kirjareflektio

Kestävä markkinointi – Riku Mattila ja Petteri Lillberg

Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo niin paljon, että se ei tule kenellekään enää uutena aiheena. Uutena ajatuksena minulla kuitenkin heräsi kirjasta markkinoinnin kestävän kehityksen näkökulma, jonka tärkeyttä en ollut tajunnut ajatella aikaisemmin. Elämme muutoksen aikaa. Muutos aiheuttaa ihmisissä aina voimakkaita reaktioita tai vastareaktioita, olemme todistaneet sen jo monesti yhteiskunnallisissa suurissa muutoksissa, esimerkiksi teknologian vallankumouksessa tai koronapandemiassa. Kaikki tällaiset suuret muutokset vaikuttavat suoraan yrityksiin ja markkinointiin.

Suurten yritysten ja brändien täytyy koko ajan olla tietoinen yhteiskunnan kehittymisestä ja onkin kriittistä brändien pinnalla pysymisen kannalta, että niillä on kyky adaptoitua ja muuttua yhteiskunnan tarpeiden mukana. Nyt ilmastokriisi on vaikuttanut siihen, että yhä useammat ihmiset tekevät valintoja jokapäiväisessä elämässään kestävän kehityksen näkökulmasta. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole ainoastaan trendikästä vaan sen estämiseen kuuluisi käyttää enemmän resursseja ja voimavaroja jotta meidän lapsenlapsilla olisi vielä mahdollisuus tällä planeetalla. Monet suuret yritykset ovatkin ottaneet tämän jo huomioon valinnoissaan ja markkinoinnissaan mutta näemme silti edelleen suuria yrityksiä jotka eivät ole kestäviä tulevaisuuden kannalta. Kestävässä markkinoinnissa maailman arvokkaimmat brändit toimivat globalisaation, digitalisaation ja ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Menestyvät brändit haluavat olla osa ratkaisua, se on ainoa tapa jolla ne pysyvät pinnalla.

Hyvänä esimerkkinä kirjassa mainittiin McDonalds, jonka suurin myynti koostuu punaisesta lihasta. Kirjassa ennustettiin McDonaldsin suosion laskua tulevaisuudessa, elleivät he tee brändiuudistusta. Tähän verrattavissa on Hesburger, joka on ottanut tavoitteekseen, että vuoteen 2030 mennessä ravintolan myymistä tuotteista on lihattomia. Hesburger onkin kehittänyt oman veke-hampurilaisensa ja on ymmärtänyt, että tavoitteeseen päästessään on lanseerattava lisää erinomaisia kasvisvaihtoehtoja.

Ilmastonmuutos jakaa brändit neljään ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on emut. Ne ovat niitä brändejä jotka olivat jo ennen ilmastonmuutosta haastavassa asemassa, sillä ne olivat megatrendien väärällä puolella. Nämä brändit ovat joka tapauksessa kuolemassa sukupuuttoon, mutta ilmastonmuutos on vaan vauhdittanut sitä.

Sellaisia brändejä, jotka pyrkivät selviämään tässä ja nyt sanotaan survivalisteiksi. Niillä ei ole pitkän tähtäimen tavoitteita tai visiota. Ne hyväksyvät menettävänsä tuloja ilmastonmuutoksen takia.

Säilyttäjiksi kutsutaan sellaisia brändejä, joiden toimialaa ilmastonmuutos haastaa, mutta he puolustavat asemaansa panostamalla markkinointiin ja palvelukehitykseen.

Kasvajat kuuluvat ilmastonmuutoksen voittajiin. He ovat megatrendien oikealla puolella ja omaavat kyvyn rakentaa brändejä markkinoinnin keinoin. Ne investoivat markkinointiin kilpailukykyisellä tasolla.

Tästä voikin miettiä, mihin ryhmään haluat oman brändisi kanssa kuulua. On helpompaa luoda uutta ja sopia uudelle brändille kasvajan arvot, tavoitteet ja visio, kuin muuttaa olemassa olevaa vahvaa brändiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole sitä mahdollisuutta, että lopettaisi olemassa olevan, ja aloittaisi ihan puhtaalta pöydältä alusta. Tällöin on otettava selvää ja pyrkiä pysymään megatrendien mukana.

Meillä oli juuri treenit vastuullisuudesta, jossa vierailijana oli Anu Nylund kertomassa meille enemmän näkökulmia aiheeseen. Luin tämän kirjan siis juuri oikeaan aikaan, sillä treenit vahvistivat oppimaani ja tietojani, joita kirjasta olin saanut. Treeneissä oli check in kysymyksenä ”Miten vastuullisuus näkyy arjessasi?”. Yllätyksekseni kysymys olikin hieman hankalampi, mutta pienen pohdinnan jälkeen aloin miettiä itseäni kuluttajana ja minkälaisia hankintoja arjessani teen. Kannatanko joitain tiettyjä brändejä vastuullisuuden nimissä? Otanko selvää tuotteiden tuotantoprosesseista? Ymmärrän sen, että kuluttajat ovat ratkaisu ilmastonmuutokseen, sillä kuluttajalla on kuitenkin se valta kannattaa brändejä hakeutumalla heidän asiakkaakseen. Kuluttajat antavat suuntaa brändeille siitä mitä he haluavat enemmän ja minkälaisen tulevaisuuden he haluavat nähdä. Ihan turhaa ajatella, että ei tämä minun ostoskorini ilmastonmuutosta ratkaise, kyllä ratkaisee. Pienet teot ja esimerkillä johtaminen on se juttu.