalta käsitys sen vaikutuksista päästöihin. Esimerkiksi Netflixin energiankäyttö kasvoi vuonna 2019 84%. Tämä riittäisi 40 000 kodin tarpeisiin koko vuodeksi! Käsittämätöntä, sillä en ole aikaisemmin osannut edes ajatella datan, saati Netflixin vaikutusta ilmastoon. 

Kelvoton pääoma

Mitä pidemmälle menemme ja mitä valveutuneimpia kuluttajat ovat, voivat yrityksiä uhkaa ”kelvoton pääoma”. Tämä tarkoittaa sitä, että brändi ei ole enää kuluttajien silmissä trendikäs tai ostajia ei löydy. Maailma muuttuu ja hyvä niin. Mm. Coca-Colalla on paljon kelvottoman pääoma elementtejä ja tänä päivänä siitä on tulossa uusi tupakka. Ihmiset ovat aikaisempaa valveutuneimpia terveysvaikutuksista ja yksi Cola-juoma pitää sisällään 13,5 sokeripalaa. Toinen mielenkiintoinen esimerkki aiheesta oli Victroria’s secret. Me Too- kampanjan jälkeen ihmiset vähensivät kyseisen merkin ostoa, sillä naisten esineellistäminen nousi otsikoihin ja näin ollen vaikutti ostokäyttäytymiseen. Tämä onkin mielestäni hyvä aihe pohdittavaksi markkinoinnin näkökulmasta. Milloin tapahtuu tilanne, kun jokin yritys vanhenee arvojensa tai toimintatapojen puolesta, ja miten tätä voisi ehkäistä yrityksen näkökulmasta. 

Tärkeä kysymys markkinoijille ja yrityksille

Kirjassa heitettiin ilmoille hyvä kysymys, jota jokainen yritys ja markkinoija voisi miettiä. Kysymys ilmastonmuutoksen kannalta, megatrendien ja shokkitalouden näkökulmasta on seuraava: Satsaatko markkinointiin rahoittaaksesi uutta vai leikkaatko markkinoinnista menestyäksesi vielä hetken vanhan maailma säännöillä?

Investoimalla markkinointiin yritys voi pyrkiä kasvattamaan liiketoimintaa löytämällä uusia asiakkaita, jotka jakavat tämän päivän ja tulevaisuuden kestävyys- ajattelun. Toisaalta, jos yritys leikkaa markkinointikuluja, voi se saada nopean taloudellisen hyödyn mutta voi menettää mahdollisuuden menestyä, kun maailma ilmastonmuutoksen ja kuluttajien mukana muuttuu. Itse varmasti satsaisin markkinointiin rahoittaakseni uutta, jotta kehitys ja uusi ajattelu mm. kestäviin valintoihin vahvistuu. 

Arvokkaimmat brändit 2035

Paljon vaikeita termejä ja käsitteitä, mutta kuinka kirjasta tiivistäisi sen, mitkä yritykset ovat menestyneitä tulevaisuudessa? Brändit, jotka toimivat, menestyvät ja luovat arvoa voisi kiteyttää kolmeen termiin. Globalisaatio, digitalisaatio ja ilmastonmuutoksen torjunta. Jos nämä kaikki ovat yrityksen sisällä vahvasti hyppysissä, on ainekset menestykselle.

Kestävän markkinoijan To Do- lista olisi mielestäni todella haastava täyttää. Se kertookin ehkä siitä, että asia ei ole itselläni vielä hallussa. Teemat listalla oli: Yrityksen ilmastonmuutosstrategia, miten ilmastonmuutos vaikuttaa brändiin ja mikä on yrityksen hiilijalan- ja kädenjälki. Lähtiessäni täyttämään kyseisiä teemoja, voisi pää lyödä aivan tyhjää. Ehkä tämä onkin merkki, että kestävyys tulee todella ottaa osaksi liiketoimintaa ja strategiaa. 

On nimittäin yrittäjän vastuulla panostaa kestävään markkinointiin ja tehdä markkinoinnista kuluttajille läpinäkyvää. Mutta onko kaikki vastuu yrityksellä, vai myös kuluttajalla? Koen, että meillä jokaisella on vastuu vihreämmästä tulevaisuudesta ja siitä, miten voimme tekemillä asioilla vaikuttaa. Yrityksen näkökulmasta on tärkeä viestiä oikein ja vastuullisesti, mutta kuluttajan näkökulmasta on tärkeä pohtia omaa ostokäyttäytymistä. Sillä loppujen lopuksi, me kuluttajina määrittelemme markkinat.